Ero sivun ”Sotkamo” versioiden välillä

| vuosi = 1647<ref>{{Kirjaviite | Nimeke = Juhlavuoden tapahtumat 2012 | Julkaisija = Sotkamon kunta| Vuosi = | Tekijä = | Suomentaja = | Luku = | Sivu = 20| Sivut = | Selite = | Julkaisupaikka = | Tunniste = | Isbn = | www = http://pp.sotkamo.fi/data/documents/Sotkamo_juhlavuoden_tapahtumat.pdf | www-teksti = Teoksen verkkoversio | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 4.11.2012 | Kieli = }}</ref><ref>{{Kirjaviite | Nimeke = KAIra1/2008 Sotkamo - Kainuun etelä. Sotkamon kulttuuriympäristöohjelma | Julkaisija = Kainuun ympäristökeskus | Vuosi = | Tekijä = | Suomentaja = | Luku = | Sivu = 25 | Sivut = | Selite = | Julkaisupaikka = | Tunniste = | Isbn = 978-952-11-3011-3 | www = http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=114334&lan=fi | www-teksti = Teoksen verkkoversion sivut 1-33 | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 4.11.2012 | Kieli = }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.sotkamolehti.fi/Uutiset/1194775561942/artikkeli/sotkamo+juhli+sunnuntaina.html| Nimeke = Sotkamo juhli sunnuntaina | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu =Sotkamo-lehti | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 4.11.2012| Kieli =}} {{404}}</ref>

'''Sotkamo''' on [[Pohjois-Suomi|Pohjois-Suomen]] [[Luettelo Suomen kaupungeista ja kunnistakunnat|kunta]], joka sijaitsee [[Kainuun maakunta|Kainuun maakunnan]] eteläosassa. Kunnassa [[väkiluku|asuu]] {{formatnum: {{Suomen kunta/väkiluku|{{PAGENAME}}Sotkamo}} }} ihmistä<ref name="vakilukuviite" /> ja sen pinta-ala on {{formatnum: {{Suomen kunta/pinta-ala|{{PAGENAME}}Sotkamo}} }}&nbsp;km²², josta {{formatnum: {{Suomen kunta/pinta-ala/sisävesi|{{PAGENAME}}Sotkamo}} }}&nbsp;km²² on vesistöjä<ref name="pinta-ala" />. [[Väestötiheys]] on {{formatnum: {{#expr: {{Suomen kunta/väkiluku|{{PAGENAME}}Sotkamo }}/{{Suomen kunta/pinta-ala/maa|{{PAGENAME}}Sotkamo}} round 2}} }} asukasta/km²².

Sotkamo valittiin 2000 [[Suomen luovin kunta|Suomen luovimmaksi kunnaksi]]. [[Taloustutkimus|Taloustutkimuksen]] vuonna 2008 julkaiseman tutkimuksen mukaan Sotkamo oli imagoltaan parhainparas maan alle 20&nbsp;000 asukkaan kunnista.

Ihminen saapui Sotkamon alueelle [[Kivikausi Suomessa|kivikaudella]]. [[Kiikarusniemi|Kiikarusniemeltä]] lähistöltä löydettiin [[1982]] runsaasti kivikauden [[Kampakeraaminen kulttuuri|kampakeramiikkaa]], mm.muun muassa Suomen vanhinta ja pohjoisinta lintukuvioista [[keramiikka]]a.<ref name="Finlandia8">{{kirjaviite | Tekijä=Kalevi Rikkinen, Hannes Sihvo, Matti Eskola, Allan Tiitta |Nimeke=Finlandia, Otavan iso maammekirja 8|Julkaisupaikka=Keuruu| Julkaisija=Kustanneyhtiö Otava|Vuosi=[[1986]]|Tunniste=ISBN 951-1-09142-5}}</ref>

Seutu kuului pitkään [[Vienan Karjala|vienankarjalaisten]] vaikutuspiiriin, mistä kertovat useat paikannimet, kuten [[Katerma]], [[Sumsa]] ja [[Jormasjärvi]]. [[KeskiaikaSuomen keskiaika|Keskiajan lopulla]] lopulla korpiseutu muodostui [[liminka]]laisten eräalueeksi. Kainuun jäi vuoden [[1323]] [[pähkinäsaaren rauha]]n itäiseen vaikutuspiiriin.<ref name="Finlandia8" /> [[1500-luku|1500-luvulla]] asutus laajeni yli vanhan rajan, mutta vasta [[Täyssinän rauha]]ssa [[1595]] Kainuu liitettiin [[Ruotsi]]in. [[1600-luku|1600-luvun alussa]] alussa alueella oli kolme kylää: Sotkamon, Jormaskylän ja Nuasjärven kylät.<ref name="kajaaninyliopistokeskus.oulu.fi">http://www.kajaaninyliopistokeskus.oulu.fi/kainuu/090.htm</ref><ref name="digiarkisto.org">http://www.digiarkisto.org/wiki/index.php/Sotkamo</ref> Seudulle tuli uudisasukkaita ennen kaikkea [[Paltamo]]sta ja [[Oulujärvi|Oulujärven tienoilta]] tienoilta, [[Keski-Suomi|Keski-Suomesta]], [[Savo]]sta ja [[Karjala]]sta. Sotkamossa ja [[Kuhmo]]nniemessä oli [[vuonna 1688]] yhteensä 200 taloa.<ref name="Finlandia8" />

Sotkamo kuului aluksi Paltamoon, kunnes siitä [[1647]] tehtiin oma kirkkoherrakuntakirkkoherrakuntansa vuonna 1647. Kuhmoniemi erotettiin [[1856]] Sotkamosta omaksi kirkkoherrakunnakseen, myöhemmin siitä tuli Kuhmon kaupunki. Vuodesta [[1650]] Sotkamo kuului 30 vuotta [[Pietari Brahe]]lle läänitettyyn [[Kajaanin lääni|Kajaanin vapaaherrakuntaanvapaaherrakunta]]an. 1600-luvun lopun ja [[1700-luku|1700-luvun]] sotien ja nälkävuosien jälkeen seurasi uudelleenrakennusvaihe, mm. poltetun [[Kirkko|kirkon]] tilalle valmistui [[1737]] [[Grels Nordling]]in johdolla uusi vuonna 1737. [[Maanviljelys|Maanviljely]] ja [[terva]]kauppa vaurastuttivat väestöä.<ref name="Finlandia8" /> Pitäjään alettiin rakentaa jälleen uutta kirkkoa [[1854]]. [[Johan Oldenburg]]in piirtämä ja [[T. J. Tolpo]]n rakentama [[Sotkamon kirkko|puukirkko]] valmistui [[1870]], kirkko on Kainuun suurin.<ref name="kajaaninyliopistokeskus.oulu.fi"/><ref name="digiarkisto.org"/> Vanhan kirkon hirsistä tehtiin [[Naapurinvaara]]lle [[kansakoulu]] [[1800-luku|1800-luvun lopulla]] lopulla.<ref name="Finlandia8" />

Sotkamoa koettelivat monet kovat nälkävuodet, joiden aikana myös kulkutaudit surmasivat suurin joukoin asukkaita. Tiedetään, että vuoden [[1696]] [[Mikkelinpäivä]]n ja seuraavan vuoden [[Juhannus|juhannuksen]] välisenä aikana Sotkamossa kuoli 184 ja syntyi vain 35 henkeä. 1800-luvun alkupuolella väestö jätti [[Elias Lönnrot]]in mukaan suurin joukoin kotinsa nälän ja tautien uhkaamana ja muutti [[Venäjä]]n puolelle, – kuka tilapäisesti, kuka pysyvästi. Myös sota-aikoina sotkamolaiset kokivat kovia. [[Sarkasota|Sarkasodassa]] [[1712]] ja [[Isoviha|isonvihan]] aikoihin [[1716]]–[[1721]]1716–1721 aluetta ryöstettiin julmasti, ensin mainittuna vuonna yläkarjalaiset ja venäläiset ryöstivät mm.muun muassa [[Simo Hurtta|Simo Hurtan]] eli Affleckin hovin Korvaniemellä; 60 taloa ja kirkko poltettiin.<ref name="Finlandia8" />

[[Koski-Jaakko]] suunnitteli jo [[1760-luku|1760-luvulla]] [[Kiantoperä]]än [[Lappajoki|Lappajoen suuhun]] suuhun, vanhan [[Markkinat (tapahtuma)|markkina]]- ja suolatien alkuun, [[Oulu]]n kauppiaiden varastopaikkaa eli [[kauppala]]a. Kuitenkin vasta vuosisadan lopulla alkoi alueen taloudellinen kehitys vilkastua. Vaarojen [[kaskiviljely]]stä siirryttiin monipuoliseen [[Maatalous|maatalouteen]]. Tervanpoltto muodostui merkittäväksi elinkeinoksi 1800-luvun puolivälissä valmistuneet [[Ämmäkosken voimalaitos|Ämmänkosken]] ja [[Koivukosken voimalaitos|Koivukosken sulut]] mahdollistivat tervan viennin Ouluun asti. Vuonna [[1900]] Sotkamon tervanpoltto tuotti n.noin 40004&nbsp;000 [[tynnyri]]ä tervaa, mutta jo [[1900-luku|1900-luvun alussa]] alussa tervan merkitys väheni.<ref name="Finlandia8" />

[[Maantie]] Sotkamoon valmistui [[1850]]. Maanviljelyä ja metsän käyttöä helpotti [[1850-luku|1850-luvulla]] toteutunut [[isojako]]. Tuolloin pitäjässä oli myös pientä [[rauta]]teollisuutta; [[Ruukki (varhainen teollisuusalue)|Petäjäkosken rautatehdas]] toimi vuosina [[1838]]–[[1880]]1838–1880. [[1860-luku|1860-luvun]] [[suuret nälkävuodet]] verottivat alueen asutusta, jopa neljännes 5000 pitäjän asukkaista5&nbsp;000 menehtyiasukkaasta menehtyi<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Veikko Huovinen, Eero Kemilä | Nimeke = Seitsemän sinisen takana| Vuosi = 1986| Luku = | Sivu = 7| Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Otava| Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 12.3.2011 | Kieli = }}</ref>. Nälkävuosien mentyä pitäjään perustettiin [[kunnallishallinto]] [[1874]]. Tämä vilkastutti yhteiskuntaelämää. Kauppaliikkeet yleistyivät ja [[Pankki|säästöpankki]] perustettiin [[1891]]. Ensimmäinen [[kansakoulu]] avasi ovensa [[1882]] ja Kainuun vanhin [[Nuorisoseuraliike|nuorisoseura]] perustettiin [[1891]]. [[Karjatalous]] kehittyi 1800-luvun lopulla nopeasti, [[Osuuskunta|osuus]][[meijeriosuusmeijeri]] perustettiin [[1907]]. [[Suomen itsenäistyminen|Suomen itsenäisyyden]] aikana Sotkamosta kehittyi Kainuun vaurain kunta, jossa oli asukkaita n.noin 11 &nbsp;000. Väestön kasvu jatkui Sotkamossa aina [[1960-luku|1960-luvulle]] asti, jolloin alkoi [[muuttoliike]] kaupunkeihin. [[1980-luku|1980-luvulla]] väestö oli laskenut lähelle [[1920-luku|1920-luvun]] määriä, 11 &nbsp;000:een. Asutus oli laskenut hiljalleen siitä lähtien, ja vuonna [[2011]] asukkaita kunnassa oli 10 &nbsp;750 asukasta.<ref name="Finlandia8" />

Sotkamossa on syntynyt ja asunut useita kirjailijoita: mm.muun muassa [[SuomenkieliSuomen kieli|suomen-]] ja [[Ruotsin kieli|ruotsinkielisenä]] [[kirjailija]]nakirjailijana tunnettu [[Juhana Frosterus]], kuuluisa [[valtiomies]] ja [[TutkijaKansantalous|kansantalouden tutkija]] tutkija [[Anders Chydenius]], Kansankirjailijakansankirjailija [[Heikki Meriläinen]] sekä Kainuun kuvaajista tunnetuin, [[Veikko Huovinen]].<ref name="Finlandia8" />

[[Tiedosto:Ilmakuva 2013 (9709920289).jpg|thumb|250px|Jokiluontoa lähellä Talvivaaran kaivosta kesäkuussa 2013.]]

1900-luvun alkupuolella maantieteilijä [[J. E. Rosberg]] kertoi Sotkamosta seuraavaa: ”Suurenpuoleisilla [[järvi]]lläjärvillä liikkuu myös [[höyryvene]]itä. Ihanoitten vesien rantamilla kohoaa korkeita vaaroja, joista erityisesti Vuokatti pistää silmään jylhän majesteetillisena ja vastapäätä sitä on [[Naapurinvaara]], joka umpeilee kukkaisloistossaan vaaleitten [[Lehtimetsä|lehtimetsien]] verhoamine rinteineen”. Ja myös [[Seitsemän veljestä|Seitsemän veljeksen]] [[Taula-Matti]] tiesi Vuokatin, puski peukalonsa koillisen suuntaan ja tokaisi: ”Tuolla, katso pitkin peukaloani, tuolla vaikka ampuisit”.<ref name="Finlandia8" />

Sotkamon tunnetuin näköalapaikka on Vuokatin vaarajonon pohjoisin vaara [[Iso-Pölly]], jolle avautuu näköala Sotkamon kauneimpien järvien yli alueen muille vaaroille. Metsäinen Naapurinvaara on Iso-Pöllyn pohjoispuolella, kaakkoispuolella taas [[Pikku-Pölly]], jonka läntiselle kupeelle on istutettu lehtikuusimetsikkö. Pöllyjen välissä on kansan tarinoista tunnettu jylhä [[Pöllylampi]]. Etelään päin vaarajonossa kohoavat [[Keima]], [[Matovaara]], [[Lehtovaara (vaara)|Lehtovaara]] ja [[Porttivaara]]. [[Naulavaara]] (368&nbsp;m) on Suomen eteläosan korkein kohouma.<ref name="Finlandia8" />

Laaja osa kunnasta on tasaista [[metsä]]- ja [[suo]]maata, Kainuun korpimaata, jonka korkeus vaihtelee 100 ja 200 metrin välillä. Erilliset vaarat, muun muassa [[Rupukkavaara]] ja [[Losonvaara]] ja siellä täällä tavattavat rotkot, muun muassa Vuokatin [[Hiidenkattila]], [[Hiidenportti]] [[Tipasjoki|Tipasojan]] salomailla sekä [[Maanselkä|Maanselän]] [[vedenjakaja]]n lävistävä [[Kalliojärvi (Sotkamo)|Kalliojärvi]], elävöittävät maisemaa. Keskiosan järvialueella harjut muodostavat suuria selkiä rikkovia [[niemi]]ä, [[Kannas|kannaksia]] ja [[saari]]a. Huomattavin harjujakso vie [[Tenetinvirta|Tenetinvirran]] eteläpuolelta ja [[Sapsojärvi|Sapsojärven]] pohjoispuolelta [[Tipasjärvi|Tipasjärvelle]]. Sotkamon nähtävyyksiin kuuluvat [[Iso-Sapso]]n pohjoisrannalla oleva aallokon harjuun kovertama paikoin yli 20 metriä korkea [[Hiukka|Hiukan rantatörmä]] ja Hiukan kilometrien pituinen hiekkaranta.<ref name="Finlandia8" />

[[KuvaTiedosto:Church_of_Sotkamo.jpg|thumb|left|200pxupright|[[Sotkamon kirkko]]]]

[[Tiedosto:Ilmakuva 2013 (9712992370).jpg|thumb|250px|Talvivaaran kaivos kesäkuussa 2013.]]

Sotkamon Lahnaslammella toimii [[Mondo Minerals]]|Mondo Minerals Oy:n]] [[Lahnaslammen kaivos|talkkikaivos]]. Kaivos avattiin vuonna 1967. Se tuottaa vuolukivestä talkkia mm.muun muassa paperi-, muovi- ja maaliteollisuuden raaka-aineeksi. Nykytuotannollaan kaivos on maailman suurin yksittäinen talkintuotantoyksikkö.

{{Viitteet|sarakkeet}}