Ero sivun ”Askalon” versioiden välillä

Nykyisen Askelonin alueelta on löydetty merkkejä ihmisestä [[neoliittinen kausi|neoliittiselta]] ja [[kaoliittinen kausi|kaoliittiselta kaudelta]]. Askalonin nimi saattaa olla johdettu [[seemiläiset kielet|länsiseemiläisestä]] juuresta ''shkl'' eli punnita, mikä viitannee kaupankäyntiin. Kaupunki mainitaan historiallisissa lähteissä ensi kertaa [[Muinainen Egypti|muinaisen Eyptin]] [[Egyptin 11. dynastia|11. dynastian]] aikaisissa teksteissä nimellä ''Asqanu'' ja tuolloin kaupunki oli ilmeisesti [[kanaanilaiset|kanaanilaisten]] hallitsema kaupunkivaltio, josta tuli sittemmin voimakkaan egyptiläisen vaikutusvallan alainen. [[Filistealaiset]] valtasivat kaupungin 1100-luvulla [[eaa.]] ja kaupunki tunnettiin sittemmin nimellä ''Pentapolis''. [[Tuomarien kirja]]n luku 1 jae 18 maintisee [[Juudan kuningaskunta|Juudan]] joukkojen vallaneen Askelonin, [[Gaza (kaupunki)|Gazan]] ja [[Ekron]]in, mutta [[Septuaginta]] mainitsee päinvastoin, että kyseisiä alueita ei vallattu. [[Assyria]] valtasi Askelonin [[Tiglatpileser III]]:n valtakaudella vuonna 734 eaa. Askelon liittyi kuninkaansa Sidqian johdolla [[Hiskia]]n kapinaan Assyriaa vastaan, mutta kapina kukistettiin [[Sanherib]]in johdolla ja myöhemmin assyrialaiset käyttivät kaupunkia tukikohtana Egyptiä vastaan. Assyrian romahdettua Askelon kuului jonkin aikaa Egyptiin, kunnes [[Uus-Babylonia]]n hallitsija [[Nebukadressar II]] valtasi kaupungin ja monet sen asukkaat pakkosiirrettiin muualle.<ref name="ejud">{{Kirjaviite | Tekijä = Fred Skolnik ja Michael Berenbaum | Nimeke = Encyclopaedia Judaica Volume 2 Alr-Az | Vuosi = 2007 | Sivu = 567-569 | Julkaisija = Thomson Gale | Isbn = 978-0-02-865928-2 | Viitattu = 22.1.2018 | Kieli = {{en}} }}</ref>

 

 

[[Islam|Muslimit]] valtasivat Askelonin vuonna 640 ja se oli yksi viimeisistä kukistuneista Palestiinan kaupungeista. Myöhemmin kaupunkia hallitsivat [[fatimidit]], joiden kaudella kaupungissa oli rahapaja ja laivastotukikohta. [[Seldžukit]] valtasivat sittemmin monet alueen rannikkokaupungit, mutta Askelon oli niitä harvoja kaupunkeja, joissa fatimidien onnistui säilyttää valtansa. Seldžukkeja seurasivat kuitenkin [[ristiretket|ristiretkeläiset]], jotka [[Askelonin taistelu|miltei valtasivat kaupungin]] vuonna 1099. Fatimidit säästyivät vain ristiretkeläisten keskenäisen riitelyn takia. Sittemmin Askelon toimi fatimidien etuasemana, josta he tekivät sotaretkiä ristiretkiläisiä vastaan. Kaupungin asema heikkeni merkittävästi ristiretkeläisten valalttua [[Tyros|Tyroksen]] kaupungin ja [[Balduin III]] [[Askelonin taistelu (1153)|valtasi lopulta Askelonin]] vuonna 1153 seitsemän kuukautta kestäneen piirityksen jälkeen. Ristiretkeläisten kärsittyä suuren tappion [[Hattinin taistelu]]ssa Askelon antautui [[Saladin]]ille vuonna 1191, mutta [[Rikhard I Leijonamieli]] valtasi sen voittonsa jälkeen [[Arsufin taistelu]]ssa. Saladin joputui hylkäämään kaupungin, mutta ennen vetäytymistään hän määräsi sen tuhottavaksi. Kaupungin muslimit muuttivat Syyriaan, sekä kristityt ja juutalaiset [[Jerusalem]]iin. Kaupungin linnoituksia jälleenrakennettiin ja se vaihtoi käsiä useaan otteeseen, kunnes muslimit valtasivat sen lopullisesti vuonna 1247. [[Mamelukit|Mamelukkihallitsija]] [[Baibars]] tuhosi kaupungin tarkoituksellisesti vuonna 1270 monien muiden Palestiinan rannikon kuapunkien tapaan. Askelon ei toipunut, vaan se oli vuosisatojen ajan raunioina.<ref name="eoi" />

 

 

==Talous==