Ero sivun ”Hilja Pärssinen” versioiden välillä

[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
RTNi (keskustelu | muokkaukset)
p Kirjoitusvirheitä ja lisätty Hilja Pärssisen vankeuden syy.
RTNi (keskustelu | muokkaukset)
p Korjattu Hgin maalaiskunta ja ensimmäinen koulu.
Rivi 1:
[[File:Hilja-Parssinen.jpg|thumb|right|Hilja Pärssinen 1900-luvun alussa.]]
'''Hilja Pärssinen''' (o.s. '''Lindgren'''; [[13. heinäkuuta]] [[1876]] [[Halsua]] – [[23. syyskuuta]] [[1935]] [[Helsinki]]) oli opettaja, toimittaja, kansanedustaja, kirjailija ja [[Sosialidemokraattinen Naisliitto|Suomen Sosialidemokraattisen Työläisnaisliiton]] puheenjohtaja. HänHilja Pärssinen käytti myös nimeä ''Liinamaa'' ennen avioliittoa. Hänen muutettua [[Helsingin pitäjä|Helsingin pitäjään]], hänen nimensähänet on kirjattu seurakunnan [[Rippikirja|pää- ja rippikirjaan]] nimellä Hilja Amanda Liinamaa<ref>Hgin pit Pää- ja RK 1890-1899</ref>.
 
Pärssisen vanhemmat olivat pastori Karl Henrik Lindgren ja Anna Dahllund. Hän avioitui vuonna 1899 myös Sortavalan opettajaseminaarissa opiskelleen ja myöhemmin filosofian tohtoriksi väitelleen Jaakko Pärssisen kanssa, josta erosi hieman ennen kuolemaansa. Pärssinen menehtyi rintasyöpään.
 
Pärssinen kävi tyttökoulun ja [[Sortavala]]n opettajaseminaarin, josta valmistui kansakoulunopettajaksi vuonna 1896. Hän aloitti uransa opettajana Helsingin maalaiskunnan [[Helsingin pitäjän kirkonkylä|Helsingin pitäjän kirkonkylässä]] (Helsingin maalaiskunta), missä toimi vuosina 1896–1900 pitäjän ensimmäisen kiinteän suomenkielisen koulun "''Suomelan''" ensimmäisenä opettajana. Sieltä hän siirtyi opettajaksi [[Viipuri]]in, jossa toimi vuoteen 1906 saakka.
 
Hilja Pässinen oli [[Saimaan Sanomat|Työ]]-lehden toimittajana Viipurissa 1906. [[Työläisnainen]]-lehden toimitussihteerinä hän toimi 1907–1917. Sisällisodan aikana vuonna 1918 hän oliehti olla hetken punaisten [[Kansanvaltuuskunta|Suomen kansanvaltuuskunnan]] ministerijäsen. Punaisten hävittyäPärssinen sodanpakeni hänhuhtikuussa pakeni1918 miehensä kanssa Venäjälle, josta heidät palautettiin Suomeen 1919. Hilja Pärssinen tuomittiin maanpetoksesta vankeuteen 12 vuodeksi, mutta armahdettiin 1923<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://100tekijaa.fi/hilja-pärssinen|nimeke=100tekijää|tekijä=|julkaisu=100tekijää - Hilja Pärssinen|ajankohta=|julkaisija=Helsinki Walks|viitattu=}}</ref>. Pärssinen toimi [[Talikkala (Viipuri)|Talikkalan]] yhteiskoulun opettajana 1927–1935.
 
Muiden tehtäviensä ohella Hilja Pärssinen toimi puhujana [[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|Suomen Sosialidemokraattisessa Puolueessa]], [[Raittiuden ystävät|Raittiuden ystävissä]], [[Kansanvalistusseura]]ssa, eri työväenopistoissa. Hän oli myös [[Työväen sivistysliitto|Työväen sivistysliiton]] luennoitsija.
Rivi 31:
== Lähteet ==
* Kilpi, Sylvi-Kyllikki: ”Hilja Pärssinen”, ''Tiennäyttäjät I'', s. 121–161. Toim. Hannu Soikkanen. Tammi, 1967.
* Useita tekijöitä: Yksi kamari - Kaksi sukupuolta, ''Suomen eduskunnan ensimmäiset naiset'', s. 126-144, Eduskunnan kirjasto 1997
 
== Aiheesta muualla ==