Ero sivun ”Stalinin vainot” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Rivi 4:
Monet 1900-luvun alussa Pohjois-Amerikkaan matkanneet siirtolaiset matkustivat kohti [[Karjalan tasavalta|Karjalaa]] ja [[Neuvostoliitto|Neuvostoliittoa]] muiden [[Kommunismi|kommunismista]] innostuneiden siirtolaisten tavoin. Monelle [[Amerikansuomalaiset|amerikansuomalaiselle]] muutto Karjalaan oli melkein kuin muutto takaisin kotiseuduille. Ehkä Karjalan luonto ja maisemat silmissään he lähtivät tosiasioita uhmaten matkalleen, jolta eivät koskaan palanneet.{{lähde}} Saatettiin ajatella, että kun Pohjois-Amerikasta ei ollut löytynyt sitä onnea, jota oltiin lähdetty etsimään, ehkä se löytyisi Karjalasta, kun sitä kommunististen ihanteiden mukaan yhdessä rakennetaan. Pohjois-Amerikasta tulleet liittyivät heti [[Bolševikit|VKP]](b)n jäseneksi [[Bolševikit|(Venäjän kommunistinen-bolshevikkien-puolue)]].<ref name=":!">{{Kirjaviite|Tekijä=Sevander Mayme|Nimeke=Vaeltajat|Vuosi=2000|Sivu=188|Julkaisija=WSOY Turku}}</ref><ref name=":#">{{Kirjaviite|Tekijä=Lahti-Argituna, Leila|Nimeke=Olimme joukko vieras vaan - Venäjänsuomalaiset vainonuhrit Neuvostoliitossa 1930-luvulta 1950-luvun alkuun.|Vuosi=2001|Sivu=118|Julkaisija=Siirtolaisinstituutti Vammala}}</ref> Olot Karjalassa olivat monelle amerikansuomalaiselle siirtolaiselle vielä paljon karummat kuin Amerikassa. He muuttivat joukolla suomalaissyntyisten muodostamiin [[Kommuuni|työkommuuneihin]], joista monet olivatkin käytännössä ankaria työleirejä.
 
Vielä irvokkaampaa on se, että samaanSamaan aikaan, kun monet amerikansuomalaiset innolla muuttivat Karjalaan, [[Josif Stalin|Stalin]] oli jo aloittanut puhdistuksensa ja kommunistiset aatetoverit likvidoivat järjestelmällisesti toisia aatetovereitaan ihanteiden Neuvostoliitossa. Edes se, että noin 1 400 amerikansuomalaista vielä palasi 1930-luvulla takaisin Amerikkaan ja jopa kertoi Karjalassa tapahtuneista vangitsemisista ja teloituksista, ei avannut kaikkien [[Idealismi|idealistien]] silmiä näkemään millainen kohtalo heitäkin odottaisi.{{lähde}}
 
Toisaalta karuissa oloissa kasvaneet amerikansuomalaiset todella rakensivat ja tekivät paljon työtä Karjalan tasavallan hyväksi. Monet tekivät useita vuosia paljon työtä ja elivät aivan normaalia elämää ennenkuin tuho saavutti heidät. Eräs Kalle Heino kirjoitti esimerkiksi näin heinäkuussa 1931: “Yleensä asiat menee täällä hyvin. Pojat vähän sairastelee vatsatautia. Asunto-olot ovat ahtaita. Ruualla pärjää ja töitä tehdään. Useita täältä on palaamassa Ameriikkaan, mutta enemmän on niitä, jotka eivät palaisi takaisin vaikka saisivat vapaan kyydin”<ref name=":¤">{{Kirjaviite|Tekijä=Sevander Mayme|Nimeke=Vaeltajat|Vuosi=2000|Sivu=76|Julkaisija=WSOY Turku}}</ref> Monet ajattelivat tietysti pettymysten kohdatessa, että vaikeudet: köyhyys, ahtaus, sairaudet ja valtataistelut ovat vain alkuvaikeuksia kommunistisen järjestelmän juurtumisessa. Eri tutkijoiden mukaan noin 6 000:sta amerikansuomalaisesta siirtolaisesta kuoli Stalinin puhdistuksissa noin 2 000 henkeä.