Ero sivun ”Kiš” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p poistettu Luokka:Historialliset kaupungit HotCat-työkalulla |
p w |
||
Rivi 8:
Kišin paikalla nykyään sijaitseva '''Tell al-Uhaymir''' on suhteellisen lähellä muinaista [[Babylon]]ia, 80 km nykyisestä [[Bagdad]]in kaupungista etelään nykyisessä Babilin kuvernöörikunnassa [[Irak]]issa. Kiš oli Eufratin lähellä ja kattaa nykyään 40 rauniokumpua soikealla suunnilleen 8x3 km alalla<ref name="enwiki_kish_sumer">Englanninkielisen Wikipedian artikkeli Kish Sumer.</ref>. Kish asutettiin [[Jemdet Nasr]]-aikakauden alussa. Sumerilaiset kutsuivat Kišin aluetta nimellä [[Ur|Uri]]. Sinne saapuneiden itäseemiläisten on väitetty kukistaneen Urukun valta-aseman noin 3100 eaa. Itäseemiläisten vaikutus olisi alkanut alueella 4. vuosituhannen alkupuoliskossa. Kišin lisäksi Abu Salabikh oli protoakkadilainen keskus, muita itäseemiläisiä alueita olivat Ebla, Mari ja Nagar.
Sumerilaisen jälkikäteen laaditun kuningasluettelon mukaan suuren tulvan jälkeinen kuningas Gushur oli Kišistä, joka luultavasti pohjoisen sijaintinsa takia kärsi tulvasta vähiten. Kišiä hallitsi tulvan jälkeen Jushur<ref name="enwiki_kish_sumer" />. Monissa varhaisissa Kišin kuninkaiden nimissä on seemiläistä akkadia ei sumerilaista kieltä. [[Etana (mytologia)|Etanaa]] edeltävät Kišin varhaiset kuninkaat on nimetty akkadilaisesti eläinten mukaan esim Zuqaqip "Skorpioni". Kuningasluettelon mukaan Kišin 12. kuningas Etana "nousi taivaaseen ja vakautti maat". Rouxin mukaan Etana olisi hallinnut niinkin aikaisin kuin 3000 eaa<ref name="roux_1971">Roux, Georges (1971) "Ancient Iraq" (Penguin, Harmondsworth)</ref>. Ensimmäinen aikalaiskaudelta peräisin olevilla arkeologisilla löydöillä historialliseksi varmistettu kuningas [[Enmebaragesi]] kaappasi perimätiedon mukaan itäisen elamin aseet. Tämä tapahtui noin 2700-2500 eaa<ref name="kishdyn">http://en.wikipedia.org/wiki/History_of_Sumer#1st_Dynasty_of_Kish</ref>.
Enmabaragesin poika Aga (Agga) oli Urukin kuninkaiden "kalastaja Dumuzin" ja [[Gilgameš (kuningas)|Gilgameš]]in poliittinen vastustaja<ref name="enwiki_kish_sumer"/> ja soti Gilgamešia vastaan<ref name="kishdyn"/>. Kuningasluettelo ei mainitse esimerkiksi hamazin lyöneeksi väitettyä Utuqia/Uhubia ja [[Mesilim]]iä. Kišiä vallitsi yhdessä vaiheessa nainen, alkujaan kapakanpitäjä Kubau<ref name="enwiki_kish_sumer"/>.
| |||