Ero sivun ”Vihtavuori” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 25:
Tehtaan lähistöllä on tehtaan johtokunnan asuntoja vuosilta 1928–1929 sekä pari- ja rivitaloja, jotka on suunnitellut insinööri Hugo Karsten. Alueelle kuuluu myös 1930– ja 1940-luvuilla rakennettuja asuinrakennuksia. Alue on tyyliltään puistomaista ja pihojen sisäänajoteillä on porttirakennelmia. Vuonna 1982 alueesta tehtiin peruskorjauskokeilualue ja pääosa taloista korjattiin.<ref name="Museovirasto, 22.12.2009"/>
1970-luvulla Vihtavuoreen rakennettiin rivi- ja pientaloja, ja taajaman keskustaan rakennettiin myös kerrostaloja.<ref name=":1" /> Vuonna 1977 Vihtavuoreen rakennettiin kappeli.<ref name=":1" /> 1980-luvulta lähtien rivi- ja omakotitaloja on rakennettu alueelle tiheään tahtiin.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.vihtavuori.net/historiaa.htm|nimeke=Vihtavuoren kyläyhdistys Ry|julkaisu=www.vihtavuori.net|viitattu=2018-01-25}}</ref> 2000- ja 2010-luvuilla rakennettiin Brittilänrannan asuinalue.<ref name=":1" />▼
Valtion Ruutitehtaan vieressä sijaitsi aikoinaan [[Jyväskylä]]n ja [[Suolahti|Suolahden]] välisen vuonna 1898<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.aanekoski.fi/asukkaalle/kulttuuri/museot/keitelemuseo/?font=1 | Nimeke = Keitele Museo Oy | Julkaisu = Äänekoski.fi }}</ref> rakennetun radan Vihtavuoren liikennepaikka. [[Jyväskylä–Haapajärvi-rata]]osuus kulki vielä 1940-luvulla kauempana ruutitehtaasta osittain Hermannintien kohdalla ja sen itäpuolella.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Torikka, Pertti | Nimeke = Vihtavuoren seitsemän vuosikymmentä 1922–1992 | Vuosi = 1992 | Julkaisija = Gummerus | Tunniste = ISBN 952-90-4400-3 }}</ref> Sittemmin rata muutettiin nykyiselle paikalleen Jyväskyläntien länsipuolelle. Vihtavuoren (vuoteen 1925 saakka Ahlbackan) rautatieaseman ensimmäiset rakennukset tehtiin vuosina 1923 ja 1926. Rautatien muutostöiden yhteydessä asema siirrettiin 600 metriä aiemmalta paikaltaan lännemmäksi ja uusi asemarakennus valmistui vuonna 1962. Henkilöliikenne radalla lopetettiin vuonna 1987 ja tavaraliikenne Vihtavuoren liikennepaikalla vuonna 2002. Liikennepaikka lakkautettiin vuonna 2005 ja uusi asemarakennus siirtyi vuonna 2007 valtion kiinteistöyhtiölle [[Senaatti-kiinteistöt]] Oy:lle, joka myi sen edelleen. Vanhat rakennukset on purettu.<ref>Jussi Iltanen: ''Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat ''(2. painos), s. 209. Helsinki: Karttakeskus, 2010. ISBN 978-951-593-214-3.</ref>
▲1970-luvulla Vihtavuoreen rakennettiin rivi- ja pientaloja, ja taajaman keskustaan rakennettiin myös kerrostaloja.<ref name=":1" /> Vuonna 1977 Vihtavuoreen rakennettiin kappeli.<ref name=":1" /> 1980-luvulta lähtien rivi- ja omakotitaloja on rakennettu alueelle tiheään tahtiin.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.vihtavuori.net/historiaa.htm|nimeke=Vihtavuoren kyläyhdistys Ry|julkaisu=www.vihtavuori.net|viitattu=2018-01-25}}</ref> 2000- ja 2010-luvuilla rakennettiin Brittilänrannan asuinalue.<ref name=":1" />
== Tunnettuja vihtavuorelaisia ==
| |||