Avaa päävalikko

Muutokset

187 merkkiä lisätty, 1 vuosi sitten
ei muokkausyhteenvetoa
{{Tämä artikkeli|käsittelee alasaksan kieltä. Saksan osavaltiota käsittelee artikkeli [[Ala-Saksi]].}}
{{Kieli|
| nimi = AlasaksaAlasaksi
| muu = alasaksialasaksa
| oma = sassisk, plat, nedersaksisch, neddersassisch, nedderdüütsch, plattdüütsch
| eng = Low Saxon, Low German
| fra = bas saxon, bas allemand
| iso3 = nds
}}
'''Alasaksa''' eli '''alasaksi''' on pohjoisessa [[Saksa]]ssa sekä [[Alankomaat|Alankomaiden]] koillisosissa puhuttava [[kieli]]. Vaikka useat saksalaiset maallikot uskovat nykyalasaksia olevan [[saksan kieli|saksan]] [[murre]] tai murreryhmä, sillä on huomattavasti enemmän yhteisiä piirteitä [[hollannin kieli|hollannin]] ja [[friisin kieli|friisin]] kanssa. Yläsaksasta poiketen alasaksissa, hollannissa ja hollannissafriisissä ei ole esimerkiksi toteutunut niin sanottua toista germaanista äänteensiirtymistä.
 
[[Tiedosto:Low Saxon dialects.png|left|thumb|Alasaksan nykyinen levinneisyysalue.]]
 
MuinaisalasaksistaMuinaissaksista on kirjallisia merkintöjä 800-luvulta 1100-luvun alkuun. Tältä ajalta on säilynyt pääosin uskonnollisia tekstejä. Noin 150 vuoden katkon jälkeen kirjallinen perinne alkaa taas keskialasaksalaisenakeskialasaksilaisena 1200-luvulla. Kirjoituksessa käytettiin standardina enimmäkseen [[Lyypekki|Lyypekin]] kansliakieltä.
 
Keskiajalla alasaksin puhujia asui paitsi Pohjois-Saksassa lähes koko [[Itämeri|Itämeren]] alueella sekä Hollannissa. Alueen ''[[lingua franca]]na'' keskialasaksa jätti huomattavia jälkiä kaikkiin Itämeren seudun kieliin; muun muassa [[suomen kieli|suomesta]] on tunnistettu useita alasaksilaisia [[Lainasana|lainasanoja]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Bentlin, Mikko | Nimeke = Niederdeutsch-finnische Sprachkontakte. Der lexikalische Einfluß des Niederdeutschen auf die finnische Sprache während des Mittelalters und der frühen Neuzeit | Vuosi = 2008 | Kappale = | Sivu = | Selite = |Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Suomalais-Ugrilainen Seura | Tunniste = ISBN 978-952-5667-02-8 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}(tiivistelmä suomen kielellä)</ref> Etenkin mannerskandinaavisissa kielissä vaikutus on silmiinpistävä: Suuri osa ruotsin arkielisestä sanastosta on alun perin lainattu alasaksista. Esimerkit tästä ovat ''språk'' 'kieli', ''alltid'' 'aina', ''byxa'' 'housu(t)', ''besluta'' 'päättää', ''stolt'' 'ylpeä', ''fråga'' 'kysyä', ''kunst'' 'taide', ''vetenskap'' 'tiede', ''klok'' 'älykäs' ja ''köpa'' 'ostaa'.<ref>http://germanic.eu/Middle-Low-German-loanwords-in-the-Scandinavian-languages.htm</ref>
 
[[Uskonpuhdistus|Uskonpuhdistuksen]] aikaan [[Raamattu]] käännettiin erikseen alasaksaksialasaksiksi. [[Hansaliitto|Hansaliiton]] heikkenemisen myötä alasaksanalasaksin merkitys väheni, ja se väistyi virallisissa yhteyksissä yläsaksan tieltä vaiheittain noin 1500-luvun puolestavälistä alkaen. Saksan yhdistyessä 1870-luvulla yläsaksasta tuli Saksan virastokieli.
 
NykyalasaksalleNykyalasaksille ei ole kehitetty yleiskieltä tai vakiinnutettu yhteistä kirjoitusjärjestelmää.<ref>Hermann Niebaum: ''Het Oostnederlandse taallanschap tot het begin van de 19de eeuw''. Henk Bloemhoff, Jurjen van der Kooi, Herrmann Niebaum ja Siemon Reker: ''Handboek Nedersaksische Taal- en Letterkunde''. Assen: Van Gorcum 2008, s. 58.</ref> Kieltä kirjoitetaan vaihtelevasti [[hollannin kieli|hollannin]] tai [[saksan kieli|saksan kirjakielen]] oikeinkirjoitussääntöjä soveltaen.
 
Vuonna 1994 [[Euroopan unioni]] tunnusti alasaksin alueelliseksi kieleksi. Saksassa alasaksi on virallisesti tunnustettu alueellinen kieli kahdeksassa pohjoisessa osavaltiossa, jotka ovat: [[Schleswig-Holstein]], [[Hampuri]], [[Ala-Saksi]], [[Bremen (osavaltio)|Bremen]], [[Nordrhein-Westfalen]], [[Mecklenburg-Etu-Pommeri]], [[Saksi-Anhalt]] sekä [[Brandenburg]]<ref>https://www.coe.int/en/web/conventions/full-list/-/conventions/treaty/148/declarations?p_auth=yiSiFCE2&_coeconventions_WAR_coeconventionsportlet_enVigueur=false&_coeconventions_WAR_coeconventionsportlet_searchBy=state&_coeconventions_WAR_coeconventionsportlet_codePays=GER&_coeconventions_WAR_coeconventionsportlet_codeNature=10</ref>, kun taas Alankomaista ei ole mainittu alueellisia rajoituksia.<ref>http://www.gesetze-rechtsprechung.sh.juris.de/jportal/portal/t/15u2/page/bsshoprod.psml/action/portlets.jw.MainAction?p1=4j&eventSubmit_doNavigate=searchInSubtreeTOC&showdoccase=1&doc.hl=0&doc.id=jlr-VwGSHV26P82b&doc.part=S&toc.poskey=#focuspoint</ref> Lisäksi Schleswig-Holsteinissa sillä on toisen virallisen kielen asema [[pohjoisfriisi]]n ja [[tanskan_kieli|tanskan]] kanssa.<ref>http://www.gesetze-rechtsprechung.sh.juris.de/jportal/portal/t/15u2/page/bsshoprod.psml/action/portlets.jw.MainAction?p1=4j&eventSubmit_doNavigate=searchInSubtreeTOC&showdoccase=1&doc.hl=0&doc.id=jlr-VwGSHV26P82b&doc.part=S&toc.poskey=#focuspoint</ref> Kieltä puhutaan myös [[Hessen]]in pohjoisosassa.
== Aiheesta muualla ==
 
* [http://wöhrnerwöör.de/ Wȫhrner Wȫȫr - Dithmarschenin sanakirja]
* [http://www.platt-wb.de/ Itä-Friisin alasaksin sanakirja]
* [http://www.plattmakers.de/?lang=en Sanakirja Plattmakers]
* [http://www.drentswoordenboek.nl/ Sanakirja Drents]
23

muokkausta