Ero sivun ”Antipsykoottiset lääkkeet” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
fix |
+ nimekkeitä viitteisiin |
||
Rivi 13:
'''Antipsykoottiset lääkkeet''' (eli '''antipsykootit''', '''neuroleptit''' tai '''psykoosilääkkeet''') ovat [[psykoosi]]en hoitoon käytettyjä lääkeaineita, jotka vaikuttavat aivojen [[välittäjäaine]]isiin [[hermosolu]]jen välistä liikennettä vähentävästi. Antipsykoottisia lääkkeitä käytetään nykyään psykoosioireiden ja manian lisäksi myös muistisairaiden vanhusten, ja huumeista vieroittautuvien rauhoittamiseen sekä unihäiriöiden hoitoon.
Psykoosilääkkeillä on todettu olevan psykoosin uusiutumista estävä vaikutus sairauden alkuvaiheessa<ref>http://mentalhealthdaily.com/2014/04/16/can-withdrawal-from-antipsychotics-cause-psychosis</ref>, mutta psykoosilääkkeet eivät vähennä psykoosin uusimisriskiä pitkällä aikavälillä vuonna 2016 julkaistun suomalaisen väitöstutkimuksen mukaan.<ref name="oulu.fi">Väitöstilaisuus Oulun yliopistossa. Lääketieteen lisensiaatti Jani Moilanen. Väitöstilaisuus 27.5.2016. http://www.oulu.fi/yliopisto/node/38221</ref> Muissa pitkäkestoisissa seurantatutkimuksissa on havaittu, että lääkkeettömät potilaat ovat muita terveempiä<ref>[https://www.madinamerica.com/mia-manual/antipsychoticsschizophrenia]</ref>. Psykoosilääkkeen vieroitusoireiden erottaminen psykoosista on lisäksi vaikeaa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://mentalhealthdaily.com/2014/04/16/can-withdrawal-from-antipsychotics-cause-psychosis|nimeke= Can Withdrawal From Antipsychotics Cause Psychosis?
|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=}}</ref> Vuonna 2016 julkaistussa väitöstutkimuksessa havaittiin myös, että toimintakyky oli parempi ja harmaan aivoaineen määrä suurempi niillä skitsofreniapotilailla, jotka eivät olleet käyttäneet psykoosilääkkeitä<ref name="oulu.fi"/>.
Rivi 19 ⟶ 20:
Antipsykoottien määräämistä perustellaan sillä, että levoton potilas voidaan rauhoittaa niiden avulla helpommin ja nopeammin kuin vaihtoehtoisilla menetelmillä. Potilaat itse vastustavat usein lääkitystä niiden aiheuttamien haittojen takia, jolloin heihin saatetaan käyttää Suomessa tahdonvastaista hoitoa ja pakkolääkitsemistä.
Psykoosioireet saadaan yleensä tilapäisesti hallintaan antipsykoottilääkityksen aloituksen tai annoksen nostamisen avulla, mutta samalla useimmat potilaat saavat vakavia sivuoireita, jotka altistavat ennenaikaiselle kuolemalle.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://mentalhealthdaily.com/2015/06/29/the-most-dangerous-psychiatric-drugs-highest-risk-medications|nimeke= The Most Dangerous Psychiatric Drugs: Highest Risk Medications
|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=}}</ref> Psykoosipotilaiden tilastollinen elinikä on paljon lyhyempi kuin muun väestön. Lääkkeillä pyritään pienentämään etenkin vaikeasti ahdistuneiden potilaiden suurta itsemurhariskiä. Yleisimpiä psykoosipotilaiden kuolinsyitä ovat silti luonnollisista sairauksista johtuvat syyt, joille lääkityksen sivuoireet toimivat riskitekijöinä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.m.webmd.com/a-to-z-guides/news/20151028/people-with-schizophrenia-face-much-higher-risk-of-early-death|nimeke= Schizophrenics Face Much Higher Early Death Risk |tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=}}</ref> Lääkekielteisyys on yleinen ongelma sairaaloissa, joten lääkkeiden ottamista valvotaan tarkasti. Parhaat länsimaiset hoitotulokset [[skitsofrenia]]n ja [[psykoosi]]en hoidossa on tällä hetkellä saavutettu Suomessa Keroputaan sairaalassa Torniossa, jossa lääkkeiden käyttö on vähäistä. Sairaalassa käytössä oleva [[avoimen dialogin hoitomalli]] on tunnetumpi maailmalla kuin Suomessa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://yle.fi/uutiset/3-7452980|nimeke= Mielen sairastumisesta voi parantua – Keroputaan mallissa kohdataan potilas ihmisenä
|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=}}</ref> Keskustelu lääkkeiden hyödyistä ja haitoista on usein kiivasta. Vastakkain ovat vuosikymmenien aikana muodostuneet hoitoperinteet ja potilaiden oikeus saada turvallista ja tehokasta hoitoa.
Rivi 27 ⟶ 31:
== Historia ==
Ensimmäinen antipsykootti oli 1950-luvulla Ranskassa leikkauspotilaiden kivun lievittämiseen ja sokkitilan estämiseen kehitetty [[klooripromatsiini]]. Lääkkeen todettiin tekevän leikkauspotilaista välinpitämättömiä leikkausta kohtaan ja tekevän heistä väsyneitä. Teho psykoosioireisiin vahvistettiin ensin kokeilemalla ja myöhemmin lukuisissa kaksoissokkoutetuissa tutkimuksissa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://sic.fimea.fi/2_2014/runsas_puoli_vuosisataa_psykoosilaakehoitoja|nimeke=Mielen sairastumisesta voi parantua – Keroputaan mallissa kohdataan potilas ihmisenä
|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=}}</ref> Vuosikymmenten kuluessa on pyritty kehittämään parempia antipsykootteja. Uuden sukupolven antipsykootteja kutsutaan epätyypillisiksi; ensimmäinen oli [[klotsapiini]] vuodelta 1971. Antipsykoottiset lääkkeet toivat merkittäviä julkisen talouden säästöjä, jonka takia niiden käyttö lisääntyi vaihtoehtona kalliille psykiatriselle laitoshoidolle, kun potilaat voitiin ohjata [[avohoito]]on. Uusien lääkkeiden ei silti ole osoitettu olevan paljoa tehokkaampia tai turvallisempia.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.potilaanlaakarilehti.fi/uutiset/ovatko-uudet-antipsykootit-sittenkaan-vanhoja-parempia|nimeke= Ovatko uudet antipsykootit sittenkään vanhoja parempia?
|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=}}</ref> [[Fentiatsiini]] syntetisoitiin ensimmäisen kerran 1800-luvulla, ja sitä käytettiin 1930-luvulla matolääkkeenä. Sillä ei ole juuri keskushermostovaikutuksia.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://asiakas.kotisivukone.com/files/medicina.kotisivukone.com/fato6painos/22.pdf|nimeke=Psykoosien hoitoon tarkoitetut lääkeaineet|julkaisu=|julkaisija=|viitattu=|tekijä=Erkka Syvälahti ja Jarmo Hietala|ajankohta=|selite=s. 363}}</ref> Ranskalaisen [[Paul Charpentier]]in johtama ryhmä alkoi valmistaa erilaisia synteettisiä fentiatsiineja käytettäväksi rauhoittavana [[Antihistamiinit|antihistamiinina]] ennen nukutuslääkkeen antamista. Vuonna 1949 ranskalainen kirurgi [[Henri-Marie Laborit]] antoi leikkauspotilaille [[prometatsiini]]-nimistä fentiatsiinijohdannaista yhdessä [[Barbituraatit|barbituraattien]] kanssa estämään [[Šokki|shokkia]]. Hän havaitsi samalla, että sekoitus sai erittäin pelokkaat ja pakokauhuiset potilaat rauhoittumaan, rentoutumaan ja muuttumaan välinpitämättömiksi ja yhteistyökykyisiksi. Laborit kuvasi vaikutusta kemialliseksi [[lobotomia]]ksi. Tutkimusta jatkettiin ja vuonna 1950 löydettiin [[klooripromatsiini]], jonka huomattiin toimivan paitsi antihistamiinina, myös esimerkiksi [[adrenaliini]]a [[Inhibiittori|estävästi]], [[Autonominen hermosto|autonomista hermostoa]] lamauttavasti ja [[Oksennuslääke|oksennuslääkkeenä]].<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2802385/|nimeke=The story of antipsychotics: Past and present|julkaisu=Indian J Psychiatry|julkaisija=US National Library of Medicine|viitattu=15.3.2016|tekijä=Chaitra T. Ramachandraiah, Narayana Subramaniam, Manuel Tancer|ajankohta=Loka- joulukuu 2009}}</ref>
Rivi 127 ⟶ 133:
== Väärinkäyttö ==
Suomalaisen vuonna 2007 julkaistun väitöskirjan
Yhtenä suomalaisen vanhustenhoidon laatuindikaattoreista on kuinka monella vanhuksella on ”psykoosilääkitys ilman psykoosioireita”, joten psykoosilääkitys on ollut tavoite johon on tietoisesti pyritty. Laitoshoidossa olevien lääkemääräykset eivät näy kansaneläkelaitoksen tilastoissa ja niitä on ollut vaikea seurata. Laitoshoidossa olevien vanhusten psykoosilääkemääräykset on ollut suomalaisten Käypä hoito -suositusten vastaista.<ref name="vastoinkh">http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/02/11/muistisairaille-maarataan-psykoosilaakkeita-vastoin-suosituksia</ref>
| |||