Ero sivun ”Eilat” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt 91.158.168.147) ja palautettiin versio 14315520, jonka on tehnyt Ldorfman: epäolenn. |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 5:
| lempinimi =
| motto =
| kuva_taivaanranta = Eilat by the Red Sea (7716934936).jpg
| kuvakoko = 250px
| kuvateksti = Näkymä Eilatiin.
| kuva_lippu =
| lippu_koko =
Rivi 31:
| alueen_nimi4 =
| hallinnon_tyyppi =
| johtajan_arvonimi =
| johtajan_nimi =
| johtajan_arvonimi1 = <!-- paikoille, joissa useampi, esim. pormestari ja kaupunginjohtaja -->
| johtajan_nimi1 =
Rivi 53:
| pinta-ala_veden_osuus% =
| pinta-ala_metro =
| väkiluku_vuosi =
| väkiluku_huom =
| asutustyyppi = <!--kylälle tai pienemmälle asutukselle (kaupungin ollessa kyseessä jätä tyhjäksi)-->
| väkiluku_yhteensä =
| väestötiheys =
| väkiluku_metropoli =
Rivi 79:
| huomautukset =
}}
'''Eilat''' on kaupunki [[Israel]]in eteläisessä kärjessä [[Punainenmeri|Punaisenmeren]] [[Akabanlahti|Akabanlahden]] rannalla.
==Historia==▼
[[Tiedosto:PikiWiki Israel 14880 The city of Eilat.jpg|thumb|vasen|Eilatia valokuvassa vuonna 1963.]]
Arkeologisissa kaivauksissa tehtyjen löytöjen mukaan nykyisen Eilatin lähistöllä Negevin autiomaan eteläosissa asui metsästystä ja keräilyä harjoittaneita ihmisiä jo [[neoliittinen kivikausi|neoliittiselta kivikaudelta]] lähtien 8 000–5 000-luvuilla [[eaa.]] Alueen väestö kasvoi ilmeisesti huomattavasti [[pronssikausi|pronssikauden]] alussa ja alueella aloitettiin maanviljelyn ja paimentolaisuuden harjoitus noin 3 000-luvulla eaa. Ensimmäinen selkeä maininta historiallisissa lähteissä asutuskeskuksesta alueella on peräisin [[Vanha testamentti|Vanhasta testamentin]] [[Toinen Mooseksen kirja|toisesta Mooseksen kirjasta]], jossa puhutaan Esjon-Geberistä paikkana Siinailla ja [[Ensimmäinen kuninkaiden kirja|ensimmäisessä kuninkaiden kirjassa]] se mainitaan paikkana lähellä Eilatia ja jossa kuningas [[Salomo]] rakennutti laivoja. Muinainen kaupunki sijaitsi ehkä nykyisestä [[Aqaba]]sta hieman itään ja sitä hallitsivat ajoittain israelilaisten ohella myös [[Edom]]. 200-luvulla eaa. aluetta hallitsivat [[nabatealaiset]] [[Petra]]sta käsin ja tuolloisesta Ailasta oli kehittynyt merkittävä satama. [[Rooman valtakunta|Roomalaisten]] saavuttua alueelle he antoivat ensin nabatealaisten kauppiaiden toimia varsin autonomisesti, mutta Petra ja Aila liitettiin lopulta kiinteäksi osaksi valtakuntaa vuonna 106 [[jaa.]] Rooman Palestiinaan sijoittamista kahdesta [[legioona]]ta toisen tukikohta oli Ailassa.<ref name="CMENA">{{Kirjaviite | Tekijä =Michael R. T. Dumper ja Bruce E. Stanley | Nimeke =Cities of The Middle East and North Africa | Vuosi =2007 | Luku = | Sivu = 41-47 | Selite = | Julkaisija =ABC CLIO | Tunniste =ISBN 1-57607-919-8 | Kieli ={{en}} }}</ref>
[[Bysantin valtakunta|Bysantin valtakunnan]] alaisuudessa kaupungista tuli yksi kristinuskon tukikohdista alueella ja kaupunki sai oman piispanistuimensa ennen vuotta 325. Kaupungin kautta kulki myös [[Siinainvuori|Siinainvuoren]] luostarille matkaavia pyhiinvaeltajia. Nykyisen kaupungin keskustasta on löydetty 200-luvun lopulla tai 300-luvun alussa rakennetun basilikan jäännökset. Kyseessä saattaa olla maailman vanhimpiin erikseen kirkoksi rakennettu rakennus ja se tuhoutui maanjäristyksessä vuonna 363. Bysantin valtakaudella kaupungin ympärille rakennettiin myös muuri suojaamaan sitä ympäristön paimentolaisilta. Kaupungin alamäki alkoi vuodesta 614, jolloin [[persia]]laiset valtasivat Jerusalemin. Persialaiset käyttivät omia kauppareittejään, jotka kulkivat Ailan ohi. [[Herakleios]] valtasi Jerusalemin takaisin persialaisilta vuonna 628, mutta Aila jätettiin paljolti oman onnensa nojaan heikentyneessä valtakunnassa. [[Islam|Muslimit]] alkoivat levittäytyä [[Tabuk]]ista pohjoiseen vuonna 630 ja vuonna 632 he ottivat haltuunsa kaupungin sen piispan kanssa tehdyn sopimuksen jälkeen.<ref name="CMENA" />
▲'''Eilat''' on kaupunki [[Israel]]in eteläisessä kärjessä [[Punainenmeri|Punaisenmeren]] [[Akabanlahti|Akabanlahden]] rannalla. Kaupungissa on 47 800 asukasta ja sen pääelinkeino on turismi. Eilatin läheisyydessä sijaitsee [[Jordania]]n satamakaupunki [[Aqaba]] ja [[Egypti]]n [[Taba]]. Eilat on kuulunut [[arvonlisävero|arvonlisäverottomaan]] alueeseen vuodesta [[1985]]. Aurinko paistaa alueella 360 päivänä vuodessa.<ref>''Discovering the World of the Bible'', LaMar C. Berrett, (Cedar Fort 1996), s. 204.</ref>
Muslimit siirsivät kaupungin Bysantin ajan kaupungista kaakkoon. [[Rashidun-kalifaatti|Rashidun]]- ja [[Umaijadien kalifaatti]]n aikana kaupunki tuli tunnetuksi arabiankielisellä nimellä ''Ayla'' ja sittemmin nimellä Aqaba. Nykyinen Eilat perustettiin Israelin [[Israelin itsenäisyyssota|Israelin itsenäisyyssodan]] tuloksena vuonna 1949 valtaamalle alueelle. [[Yhdistyneet kansakunnat]] oli äänestänyt Palestiinan jakamisesta juutalaisten ja arabien valtioihin vuonna 1947, mutta osapuolten välillä syttyi taisteluja saman vuoden marraskuussa. Israel julistautui itsenäiseksi toukokuussa 1948 ja itsenäisyyssodan taistelut keskittyivät enimmäkseen lähemmäs maan Välimeren vastaista rannikkoa. Eilat vallattiin vasta maaliskuussa 1949 tulitaukosopimu87ksen jälkeen. [[Operaatio Uvda]]n aikana pieni joukko israelilaissotilaita valtasi pienen jordanialaisen vartioaseman Aqaban länsipuolella. Jordania joutui hyväksymään alueen liittämisen Israeliin sen solmiessa aseleposopimuksen saman vuoden huhtikuussa.<ref name="CMENA" /> Eilatin ensimmäiset juutalaiset siirtolaiset olivat Ha-Kibbutz ha-Me’uhadin jäseniä, jotka perustivat väliaikaisen leirin Eilatin rannikolle joulukuussa 1949. Eilat kasvoi aluksi hitaasti. Vuonna 1953 sen asukasluku oli 275 ja vuonna 1956 vastaavasti 520. Huomattava muutos kaupungille oli Aqabanlahden avautuminen meriliikenteelle vuonna 1956 [[Suezin kriisi]]n ja Siinain miehityksen seurauksena. Tuolloin 3 500:n asukkaan Eilatista tuli hallinnollisesti kaupunki vuonna 1959. Egypti sulkki jällleen lahden liikenteen vuonna 1967, mikä johti osaltaan [[kuuden päivän sota|kuuden päivän sotaan]].<ref name="ejud">{{Kirjaviite | Tekijä = Fred Skolnik ja Michael Berenbaum | Nimeke = Encyclopaedia Judaica Volume 6 Dr-Feu | Vuosi = 2007 | Sivu = 287-288 | Julkaisija = Thomson Gale | Isbn = 978-0-02-865928-2 | Viitattu = 22.1.2018 | Kieli = {{en}} }}</ref>
▲==Historia==
==Talous ja liikenne==
[[tiedosto:Eilat's Harbor.JPG|thumb|vasen|[[Eilatin satama]].]]
[[Eilatin satama]] rakennettiin vuonna 1951 ja alunperin pientä satamaa laajennettiin huomattavasti vuoden 1956 jälkeen.<ref name="brit">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.britannica.com/place/Elat | Nimeke = Elat | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Encyclopædia Britannica | Viitattu = 25.2.2018 | Kieli = {{en}} }}</ref> Merenpohja syvenee nopeasti rannikolta merelle päin, mikä teki sataman rakentamisesta suhteellisen helppoa.<ref name="ejud" /> Satamassa on öljysatama ja Eilatista kulkee öljyputket Välimeren rannikolle [[Askalon]]iin ja [[Haifa]]an. Maantiet yhdistävät Eilatin Israelin tiheämmin asutuille alueille pohjoisessa.<ref name="brit" /> [[Eilatin lentoasema]] sijaitsee heti kaupungista itään ja siltä lähtee lentoja [[Tel Aviv]]iin ja [[Jerusalem]]iin.<ref name="ejud" />
Eilatin talouden tärkein haara perustui pitkään [[Timna]]n [[kupari]]kaivoksille. Vuonna 1968 kaivos työllisti 1 000 henkilöä, mutta se jouduttiin sulkemaan taloudellisten vaikeuksien takia vuoinna 1975. Nykyisin kaupungissa toimii useita pieniä ja keskisuuria teollisuuslaitoksia. Kaupungissa harjoitettuihin teollisuuden aloihin kuuluvat esimerkiksi timantinhionta ja kalanjalostus. Myös matkailulla on merkittävä osuutensa paikallisessa taloudessa. Kaupungin pääasiallinen matkailukohde on Aqabanlahden koralliriutta, minkä lisäksi kaupungissa järjestetään jazz-musiikin ja klassisen musiikin festivaalit. Kaupungista tehtiin matkailun edistämiseksi [[arvonlisävero]]ton alue vuonna 1985 ja samasta syystä kaupungin rannikolle on rakennettu keinotekoisia laguuneja.<ref name="ejud" />
==Väestö==
Eilatin asukasluku vuoden 2016 lopussa oli 50 072.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.cbs.gov.il/ishuvim/reshimalefishem.pdf | Nimeke = List of localities, in Alphabetical order Population 31.12.2016 | Tekijä = | Tiedostomuoto = pdf | Selite = ''Elat'' | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Central Burau of Statistics | Viitattu = 17.2.2018 | Kieli = {{en}} }}</ref> Kuumuus ja kuivuus tekevät Eilatin olosuhteista suhteellisen ankarat, minkä takia Israelin valtio on pyrkinyt houkuttelemaan kaupunkiin asukkaita erityisten myönnytysten avulla.<ref name="brit" />
== Lähteet ==
Rivi 96 ⟶ 103:
==Aiheesta muualla==
{{Commonscat-rivi|Eilat}}
[[Luokka:Israelin kaupungit]]
| |||