Ero sivun ”Häme” versioiden välillä

Nimityksen kantasanalle on jo kauan sitten esitetty mahdollinen balttilainen originaali (vrt. liettuan ''žẽmė'' ’maa’). Toisen, uudemman ehdotuksen mukaan kantasana voisi liittyä germaaniseen sanaan ''*sǣma'' ’tumma’.<ref name="Nykysuomen.etymologinen.sanakirja">{{Kirjaviite | Tekijä = Häkkinen, Kaisa 2004:| Nimeke = Nykysuomen etymologinen sanakirja. | Vuosi = 2004 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = WSOY. | ISBN = 951-0-27108-X }}</ref> Äänteellisesti selitykset ovat yhtä uskottavia. Myös nimeä Suomi on yritetty yhdistää samaan sanueeseen, mutta selityksen kaikki versiot ovat turhan mutkikkaita. Suomi-nimitykselle onkin esitetty muita, uskottavampina pidettyjä indoeurooppalaisia lainaselityksiä.<ref name="Virittäjä">{{Lehtiviite | Tekijä = Kallio, Petri (1998):| Otsikko = Suomi(ttavia etymologioita) | www = https://journal.fi/virittaja/article/download/39114/8928 –| Julkaisu = Virittäjä 102| Vuosi = 1998 | Numero = 4 | Julkaisija = Kotikielen Seura | Viitattu = 19.02.2018}}</ref>

Pakanallinen hautaustraditio jatkui Hämeessä 1200-luvulle asti.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä =Jaakko Masonen, Jaakko | Nimeke = Hämeen härkätieHärkätie : synty ja varhaisvaiheet : varhainen maaliikenne arkeologisena sekä historiallisena tutkimuskohteena | Vuosi = 1989 | Sivu = 170 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Valtion painatuskeskus; Tiemuseon julkaisuja 4}}</ref> Vielä vuonna 1237 historiallisissa lähteissä mainitaan [[Hämeen kapina|hämäläisten kääntyneen]] katolilaisuudesta takaisin pakanallisiin tapoihinsa.

[[Jouko Vahtola]] on pitäny mahdollisena saksalaisten hämeeseen tekemää ristiretkeä joskus 1200-luvulla. Hän on perustellut näkemystään Neitsyt Marian kirkoiksi vihittyjen kirkkojen nimillä sekä alueen ensimmäisten [[Kirkkoherra|kirkkoherrojen]] ja [[Vouti|voutien]] saksalaisuudella.<ref name=":0Ruotsin.itämaa.88">{{Kirjaviite | Tekijä = Kari Tarkiainen | Nimeke = Ruotsin itämaaItämaa : esihistoriasta Kustaa Vaasaan | Vuosi = 2010 | Sivu = 88 | Julkaisija = Svenska litteratursällskapet i Finland | ISBN = 978-951-583-212-2 }}</ref> Hämeen voutina mainitaan erään maanpanttauksen yhteydessä 10. maaliskuuta 1297 aiemmin toimineen henkilön nimeltä [[Berthold (Hämeen vouti)|Berthold]].<ref name="Suomen.varhaiskeskiajan.lähteitä">{{Kirjaviite | Tekijä = Toim. Martti Linna | Nimeke = Suomen varhaiskeskiajan lähteitä | Vuosi = 1989 | Sivu = 111 | Julkaisija = Historian aittaystäväin liitto | ISBN = 951-96006-1-2 }}</ref> [[Hakoisten linnavuori|Hakoisten linnavuoren]] nimi voi olla myös peräisin saksan sanasta ''Hagen'', joka on tarkoittanut aidattua linnoitusta.<ref name=":0Ruotsin.itämaa.88" />

[[Ruotsi]] teki mahdollisesti [[Birger-jaarli]]n johdolla niin sanotun [[toinen ristiretki Suomeen|toisen ristiretken]] hämäläisiä vastaan 1200-luvun keskivaiheilla. Historiallisissa lähteissä sotaretkestä kertoo [[Eerikinkronikka]], jonka lisäksi [[Lyypekin kronikka|Lyypekin kronikassa]] puolestaan todetaan vuoden 1266 kohdalla Birger-herttuan pakottaneen Suomen kuulumaan Ruotsiin.<ref name="Ruotsin.itämaa.97">{{Kirjaviite | Tekijä = Kari Tarkiainen | Nimeke = Ruotsin itämaaItämaa : esihistoriasta Kustaa Vaasaan | Vuosi = 2010 | Sivu = 97 | Julkaisija = Svenska litteratursällskapet i Finland | ISBN = 978-951-583-212-2 }}</ref> Sotaretken seurauksena aiemmin "suolamerestä suolamereen" ulottunut Häme pieneni sisämaan alueeksi.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Kari Tarkiainen|Nimekename="Ruotsin .itämaa|Vuosi=2010|Sivu=97|Julkaisija=Svenska litteratursällskapet i Finland.}}<97"/ref> Hämeestä tuli hiljalleen yksi Ruotsin [[maakunta|maakunnista]] ja hämäläiset päätyivät [[katolinen kirkko|katolisen kirkon]] alaisuuteen. Kirkollisesti maakunta kuului [[Turun hiippakunta]]an. Vanhaa perinteistä [[tapaoikeus|tapaoikeutta]] käytti [[maakuntalaitos]] maakuntakäräjineen, joilla tehtiin sopimuksia asukkaiden ja kruunun tai kirkon välillä.

Vanhin kirjallinen maininta Hämeen maakunnasta on vuodelta 1319. Vähitellen siirryttiin [[linnalääni]]hallintoon, jonka keskipisteenä oli [[Hämeen linna]] [[Hämeen linnalääni]]n päähallintopaikkana. Oikeusasioita hoitava maakuntatuomarilaitos vakiintui 1300-luvulla. Tuomari edusti valtiovaltaa ja hän siirtyi [[pitäjä]]stä toiseen istumaan [[käräjät|käräjiä]]. Katolilaisuus levittäytyi maakunnassa hiljalleen ja perheissä saattoi olla niin kristittyjä kuin pakanoitakin. [[Paavi]] [[Benedictus XII]] 16. kesäkuuta 1340 antaman kirkonkirouksen perusteella hämäläisen perheen kolmesta veljeksestä kahdella vanhimmalla oli pakanalliset nimet, mutta nuorimmalla kristitty nimi Henrik.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Kari Tarkiainen|Nimekename="Ruotsin .itämaa|Vuosi=2010|Sivu=.97|Julkaisija=Svenska litteratursällskapet i Finland}}<"/ref>