Ero sivun ”Naantalin voimalaitos” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Kh |
Monipolttoainevoimalaitoksesta ja kivihiilivoimalaitoksen yksiköiden käytöstä. |
||
Rivi 1:
[[Kuva:Fortum, Naantalin voimalaitos.JPG|thumb|250px|Naantalin voimalaitos, Luonnonmaalta katsottuna.]]
[[Kuva:Fortum, Naantalin voimalaitos, 17.2.2009.JPG|thumb|250px|Naantalin voimalaitos talviyönä.]]
'''Naantalin voimalaitos''' on [[sähkö]]ä, [[kaukolämpö]]ä ja [[höyry]]ä tuottava [[Hiilivoima|kivihiilivoimalaitos]] [[Naantali]]ssa [[Naantalin satama]]ssa, ja sen on omistanut ensin [[Imatran Voima]] (IVO), sitten [[Fortum]] ja nykyisin [[Turun Seudun Energiantuotanto]].
[[Länsi-Suomi|Länsi-Suomessa]] oli tarvetta suurelle [[Sähköntuotanto|sähköntuottajalle]], joten vuonna 1960 Imatran Voima rakensi laitoksen ykkösyksikön, joka tuotti ainoastaan sähköä. Sijoituspaikaksi valittiin [[Naantalin satama]], koska se oli hyvällä paikalla tuontipolttoaineen kannalta ja viereiseltä [[Neste (yritys)|Nesteen]] [[Naantalin jalostamo]]lta saatiin osaavaa työvoimaa rakentamaan laitosta. Myös maaperän kalliopohjan ansiosta paikalle voitaisiin myöhemmin rakentaa [[maakaasu]]a hyödyntävä laitos.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.naantali.fi/satama/fi_FI/julkaisut/_files/79658799295430727/default/satamaesite.pdf | Nimeke = Satamaesite 2005 | Tekijä = Naantalin satama | Tiedostomuoto =PDF | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu =11.2.2009 }}</ref> Nykyään Naantalin voimalaitos tuottaa sähkön lisäksi suurimman osan Turun seudun kaukolämmöstä ja lähiseudun teollisuuslaitosten käyttämästä höyrystä.
Kaukolämpöä laitos on tuottanut vuodesta 1982 lähtien.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Vahtera, Raimo | Nimeke = Naantali tunnissa – Opas naantalilaisuuteen | Vuosi =2009 | Luku = | Sivu =28 | Selite = | Julkaisija =Lingsoft Oy | Tunniste = ISBN 978-952-5827-11-8 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 8.7.2009 }}</ref> Pääpolttoaineena on [[kivihiili]], mutta käynnistyksessä ja varapolttoaineena käytetään [[Polttoöljy|raskasta polttoöljyä]], jonka lisäksi poltetaan sahanpurua ja jalostamokaasua Nesteen viereiseltä jalostamolta. 1990-luvulla investoitiin ilmansuojelutekniikkaan: vuonna 1992 rakennettiin uusi 134 metriä korkea savupiippu ja rikinpoistolaitos, jonka puhdistuskyky on hiilen laadusta ja käyttöolosuhteista riippuen 70–90 prosenttia. Vuonna 1972 Naantali voimalaitos oli [[Pohjoismaat|Pohjoismaiden]] suurin hiilivoimalaitos. Vuonna 1979 IVO teki ensimmäisen sopimuksen kaukolämmön toimittamisesta Turun alueelle. Fortum myi Naantalin voimalaitoksen TSME:lle (Turun Seudun Maakaasu ja Energiantuotanto Oy:lle, nyk. TSE) vuonna 2012; kauppahinta oli 73,8 miljoonaa euroa. Omistusoikeus laitokseen siirtyi TSME:lle 31. joulukuuta 2012. Fortum jatkaa laitoksella käyttö- ja kunnossapitopalvelun tuottamista.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/423217/TSME+osti+Naantalin+voimalaitoksen+ja+Orikedon+polttolaitoksen | Nimeke = Turun Sanomat 5.12.2012 11:46 | Tekijä = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu =13.7.2013 }}</ref>
Rivi 13:
Voimalaitoksen pohjoispuolella sijaitsee [[Luolalanjärvi]], jota on 1990-luvulla jopa kaavailtu täytettäväksi osittain voimalan hiilikentäksi.
== Lähteet ==
Rivi 23 ⟶ 20:
===Viitteet===
{{Viitteet|viitteet
<ref name="Rannikkoseutu 5.12.2017" >{{Lehtiviite | Tekijä = Koski, Joni | Otsikko = Voimalaitoksella vihkiäiset | Julkaisu = Rannikkoseutu | Ajankohta = 5.12..2017 | Numero = 96 | Sivut = 4 | Julkaisupaikka = Raisio | Julkaisija = Alma Media Kustannus Oy | Tunniste= ISSN 0782-5544 }}</ref>
}}
{{Commonscat|Naantali Power Plant}}
{{Coor title dms|60|27|27.6|N|22|3|18.6|E|region:FI-LS_type:landmark}}
| |||