Avaa päävalikko

Muutokset

30 merkkiä poistettu ,  1 vuosi sitten
p
Käyttäjän 188.238.170.153 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Hattara tekemään versioon.
=== Varhaiset vaiheet ===
[[Tiedosto:Villa Habay general view.jpg|thumb|225px|Roomalaisen villan jäännökset [[Habay]]ssä.]]
Belgian alueen asukkaat mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 56 eaa. [[Julius Caesar]]in [[Gallian sota]]a käsittelevässä kirjassa, jossa ''[[belgae]]''-heimot mainitaan rohkeimmiksi kaikista galleista.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.esnantwerp.org/content/city-antwerp | Nimeke = The City of Antwerp | Julkaisija = City of Antwerpen | Kieli ={{en}} | Viitattu = 20.1.2012}}</ref> [[Rooman valtakunta|Rooman valtakunnan]] romahduksen jälkeen germaaniset heimot valtasivat Gallian 500-luvulla. [[Frankit]] perustivat [[merovingit|merovingien]] valtakunnan, joka hallitsi 500-luvulta 700-luvun puoliväliin asti. Dynastian ensimmäinen kuningas [[Klodvig I|Klodvig]] (481–511) kääntyi vuonna 496 [[kristinusko]]on.<ref>McDonald 2007, s. 8.</ref> Viimeiset merovingikuninkaat olivat käytännössä nukkehallitsijoita, sillä valta oli vähitellen siirtynyt kuninkailta heidän [[major domus|major domuksilleen]]. Merovingeja seurasivat valtaistuimelle [[karolingit]], major domus [[Pipin Heristalilainen|Pipin Heristalilaisen]] jälkeläiset. Ensimmäiseksi karolingikuninkaaksi itsensä huudatti vuonna 751 Pipin Heristalilaisen pojanpoika [[Pipin Pieni]]. Pipiniä puolestaan seurasi hänen poikansa [[Kaarle Suuri]] (742–814).<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://faculty.cua.edu/pennington/churchhistory220/lecturetwo/timelinecharlemagne.htm|Nimeke=Historical Time Line of Charlemagne's Life|Julkaisija=The Catholic University of America|Tekijä=Pennington, Ken|Kieli={{en}}|Viitattu=20.1.2012}}</ref> HOMOJA KAIKKI.
 
=== Osana Alankomaita ===
Belgialaista perusruokaa ovat perunat ja leipä. Useimpiin aterioihin kuuluu sian-, kanan- tai naudanlihaa, pohjoisosassa myös kalaruoat ovat suosittuja. Paistamiseen käytetään useammin voita kuin ruokaöljyä.<ref name="EC">{{Verkkoviite|julkaisija=Everyculture.com|Osoite=http://www.everyculture.com/A-Bo/Belgium.html|Nimeke=Belgium|Julkaisu=Countries and their Cultures|Tekijä=de Lannoy, Jean & Lombart, Ruben A. (toim.)|Kieli={{en}}|Viitattu=21.1.2012}}</ref>
 
[[Vohveli]]t ja [[Ranskalaiset perunat|ranskanperunat]] ovat alkujaan lähtöisin Belgiasta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://authenticwaffle.com/ | Nimeke=Authentic Waffles | Julkaisu = Taste Belgium | Kieli ={{en}} | Viitattu = 21.1.2012}}</ref><ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.stim.com/Stim-x/9.2/fries/fries-sidebar-09.2.html|Nimeke=Still life with Fries|Julkaisu=The Secret History of French Fries|Tekijä=Stoller, Debbie|Kieli={{en}}|Viitattu=21.1.2012}}</ref> [[Waterzooi]] on Flanderin alueelta peräisin oleva yleensä kalapohjainen pata.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://belgianexperts.com/become-a-belgian-expert/533/waterzooi-a-la-gantoise-the-new-york-times/ | Nimeke= Waterzooi | Julkaisija = Vanberg & DeWulf | Kieli ={{en}} | Viitattu = 21.1.2012}}</ref><ref>McDonald 2007, s. 162.</ref> Belgia on myös tunnettu [[suklaa]]konvehdeistaan ja vahvoista [[olut|oluistaan]]. Belgiassa myydäänkin useita satoja paikallisia oluttyyppejä, joiden joukossa on myös erikoisuuksia, kuten [[luostariolut]]ta panevat [[Trappist]]-panimot ja villihiivapohjainen [[lambic]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.beertrips.com/trips/belgium.htm | Nimeke=The Great Beers of Belgium | Julkaisija =Beer Trips | Kieli ={{en}} | Viitattu = 21.1.2012}}</ref><ref>McDonald 2007, s. 162, 173.</ref> HOMOJA KAIKKI!
 
=== Maailmanperintö ===