Ero sivun ”Uusi Suomi” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tureku (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Tureku (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 22:
Uuden Suomen edeltäjiä olivat [[Uusi Suometar]] ja sen edeltäjä [[Suometar]]. Suomettaren ensimmäinen numero ilmestyi [[12. tammikuuta]] [[1847]].<ref name="US">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.sanomalehtimiesliitto.fi/ARTIKKELIT/uusisuomi_01kanava.htm | Nimeke=Levikkikierre jauhaa verkkaisesti | Ajankohta=5.2.2008 | Tekijä=Vesikansa, Jyrki | Julkaisu=Kanava | Julkaisija=SSL | Viitattu=19.10.2010 }}</ref> Sen perustajana pidetään [[Paavo Tikkanen | Paavo Tikkasta]]. Lehden tavoitteena oli suomalaisuuden asian ajaminen ja kansan sivistäminen. Suometar kuitenkin lakkautettiin vuonna [[1866]].<ref name="US"/> Uuden Suomen suora edeltäjä oli vuodesta [[1869]] ilmestynyt [[fennomania|fennomaani]]aatteen äänenkannattaja Uusi Suometar, joka lakkautettiin vuonna [[1918]]. Lehden toimittajana toimi 36 vuoden ajan [[Viktor Löfgren]].
 
Vuonna [[1919]] perustettiin itse '''Uusi Suomi''', joka oli [[Kokoomus|kokoomuksen]] pää-äänenkannattaja vuoteen [[1976]] asti. Vuoden 1976 jälkeen Uusi Suomi julistautui riippumattomaksi porvarilliseksi lehdeksi. 1970-luvulla lehti ajautui kuitenkin taloudellisiin ongelmiin<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Luoma, Jukka | Nimeke = Mitä Missä Milloin 1979 | Vuosi = 1978 | Sivu = 17 | Julkaisija = Kustannusosakeyhtiö Otava | Tunniste=ISBN 951-1-04873-2}}</ref>. Vuonna 1977, jolloin Uuden Suomen eloon jääminen oli veitsen terällä, [[Elinkeinoelämän valtuuskunta|Elinkeinoelämän valtuuskunnan]] (EVA) toimitusjohtaja [[Max Jakobson]] ja puheenjohtaja [[Mika Tiivola]] sekä Uusi Suomi Oy:n hallituksen puheenjohtaja [[Jaakko Lassila]] aloittivat lehden elvyttämiseksi taloudellisen tukikampanjan, jolla se saatiinkin sillä kerralla jaloilleen. EVA piti Uutta Suomea tärkeänä [[markkinatalous|markkinatalouden]] puolustajana aikana, jolloin länsimaisia arvoja kohtaan suuntautui voimakas yhteiskunnallinen kritiikki.<ref>Max Jakobson: ''Vallanvaihto: havaintoja ja muistiinpanoja vuosilta 1974–92'', s. 162–163. Helsinki: Otava, 1992. ISBN 951-1-12288-6.</ref>
 
Max Jakobsonin mukaan Uuden Suomen pelastusoperaatio jäi kuitenkin eräässä tärkeässä suhteessa puolitiehen; lehden toimittajavoimia ei vahvistettu. Niinpä Uusi Suomi alkoi jälleen olla ahdingossa 1980-luvun lopussa, ja 1990-luvun alun lamassa ei mistään enää löytynyt voimia lehden pelastamiseksi. Lehden kuoleman taustalla oli Jakobsonin mukaan myös se, että 1970-luvulla vaikuttaneet ideologiset motiivit olivat itäisen yhteiskuntajärjestelmän luhistuttua menettäneet merkityksensä; markkinatalous oli voittanut, Uusi Suomi oli tehnyt tehtävänsä ja sai mennä. Uutta Suomea ei pelastanut edes [[Helsingin Sanomat]]; päin vastoin [[Sanoma]] Oy:n voimahahmo [[Aatos Erkko]] sanoi vielä lokakuussa 1991 [[Keskisuomalainen|Keskisuomalaiselle]] antamassaan haastattelussa Uuden Suomen edeltäjineen olleen aina HS:n aatteellinen vastustaja.<ref>Jakobson 1992, s. 162–163.</ref>