Ero sivun ”Kambodža” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Väestö: päivityksiä
päivitystä ja lähteitä (uusia + siirretty viitteisiin vain yhden viitteen yleislähteitä)
Rivi 13:
|pinta-ala =181&nbsp;035<ref name="CIA">{{CIA Factbook|cb|Cambodia}}</ref>
|vesipinta-ala=2,7 %
|väestönlaskentavuosi=20142016
|väkiluvun-sijaluku=68
|väkiluku=15 458 332&nbsp;760&nbsp;000<ref name="CIAwbprofile"/>
|väestötiheys=7287,51
|itsenäisyystapahtumat=[[Ranska]]sta
|itsenäisyysvuodet=[[9. marraskuuta]] [[1953]]
Rivi 39:
|valtiomuoto=[[perustuslaillinen monarkia]]
|muut-kaupungit= [[Băt Dâmbâng]] (190 000)<br />[[Sihanoukville]] (153 000)<br />[[Siĕm Réab]] (135 000)
|väestönkasvu=1,636<ref name="CIAwbprofile"/>
|väestönkasvuvuosi=20102016
|maatalous=2927<ref name="CIAwbprofile"/>
|teollisuus=3032<ref name="CIAwbprofile"/>
|palvelut=4142<ref name="CIAwbprofile"/>
|lyhenne=KH
|ajoneuvo=K
|lentokone=XU
}}
'''Kambodžan kuningaskunta''' ([[khmerin kieli|khmeriksi]] ព្រះរាជាណាចក្រកម្ពុជា, ''Preăh réachéa nachâk Kâmpŭchéa'') on yli 1415,7 miljoonan asukkaan [[valtio]] [[Kaakkois-Aasia]]ssa. Kambodža rajautuu idässä [[Vietnam]]iin, pohjoisessa [[Laos]]iin ja lännessä [[Thaimaa]]han, ja etelässä sillä on rannikkoa [[Siaminlahti|Siaminlahdelle]]. Maan läpi virtaa [[Mekong]]joki pohjoisesta etelään ja sen länsiosassa sijaitsee suuri [[Tonle Sap]] -järvi. Valtaosa maan asukkaista on [[Theravada|theravada-buddhalaisia]] [[khmerit|khmerejä]], jotka puhuvat austroaasialaista [[khmerin kieli|khmerin kieltä]]. Kambodžan pääkaupunki on [[Phnom Penh]].
 
Varhaiskeskiajalla Kambodžan aluetta hallitsivat intialaisen kulttuurin vaikutuksessa [[Funanin kuningaskunta|Funanin]] ja [[Chenla]]n kuningaskunnat. Niiden tilalle nousi 800-luvulla [[Khmerien valtakunta]], josta tuli alueellinen suurvalta ja jolla oli merkittävä vaikutus Kaakkois-Aasian kulttuuriin. Valtakunnan taannuttua Kambodža ajautui Thaimaan ja Vietnamin vasallivaltioksi ja joutui viimein 1800-luvun lopulla [[Ranska]]n siirtomaavallan alle. Maa itsenäistyi jälleen vuonna 1953. [[Yhdysvallat]] pommitti Kambodžaa [[Vietnamin sota|Vietnamin sodan]] yhteydessä, ja vuonna 1970 Kambodžan kuningas syrjäytettiin vallankaappauksessa ja maahan perustettiin Yhdysvalloille ystävällismielinen sotilashallinto. Valtaan nousivat kuitenkin muutaman vuoden kuluttua [[Pol Pot]]in johtamat [[Punaiset khmerit]], joiden toteuttamassa kansanmurhassa menehtyi ainakin yli miljoona kambodžalaista. Vuosikymmenen lopussa Vietnam hyökkäsi Kambodžaan, punakhmerit syrjäytettiin vallasta ja maahan perustettiin kommunistinen [[Kamputsean kansantasavalta]]. Sisällissota punakhmerejä vastaan päättyi 1990-luvun alussa ja monarkia palautettiin, minkä jälkeen maan olot ovat olleet suhteellisen vakaat.
Rivi 55:
 
== Kambodžan nimi ==
[[Khmerin kieli|Khmerin kielellä]] maan nimi on ''Kâmpŭchéa'' (កម្ពុជា). Sana tarkoittaa ”Kambu[sta syntynyttä]”;<ref name="EC">{{Verkkoviite|Tekijä=Marston, John|Osoite=http://www.everyculture.com/Bo-Co/Cambodia.html|Nimeke=Cambodia|Julkaisija=Countries and Their Cultures|Luettu=11.12.2010|Kieli={{en}}}}</ref> muinaiset khmerit väittivät polveutuvansa myyttisestä Kambu-hahmosta, ja khmer-valtakuntaa alettiin kutsua nimillä ”Kambudža”, ”Kambudžadesa” tai ”Kambupuri”. Ensimmäiset tällaiset kivikaiverrukset ovat [[Indravarman I]]|Indravarman I:n]] hallintokaudelta.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Mazzeo, Donatella & Antonini, Chiara Silvi|Nimeke=Ancient Cambodia|Julkaisija=Grosset & Dunlap|Vuosi=1978|Sivu=52}}</ref> Kambu oli [[intia]]laisen mytologian hahmo<ref name="nimi">Sheehan & Cooke 2007, s. 25.</ref> ja askeetikko, joka meni legendan mukaan naimisiin taivaallisen nymfin kanssa ja perusti khmerien ensimmäisen kuningaskunnan [[Chenla]]n, khmeriksi myös Kambudža.<ref name="footprint">Colet & Eliot 2002, s. 171</ref><ref name="heikkilä30">Heikkilä-Horn 1991, s. 30.</ref>
 
Maasta kansainvälisesti käytetty nimi ({{k-en|Cambodia}}, {{k-fi|Kambodža}}) on peräisin [[ranskan kieli|ranskankielisestä]] nimestä ''Cambodge''.<ref name="EC"/> Itsenäistymisen jälkeen Kambodžan nimi on vaihtunut useita kertoja.<ref name="footprint"/> Uudet nimet olivat seurausta poliittisista muutoksista: maan nimen muuttaminen oli voimakas keino erottautua edellisestä hallinnosta. Punaiset khmerit vaativat, että maasta piti käyttää kansainvälisestikin khmerinkielistä nimeä ”Kampuchea” (suom. ''Kamputsea''), mutta heidän kukistumisensa jälkeen vanha nimi on otettu jälleen käyttöön.<ref name="EC"/><ref name="nimi"/> 1900-luvun toisella puoliskolla maalla oli seuraavat nimet:<ref name="nimi"/>
Rivi 83:
Suuren järven tulvatasangolla viljellään riisipeltojen lisäksi tupakkaa ja maissia. Pohjoisen vuorilla kasvaa ikivihreää metsää. Lounaassa on jäljellä ikimetsien sirpaleita ja viljeltyä [[tiikki]]ä. Ylempänä vuoristossa kasvaa havupuitakin. Rannikkoa reunustavat mangrovemetsät, ja jokivarsilla tavataan buddhalaisten pyhää kukkaa [[lootus]]ta.<ref name="SC14"/>
 
Kambodžan [[kansalliseläin]] [[kouprei]] on [[äärimmäisen uhanalainen laji|äärimmäisen uhanalainen]] ja mahdollisesti kuollut jo [[sukupuutto]]on.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.iucnredlist.org/apps/redlist/details/2890/0 | Nimeke=Bos Sauveli | Julkaisija=IUCN | Julkaisu =IUCN Red List | Viitattu =29.12.2010 | Kieli ={{en}} }}</ref> Toinen [[Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto|IUCN:n]] äärimmäisen uhanalaiseksi luokittelema laji on lepakko, ''[[Otomops wroughtoni]]'', jonka aiemmin luultiin elävän vain Intiassa. [[Jaavansarvikuono]]ja on löydetty rajan takaa Vietnamista, joten niitä saattaa elää myös Kambodžan puolella. Muita uhanalaisia nisäkkäitä ovat [[aasiannorsu]], [[aasiankultakissa]], [[vuorisusi]], [[Indokiinangibboni]], [[puuleopardi]], [[kalastajakissa]], [[marmorikissa]], [[malaijikarhu]] ja villi [[vesipuhveli]]. Tiikereitä arvioidaan olevan jäljellä noin 150 yksilöä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä =Ray, Nick | Nimeke =Lonely Planet Cambodia | Vuosi =2005 | Sivu = 56| Julkaisija =Lonely Planet | Tunniste =ISBN 9781740595254 | www = http://books.google.com/books?id=FYX2UoDdHtMC&vq=vietnam+war&dq=cambodia+wildlife&source=gbs_navlinks_s Ray,| swww-teksti =Google Books | Viitattu =25.12.2010 56| Kieli ={{en}} }}</ref> Kansallispuu on [[palmyrapalmu]] (''Borassus flabellifer'').<ref name="SC14">Sheehan & Cooke 2007, s. 14.</ref>
 
Kambodžassa on seitsemän kansallispuistoa ja 16 muuta luonnonsuojelualuetta. Suurimmat kansallispuistot ovat [[Viracheyn kansallispuisto]] maan pohjoisrajalla, [[Botum-Sakorin kansallispuisto]] länsirajalla ja [[Phnom Bokorin kansallispuisto]] maan eteläosassa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.mekong-protected-areas.org/cambodia/pa-map.htm | Nimeke=Protected areas system in Cambodia | Julkaisija =Protected areas Development, Mekong River region | Ajankohta= 2001 | Viitattu=11.12.2010 | Kieli ={{en}} }}</ref> Suurin Kambodžan luontoa uhkaava tekijä ovat metsätuhot. 1990-luvulla metsäpinta-ala väheni 1&nbsp;400 neliökilometriä vuodessa. Vuosina 2000–2005 metsän tuhoutumisvauhti kasvoi 75 prosenttia. Luonnontilaista ikimetsää on jäljellä enää alle 3&nbsp;500 neliökilometriä. Hallituksen toimet ovat tehottomia, ja laittomat hakkuut rehottavat. Väestönkasvu ja sisällissodan jälkeinen jälleenrakennus asettavat paineita puutavaran hankkimiselle. Metsää raivataan myös kaskiviljelyn ja peltopinta-alan laajentamisen takia. Metsien oman lajiston lisäksi metsätuhot ovat uhkana järvien biotoopeille, sillä hakkuuaukeilta huuhtoutuva liete pilaa kutupaikkoja.<ref>Sheehan & Cooke 2007, s. 46.</ref>
Rivi 235:
[[Tiedosto:King Norodom.jpg|thumb|240px|Kuningas Norodom I 1800-luvun loppupuolella.]]
 
[[Jayavarman II]] (hallitsi n. 770–834) perusti Khmerien valtakunnan 802. [[Angkor]]in alueen ensimmäinen pääkaupunki perustettiin 800-luvun lopulla ja sitä seurasi joukko muita pääkaupunkeja samalla alueella.<ref name="Stark103">Stark 2004, s. 103-105</ref> Angkor olikin maailman suurin kaupunki [[Teollinen vallankumous|esiteollisella ajalla]]: sen pinta-ala oli 3&nbsp;000 km²<ref name="map" /> ja asukasluku 700&nbsp;000-1&nbsp;900&nbsp;000.<ref name="Stark109-11" /><ref name="Kummu26-7">{{Lehtiviite | Tekijä = Kummu, Matti| Otsikko = Vesivarojen hallinta muinaisessa Angkorissa| Julkaisu = Vesitalous| Ajankohta = 2008,| sVuosikerta = | Numero = 1| Sivut = 26–27 | www = http://www.vesitalous.fi/upload/lehtiarkisto/2008/1_2008.pdf| 26www-27teksti = | Viitattu =24.1.2011 }}{{vanhentunut linkki}}</ref> Khmerien valtakunnan vauraus perustui työvoimaan ja ainoa tapa lisätä sitä oli valloittaa uusia alueita.<ref name="Stark107-9">Stark 2004, s. 107-109</ref> 800-luvun loppuun mennessä valtakunta oli jo laajentunut nykyistä Kambodžaa suuremmalle alueelle<ref name="heikkilä33-37">Heikkilä-Horn 1990, 33-37</ref> ja Angkorin suuruuden ajan päättyessä n. 1150 se hallitsi suurinta osaa Kaakkois-Aasian mannerta.<ref name="Cœdès292-7">Cœdès 1944, 292-297</ref> 1177 [[Champa]] valloitti Angkorin, mutta [[Jayavarman VII|Jayavarman VII:n]] (hallitsi 1181–1218) onnistui vallata valtakunta takaisin ja laajentaa sitä entisestäänkin.<ref name="heikkilä33-37" /><ref name="Stark109-11">Stark 2004, s. 109-111</ref>
 
[[Ayutthayan kuningaskunta]] valloitti Angkorin 1431. Khmerit saivat kuitenkin ajettua valloittajat pois, mutta siirsivät koko kaupungin ja sen miljoonaväestön nykyisen [[Phnom Penh]]in alueelle.<ref name="heikkilä37-41">Heikkilä-Horn 1991, s. 37–41.</ref>
Rivi 317:
[[Tiedosto:Cb-map.png|thumb|380px|Kambodžan kartta]]
{|{{Prettytable}}
|+'''Kambodžan maakunnat'''<ref name="SP"/><ref>Cambodia Inter-Censal Population Survey 2013, s. 17.</ref>
! Nimi
! Pinta-ala (km<sup>2</sup>)
! Väkiluku (3.3.20082013)
! Kartalla
|-
| [[Bântéay Méancheăy]] || 6 200 || 677 872729&nbsp;569 || 1
|-
| [[Băt Dâmbâng (maakunta)|Băt Dâmbâng]] || 12 200 || 1 025 174&nbsp;121&nbsp;019 || 2
|-
| [[Kâmpóng Cham (maakunta)|Kâmpóng Cham]] || 9 400 || 1 679 992&nbsp;757&nbsp;223 || 3
|-
| [[Kâmpóng Chhnăng (maakunta)|Kâmpóng Chhnăng]] || 5 400 || 472 341523&nbsp;202 || 4
|-
| [[Kâmpóng Spœ (maakunta)|Kâmpóng Spœ]] || 7 000 || 716 944755&nbsp;465 || 5
|-
| [[Kâmpóng Thum (maakunta)|Kâmpóng Thum]] || 12 900 || 631 409690&nbsp;414 || 6
|-
| [[Kâmpôt (maakunta)|Kâmpôt]] || 4 700 || 585 850611&nbsp;557 || 7
|-
| [[Kândal]] || 3 600 || 1 265 280&nbsp;115&nbsp;965 || 8
|-
| [[Kaôh Kông (maakunta)|Kaôh Kông]] || 11 000 || 117 481122&nbsp;263 || 9
|-
| [[Kêb]]* || 160 || 35 75338&nbsp;701 || 10
|-
| [[Krâchéh (maakunta)|Krâchéh]] || 11 800 || 319 217344&nbsp;195 || 11
|-
| [[Môndôl Kiri]] || 13 600 || 61 10772&nbsp;680 || 12
|-
| [[Ŏtâr Méancheăy]] || 6 600 || 185 819231&nbsp;390 || 13
|-
| [[Pailĭn]]* || 1 100 || 70 48665&nbsp;795 || 14
|-
| [[Phnom Penh]]* (Phnum Pénh) || 375 || 1 327 615&nbsp;688&nbsp;044 || 15
|-
| [[Sihanoukville]]* (Preăh Seihânŭ) || 2 500 || 221 396250&nbsp;180 || 16
|-
| [[Preăh Vihéar]] || 13 900 || 171 139235&nbsp;370 || 17
|-
| [[Poŭthĭsăt (maakunta)|Poŭthĭsăt]] ||12 500 || 397 161435&nbsp;596 || 18
|-
| [[Prey Vêng (maakunta)|Prey Vêng]] || 4 700 || 947 3721&nbsp;156&nbsp;739 || 19
|-
| [[Rôtanak Kiri]] || 11 700 || 150 466183&nbsp;699 || 20
|-
| [[Siĕm Réab (maakunta)|Siĕm Réab]] || 11 400 || 896 443922&nbsp;982 || 21
|-
| [[Stŏeng Trêng (maakunta)|Stŏeng Trêng]] || 12 000 || 111 671122&nbsp;791 || 22
|-
| [[Svay Riĕng (maakunta)|Svay Riĕng]] || 2 800 || 482 788578&nbsp;380 || 23
|-
| [[Takêv (maakunta)|Takêv]] || 3 500 || 844 906923&nbsp;373 || 24
|-
|}
Rivi 412:
[[Tiedosto:Cambodia ethnic map.svg|thumb|right]]
 
Kambodžan väkiluku vuonna 2016 oli Maailmanpankin tilastojen mukaan 15,76 miljoonaa. [[Väestönkasvu]] oli 1,6 prosenttia.<ref name="wbprofile">{{Verkkoviite | Osoite = http://databank.worldbank.org/data/Views/Reports/ReportWidgetCustom.aspx?Report_Name=CountryProfile&Id=b450fd57&tbar=y&dd=y&inf=n&zm=n&country=KHM| Nimeke = Country Profile: Cambodia| Julkaisu = World Development Indicators database| Julkaisija = The World Bank Group| Viitattu = 25.2.2018 | Kieli = {{en}}}}</ref> Kambodžan tilastokeskuksen mukaan asukkaista 21,4 prosenttia asui vuonna 2013 kaupungeissa. Maa on kaupungistumassa, sillä vielä vuonna 1998 kaupunkien osuus oli 18,3 prosenttia.<ref>Cambodia Inter-Censal Population Survey 2013, s. 21.</ref> Suurin kaupunki on maan pääkaupunki [[Phnom Penh]], jossa on yli miljoona asukasta.<ref name="pop">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.culturalprofiles.net/cambodia/Directories/Cambodia_Cultural_Profile/-33.html|Nimeke=People|Julkaisija=Cambodia Cultural Profile|Luettu=14.12.2010}}</ref>
 
Kambodža on [[Kaakkois-Aasia]]n maaksi hyvin homogeeninen valtio, sillä sen väestöstä ylivoimainen enemmistö on [[Khmerit|khmerejä]], puhuu [[Khmerin kieli|khmerin kieltä]] ja on [[Buddhalaisuus|buddhalaisia]]. Khmerien osuus väestöstä on 90 prosenttia.<ref>Cambodia Country Report, s. 6.</ref> Khmer on valtion virallinen kieli. Vähemmistöihin kuuluvat [[kiinalaiset]], [[vietnamilaiset]], [[chamit]] ja [[khmer loeut]]. Mekongjoen varrella pääkaupungin pohjoispuolella asuvat chamit ovat merkittävin vähemmistö; chamit polveutuvat muinaisen [[Champa]]-kuningaskunnan asukkaista ja he omaksuivat [[islam]]inuskon [[malaijit|malaijeilta]]. Heitä vainottiin pahoin punakhmerien aikaan. Kambodžan kiinalaiset ovat pääosin sulautuneet valtaväestöön, mutta vietnamilaiset ovat säilyttäneet oman kulttuurinsa. Khmer loeut ovat vuorostaan maan koillisosassa asuvia vuoristoheimoja, joita on noin 20.<ref name="pop"/>
Rivi 491:
 
*{{Kirjaviite| Tekijä=Brown, Ian| Nimeke=Cambodia: An Oxfam Country Profile| Vuosi=2000| Julkaisija=Oxfam| Tunniste=ISBN 0-85598-430-9| www=http://books.google.com/books?id=bK11j2IdbC0C&printsec=frontcover&dq=isbn:0855984309&hl=fi&cd=1| www-teksti=Google-kirjat| Viitattu=9.5.2011| Kieli={{en}} }}
*{{Verkkoviite | Osoite = https://www.britannica.com/place/Cambodia| Nimeke = Cambodia| Ajankohta = 2018| Julkaisu = Encyclopædia Britannica| Julkaisija = Encyclopædia Britannica, Inc| Viitattu = 25.2.2018 | Kieli = {{en}}}}
*{{Verkkoviite | Osoite = https://www.bti-project.org/fileadmin/files/BTI/Downloads/Reports/2016/pdf/BTI_2016_Cambodia.pdf| Nimeke = Cambodia Country Report| Ajankohta = 2016| Tiedostomuoto = pdf| Julkaisupaikka = Gütersloh| Julkaisija = Bertelsmann Stiftung| Viitattu = 25.2.2018 | Kieli = {{en}}}}
*{{Verkkoviite | Osoite = www.stat.go.jp/info/meetings/cambodia/pdf/ci_fn02.pdf| Nimeke = Cambodia Inter-Censal Population Survey 2013| Ajankohta = 11/2013| Tiedostomuoto = pdf| Julkaisupaikka = Phnom Penh, Cambodia| Julkaisija = National Institute of Statistics, Ministry of Planning| Viitattu = 25.2.2018 | Kieli = {{en}}}}
*{{Kirjaviite| Tekijä=Colet, John & Eliot, Joshua| Nimeke=Footprint Cambodia Handbook| Julkaisija=Footprint Travel Guides| Vuosi=2002| Tunniste=ISBN 978-1-9034-7140-1 }}
*{{Kirjaviite| Tekijä = Heikkilä-Horn, Marja-Leena| Nimeke = Kaakkois-Aasia eilen ja tänään| Vuosi = 1991| Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija =Yliopistopaino | Tunniste = ISBN 951-570-084-1}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Heikkilä-Horn, Marja-Leena & Miettinen, Jukka O. | Nimeke=Kaakkois-Aasia: Historia ja kulttuurit | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2000 (2. painos 2005) | Tunniste=ISBN 951-1-15771-X}}
*{{Lehtiviite | Tekijä = Kummu, Matti| Otsikko = Vesivarojen hallinta muinaisessa Angkorissa| Julkaisu = Vesitalous| Ajankohta = 2008| Vuosikerta = | Numero = 1| Sivut =26-30 | Julkaisija = | Selite = | Tunniste = | www = http://www.vesitalous.fi/upload/lehtiarkisto/2008/1_2008.pdf| www-teksti = | Viitattu =24.1.2011 }}{{vanhentunut linkki}}
*{{Kirjaviite | Tekijä =Ray, Nick | Nimeke =Lonely Planet Cambodia | Vuosi =2005 | Julkaisija =Lonely Planet | Tunniste =ISBN 9781740595254 | www = http://books.google.com/books?id=FYX2UoDdHtMC&vq=vietnam+war&dq=cambodia+wildlife&source=gbs_navlinks_s | www-teksti =Google Books | Viitattu =25.12.2010 | Kieli ={{en}} }}
*{{Kirjaviite | Tekijä =Sheehan, Sean & Cooke, Barbara | Nimeke =Cambodia | Vuosi =2007 | Julkaisija =Marshall Cavendish | Tunniste =ISBN 978-0761420712 | www = http://books.google.com/books?id=7Eb7Sxne958C&dq=cambodia&source=gbs_navlinks_s | www-teksti =Google Books | Viitattu =11.12.2010 | Kieli ={{en}} }}
*Stark, Miriam T.: "Pre-Angkorian and Angkorian Cambodia" teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä = Glover, Ian & Bellwood, Peter| Nimeke = Southeast Asia. From prehistory to history| Vuosi = 2004| Sivu = 89-119|Julkaisupaikka = New York| Julkaisija = Routledge Curzon Press| Tunniste = |www = http://www.anthropology.hawaii.edu/People/Faculty/Stark/pdfs/2004_PreAngkorian.pdf| Tiedostomuoto = PDF| Viitattu = 2.1.2011| Kieli ={{en}} }}