Ero sivun ”Henkilöpalvonta (politiikka)” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p fix |
|||
Rivi 162:
== Henkilöpalvonta Suomessa ==
[[Kuva:Carl Gustaf Emil Mannerheim.jpg|thumb|150px|C. G. E. Mannerheim.]]
Suomessa ei ole syntynyt henkilökultteja samassa laajuudessa kuin Neuvostoliiton tai natsi-Saksan kaltaisissa totalitaristisissa järjestelmissä. [[Urho Kekkonen|Urho Kekkosen]] presidenttiyden loppuvaiheissa on presidentin heikkenevän terveydentilan salassapidossa ja ''perässähiihtäjissä'' havaittavissa piirteitä, joita voidaan pitää henkilökultin esiasteena.<ref> [http://www.yle.fi/suuretsuomalaiset/100_suurinta/index.php?top100_id=2&nominee_id=33&place=0&gender=0&alive=0&province=0 Suuret suomalaiset - Urho Kekkonen]</ref> Kekkonen kuvattiin aikanaan hyväkuntoisena, nuorekkaana ja urheilullisena, kansan syvimmistä riveistä valtiomieheksi nousseena sivistyneenä jätkänä ja hänen terveysongelmiaan ja kömmähdyksiään peiteltiin loppuun saakka. Kekkosen pitkään presidenttikauteen liittyneen henkilökultin ja aidon arvostelun ja [[oppositio]]n häviämisen on katsottu heikentäneen suomalaista demokratiaa, vaikka se ei sitä oleellisesti murtanutkaan.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä=Martti Häikiö | Nimeke=Kekkonen, Urho (1900 - 1986) | Ajankohta=16.9.1997 | Osoite=http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/632/ |Julkaisu= Kansallisbiografia-verkkojulkaisu | Julkaisija=Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Luettu= 22.4.2008 | Kieli= }}</ref> Kekkonen sai myös jo eläessään kunnianosoituksia, jollaisia tavallisesti annetaan vasta kuoleman jälkeen: mukaansa nimetyn kadun Helsingissä sekä kuvansa 500 markan seteliin.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke=Historiallisia suomalaisia seteleitä ja metallirahoja | Ajankohta= | Osoite=http://www.suomenpankki.fi/fi/setelit_ja_kolikot/lakkautetut/historialliset_rahat.htm | Julkaisija=Suomen Pankki | Luettu=21.4.2008 }}:'' "500-markkasessa on presidentti Urho Kekkosen muotokuva, ja seteli laskettiin liikkeeseen Kekkosen 75-vuotispäivänä. "''</ref>
Toinen suomalainen, jolle on ajoittain osoitettu lähes henkilökulttimaisia piirteitä on [[Carl Gustaf Emil Mannerheim]]. Jo sotien aikana hänestä tuli lähes palvonnan kohde ja häneen kohdistuvaa arvostelua pyrittiin torjumaan.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke=Mannerheim, Elämänkaari, Symboli | Ajankohta= | Osoite=http://www.mannerheim.fi/01_elama/s_symbol.htm | Julkaisija=MANNERHEIM INTERNETPROJEKTIN NEUVOTTELUKUNTA | Luettu= 2.6.2007 }}: ''"Mannerheimin muodostumista kansalliseksi symboliksi helpotti se, että hän oli onnistunut pysymään erillään puoluetaistelusta...Sotien aikana ja kauan hänen kuolemansa jälkeen hän oli palvonnan kohde, ja häneen kohdistettua kritiikkiä on torjuttu ärhäkkäästi."''</ref> Mannerheim sai 75-vuotispäivänään ainutkertaisen [[Suomen Marsalkka|Suomen Marsalkan]] arvonimen ja samalla nimettiin Helsingin pääkatu Heikinkatu ja lisäksi Turuntie [[Mannerheimintie (Helsinki)|Mannerheimintie]]ksi. Lukuisissa muissa suomalaisissa kaupungeissa on Mannerheiminkatuja ja -teitä. Mannerheimille valmistui [[Mannerheimin patsas (Tampere)|patsas]] jo vuonna 1939 Tampereelle. Patsashankkeen toteutus kuitenkin lykkäytyi muun muassa sodan syttymisen takia sekä sotien jälkeen Mannerheimin itsensä vastustuksen vuoksi. Patsas pystytettiin Tampereella vasta marsalkan kuoleman jälkeen vuonna 1956. Myöhemmin patsaita on pystytetty lukuisiin Suomen kaupunkeihin. [[Suomen puolustusvoimat|Suomen puolustusvoimien]] [[Puolustusvoimain lippujuhlan päivä|lippujuhlan päivä]] 4. kesäkuuta on samalla Mannerheimin syntymäpäivä, jota juhlittiin alun perin Suomen marsalkan syntymäpäivänä.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä=Irma Savolainen | Nimeke=Puolustusvoimien lippujuhlapäivä | Ajankohta= | Osoite=http://www.hel2.fi/kaumuseo/vuodenkierto/lippujuhla/lippujuhla.html | Julkaisija= Helsingin kaupunginmuseo| Luettu=18.4. 2008 | Kieli= }}</ref> 1960-luvulla ryhdyttiin Suomessa kiinnittämään huomiota Mannerheim-kultin vaiheisiin ja erityisesti 1970-luvun vasemmistoliikkeissä ilmeni Mannerheimin ja erityisesti Mannerheim-kultin arvostelua.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä=Matti Klinge | Nimeke=Mannerheim, Gustaf (1867–1951) | Ajankohta=16.9.1997 | Osoite=http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/625/ |Julkaisu= Kansallisbiografia-verkkojulkaisu| Julkaisija=Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Luettu= 22.4.2008}}</ref>
| |||