Ero sivun ”Lämmitys” versioiden välillä

2 merkkiä lisätty ,  1 vuosi sitten
selvennys
(blogi pois)
(selvennys)
==Lämpöenergian lähteet==
[[Tiedosto:Energiantuotanto.PNG|thumb|300px|Lämmitysenergiaa voidaan saada monella tavalla.]]
Lämpöä voidaan tuottaa polttamalla erilaisia [[biopolttoaine]]ita, kuten [[puupolttoaine|polttopuuta, puupellettejä tai haketta]], fossiilisia polttoaineita, kuten [[maakaasu]]a, [[kivihiili|kivihiiltä]], [[maaöljy|öljyä]] tai [[turve]]tta<ref name="ipcc">[http://www.mnp.nl/ipcc/pages_media/FAR4docs/final%20pdfs%20of%20chapters%20WGIII/IPCC%20WGIII_Annex%20I_final.pdf IPCC, 2007: Climate Change 2007: Mitigation. Contribution of Working Group III to the Fourth Assessment Report of the IntergovernmentalPanel on Climate Change] B. Metz, O.R. Davidson, P.R. Bosch, R. Dave, L.A. Meyer (toim.), Cambridge University Press, Cambridge, Iso-Britannia ja New York, NY, USA., Annex I Glossary</ref>. Lämpöenergiaa voidaan ottaa käyttöön myös [[aurinkolämpö|auringon lämpösäteilystä]] suoraan tai sen lämmittämästä [[maalämpö|maasta tai vedestä]], paikoitellen myös [[geoterminen energia|geotermisestä energiasta]]. Lämmitykseen voidaan käyttää eri tavoin tuotettua [[sähkö]]ä. Rakennusten lämmittämiseen osallistuu myös rakennuksen sisällä tuotettu muu lämpöenergia: valaistuksen, laitteiden ja koneiden [[hukkalämpö]] sekä käyttäjien{{selvennä|vairakennuksessa asukkaiden?}}oelvien ihmisten ja eläinten säteilemä ja toiminnan aikaansaama lämpöenergia.
 
Suomen rakennuskannan lämmönlähteiden jakauma rakennusten tilavuuden mukaan laskettuna oli vuonna 2001: [[kaukolämpö]] 46 %, [[sähkölämmitys]] 20 %, [[kevyt polttoöljy]] 20 %, [[puu]] tai [[pelletti]] 10 %, [[raskas polttoöljy]] 1 %, [[maalämpö]] 0,4 %, muut 1 %.<ref>Juhani Heljo, Eero Nippala, Harri Nuuttila: [http://www.tut.fi/index.cfm?MainSel=11820&Sel=12849&Show=17313&siteid=129 Rakennusten energiankulutus ja CO2-ekv päästöt Suomessa.] Rakentamistalouden laitos. Tampereen teknillinen yliopisto. Raportti 2005:4. Report 2005:4 S. 27</ref> Luvut sisältävät sekä rakennuksen että lämpimän käyttöveden lämmityksen. Asuinrakennuksissa kuluu asukasta kohden lämmintä käyttövettä vuorokaudessa keskimäärin 60 litraa vuorokaudessa, ja 50 litraa, mikäli rakennuksessa on huoneistokohtainen lämpimän käyttöveden laskutus<ref>[http://www.finlex.fi/data/normit/29520-D5-190607-suomi.pdf Rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen laskenta. Ohjeet 2007.] Ympäristöministeriön asetus rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen laskennasta. Suomen rakentamismääräyskokoelma, D5. Ympäristöministeriön asunto ja rakennusosasto. s. 27. (pdf)</ref>.
45 694

muokkausta