Ero sivun ”Kooda” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
|||
Rivi 1:
'''Kooda''' ({{k-it|coda}}, 'häntä'), on länsimaisessa [[taidemusiikki|taidemusiikissa]] käytetty termi musiikillisen kokonaisuuden päätöselementille. Se voi olla kappaleen päätöksenä olevan sointulopukkeen laajentuma, jolloin sillä ei ole erityistä sisältöä. Laajemmat koodat kehittelevät teemaa tai saattavat tuoda esille jopa uudenlaisia teemoja. Jeee
[[Johann Sebastian Bach|Bach]] käytti [[fuuga|fuugissaan]] koodaa, joka taidokkaasti yhdistää fuugan motiivisen aineiston musiikilliseen kudokseen. [[Ludwig van Beethoven|Beethoven]] kehitti koodan käyttöä [[sonaattimuoto|sonaattimuodossa]], ja hänen esimerkkiään seurasivat sinfonioissaan muun muassa [[Johannes Brahms|Brahms]], [[Gustav Mahler|Mahler]] ja [[Anton Bruckner|Bruckner]]. Sonaattimuodossa kooda toimii kahdella tasolla: ''pienkooda'' on päätös teeman esittelylle ja koko osan päättää ''suurkooda'', joka laajuudessaan saattaa muuttaa osan rakenteen neliosaiseksi (esittely–kehittely–kertaus–kooda). Sinfonioiden finaaliosassa kooda on usein [[stretta]]n muodossa. Mahler käytti koodaa merkitykseltään vaihtelevasti: se saattoi olla luonteeltaan pyöristävä epilogi, välittävä taite tai johdanto.
| |||