Ero sivun ”Baekje” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Removing Link GA template (handled by wikidata) |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
{{Historiallisen_valtion_tiedot
|koko-nimi = Baekje<br>백제<br>百濟
|lippu =
|lippu-teksti =
|vaakuna =
|vaakuna-teksti =
|tunnus =
|tunnus-teksti =
|sijainti = [[Kuva:History of Korea-375.png|250px|sijainti]]
|sijainti-selite = Korean niemimaa vuonna 375.
|vuosi_alku = [[18 eaa.]]
|vuosi_loppu = [[660]]
|valtiomuoto = [[kuningaskunta]]
|osa-kokonaisuudesta =
|historia1 =
|pvm1 =
|historia2 =
|pvm2 =
|historia3 =
|pvm3 =
|historia4 =
|pvm4 =
|historia5 =
|pvm5 =
|historia6 =
|pvm6 =
|historia7 =
|pvm7 =
|viralliset-kielet =
|yleisimmät-kielet =
|pääkaupunki = [[Wiryeseong]]<br>[[Ungjin]]<br>[[Sabi (Korea)|Sabi]]
|pääkaupungin-koordinaatit =
|pääkaupunki-nimike =
|valtionpäämies =
|valtionpäämiehen-nimike =
|uskonto =
|pinta-ala =
|väkiluku =
|väestönlaskentavuosi =
|väestötiheys =
|valuutta =
|edeltäjät = [[Mahan]]
|edeltäjänimike =
|seuraajat = [[Silla]]
|seuraajanimike =
|kansallislaulu =
|kansallislaulun-tyyppi =
|motto =
|alaviite =
}}
'''Baekje''' ({{k-ko|백제}}, [[hanja]] 百濟) oli kuningaskunta [[Korean niemimaa]]n lounaisosassa. Korealaisen perinteen mukaan Baekje perustettiin vuonna 18 eaa, mutta nykytutkimuksen mukaan se sai todennäköisemmin alkunsa 300-luvun alussa. Kuningaskunta kukoisti erityisesti 300-luvun toisella puoliskolla, minkä jälkeen se alkoi menettää vaikutusvaltaansa ensin [[Goguryeo]]n ja sittemmin [[Silla]]n kuningaskunnan kustannuksella. Silla liitti Baekjen alueet itseensä vuonna 6660.
==Historia==
[[tiedosto:7th century Tang dynasty painting of envoys from the from Baekje.jpg|thumb|vasen|Baekjelaista lähettilästä kuvaava yksityiskohta maalauksesta [[Tang-dynastia]]n Kiinasta.]]
[[Kiina]] hallitsi varhaista Koreaa [[Lelangin]]in läänityksenä, mutta kiinalaisvallan vähitellen heikentyessä valta alkoi siirtyä Korean niemimaan eteläosien kansoille, joihin kiinalaiset viittasivat nimellä ''Han''. Han oli yksi Korean alkuperäisväestöjen suurryhmistä. Han käsitti kiinalaisten mukaan kolme haaraa (Kolme Hania ''San-Han''), joista yksi oli Mahan Korean niemimaan länsirannikon eteläosassa. Kiinalaisissa lähteissä mainittujen kansojen tarkkaa luonnetta ei tunneta, mutta kyseessä lienevät olleet kielellisesti ja etnisesti kirjavat heimoliitot.<ref name="korea">{{Kirjaviite | Tekijä = Ilmari Vesterinen, Juha Janhunen ja Tauno-Olavi Huotari | Nimeke = Korea - Kolme ovea tiikerin valtakuntaan | Vuosi = 2000 | Sivu = 85-96, 108 | Julkaisija = Gaudeamus Helsinki University Press | Isbn = 978-951-662-797-0 }}</ref>
Korealaisessa mytologiassa Baekje perustettiin vuonna 18 [[eaa.]] ja tähän ajoitukseen uskotaan edelleen yleisesti Koreassa.<ref name="korea" /> Vuosiluku ja Baekjen syntytarina mainitaan teoksessa ''[[Samguk sagi]]''. Sen mukaan Baekjen perustaja ja ensimmäinen kuningas oli [[Goguryeo]]n perustaneen [[Dongmyeong]]in poika [[Onjo]]. Hänen veljestään Yurista tultua kruununprinssi Onjo muutti etelään perustaen uuden kuningaskuntansa [[Wiryeseong]]iin nykyisen [[Soul (kaupunki)|Soulin]] kaupungin alueelle.<ref name="hist">{{Kirjaviite | Tekijä = Kim Jinwung | Nimeke = A history of Korea : from “Land of the Morning Calm” to states in conflict | Vuosi = 2012 | Luku = | Sivu = 38-42 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Indiana University Press | Suomentaja = | Tunniste = | Isbn = 978-0-253-00078-1 | Kieli = {{en}} }}</ref> Sittemmän tutkimuksen perusteella on kuitenkin todennäköistä, että Baekje ja sen lähellä sijainnut [[Silla]]n kuningaskunta perustettiin vasta useita vuosisatoja myöhemmin 300-luvun alkupuolella. Molemmat valtiot syntyivät aikaisempien heimoliittojen kehittyessä valtioiksi. Baekjen oletetaan syntyneen Manhan-heimoliitosta Korean lounaisosassa. Se oli alkuaikoinaan Koreaan syntyneistä kolmesta valtiomuodostelasta (Baekje, Silla ja [[Gayan konfederaatio|Gaya]]) voimakkain ja suurin. Sen sanotaan käsittäneen 55 entistä heimoaluetta eli maata (''guo''), kun taas sen kilpailijat käsittivät molemmat vain 12.<ref name="korea" />
Koreaan syntyneet kuningaskunnaat alkoivat kilpaila ja kahakopida keskenään, mutta ne pitivät vuosisatojen ajan yllä voimatasaapinoa, jonka perustalle historiallinen Korea alkoi muodostua. Ensimmäinen sotilaallinen yhteenotto Korealaisten kuningaskuntien välillä käytiin tiettävästi Baekjen ja Goguryeon välillä vuonna 369.<ref name="korea" /> Baekje oli vahvimmillaan 300-luvun toisella puoliskolla Vuonna 371 Baekjen kuningas [[Geunchogo]] surmasi Goguryeon kuningas [[Gogugwon]]in taistelussa, jota oli edeltänyt vielä itsenäisten Mahan-heimoliiton alueiden valtaus. Baekje hallitsi näin Korean niemimaan koko lounaisosaa. Baekjen hallitsema osa Koreaa oli sen maataloudellisesti rikkainta seutua ja luonnollisesti näin myös tiheimmin asuttua. Kuningaskunnalla oli myös läheiset meriyhteydet Kiinaan ja [[Japani]]in. Geunchogon valtakaudella oli myös vakiintunut isältä pojalle periytyvä kuninkuus. Kuningas [[Chimnyu]]n kaudella (384–385) Kiinasta levinneestä [[buddhalaisuus|buddhalaisuudesta]] tuli Baekjen valtionuskonto.<ref name="hist" />
Baekje alkoi heikentyä 400-luvulta lähtien. Goguryeon kuningas [[Jangsu]] johti sotaretkeä Baekjea vastaan ja valtasi sen pääkaupungin vuonna 475. Baekjen kuningas [[Gaero]] surmattiin ja hänen seuraajansa [[Munju]] päätti siirtää pääkaupungin [[Ungjin]]iin etelään kunignaskunnan menetettyä rikkaan [[Han (joki Koreassa)|Hanjoen]] laakson alueen Goguryeolle. Baekje pyrki vastaamaan Goguryeon kasvavaan uhkaan tiivistäämällä suhteitaan Sillaan, Kiinaan ja etenkin Japaniin, josta lähetettiin useaan otteeseen sotilasapua Baekjeen. Kuningas [[Seong]] pyrki vahvistamaan Baekjeta esimerkiksi siirtämällä pääkaupungin vuorten eristämästä Ungjinista tasangolla sijainneeseen [[Sabi (Korea)|Sabiin]]. Hän omistautui myös ajatukselle kuningaskunnan menettämien alueiden takaisinvaltauksesta ja liittoutui Sillan kuningas [[Jinheung]]in kanssa Goguryeota vastaan. Osa menetetystä Hanjoen alueesta vallattiinkin takaisin vuonna 551, mutta vuonna 553 Silla hyökkäsikin Baekjeta vastaan vallaten Baekjen Goguryeolta valtaamat alueet. Seong sai surmansa taistelussa Sillaa vastaan vuonna 554. Myöhemmät Baekjen hallitsijat liittoutuivat Goguryeon kanssa entistä liittolaistaan Sillaa vastaan.<ref name="hist" /> Silla liittoutui puolestaan nyt yhdistyneen ja [[Tang-dynastia]]n johtaman Kiinan kanssa, jota vastaan Goguryeo ajautui sotaan. Baekje päätyi Sillan ja Tang-dynastia toteuttaman yhteishyökkäyksen kohteeksi ja se tuhottiin vuonna 660. Kuningaskunnan entiset alueet liitettiin Sillan kuningaskuntaan.<ref name="korea" />
Silla valtasi hieman myöhemmin myös osia Goguryeo sta ja seurannutta kuningaskuntaa kutsutaan [[yhdistynyt Silla|yhdistyneeksi Sillaksi]]. Silla alkoi puolestaan hekentyä 700-lvun lopulla. Vuonna 892 sillalaiset kapinalliset perustivat niin sanotun [[myöhempi Baekje|myöhemmän Baekjen]] entisen Baekjen kuningaskunnan alueelle, joka päätyi puolestaan samoin Sillasta erkaantuneen [[Goryeo ]]-dynastian valtaamaksi 900-luvun alussa.<ref name="korea" />
==Kulttuuri==
[[tiedosto:Seosan Buddha Triad Carved on the Rock 6.JPG|thumb|Kiveen kaiverrettu Buddha Baekjen kuningaskunnan kaudelta.]]
Baekjessa puhutun kielen luonne on arka aihe. Sillan kuningaskunnan alueella puhutusta kielestä käytetään termiä [[sillan kieli]] ja se levisi Sillan liittäessä alueita itseensä. Sillan kieli muodostanee nykyisen [[korean kieli|korean kielen]] edeltäjän ja se levisi myös Baekjeen Sillan liitettyä sen itseensä. Koreassa myös Baekjessa puhutttu kieli käsitetään myös usein korean murteeksi tai vähintään sen sukukieleksi. Arkeologian ja historian perusteella voidaan kuitenkin vahvoin perustein olettaa baekjen kielen olleen sukua nykyiselle [[japanin kieli|japanille]]. Nykyinen japani perustuu [[Yamato (valtio)|Yamaton]] dynastiselle kielelle ja Yamaton valtion syntyhistoria liittyy puolestaan kiintesäti Korean niemimaahan ja etenkin Baekjen alueelta tulleisiin vaikutteisiin. Korean protohistoriallisen väestön voidaan olettaa jakaantuneen niin sanottujen esijapanin ja esikorean puhujiin, sekä Baekjen dynastillisen eliittin muodostaneen Mahan-hemoliittouman käyttäneen esijapania. Joissakin historiallisissa lähteissä, kuten ''Samguk sagissa'' on säilynyt muinaisia paikannimiä, joista osa on japanilaistyylisiä. Japanilaistyyliset nimet ovat puolestaan keskittyneet Korean niemimaan länsi- ja keskikossiin, eli Baekjen ja Goguryeon raja-alueelle. Sillan kielen levittäytyminen entisille esijapanin puhuma-alueille Koreassa selittää myös hyvin korean ja japanin kielten nykyiset yhtäläisyydet.<ref name="korea" />
Baekjen valtakaudella rakennettiin useita buddhalaisia temppeleitä, minkä lisäksi Baekje tuotti useita merkittäviä [[kungfutselaisuus|kungfutselaisia]] oppineita. Baekjelaisessa taiteessa voidaan nähdä merkkejä vaikutteista Kiinasta. Tunnettuja ovat esimerkiksi [[Buddha]]a esittävät veistokset, jotka kuvataan usein rennossa asennossa ja naamallaan Baekjelle tyypillinen "Baekjen hymy".<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.britannica.com/place/Paekche | Nimeke = Paekche | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Encyclopædia Britannica | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 14.2.2018 | Kieli = {{en}} }}</ref>
== Lähteet ==
{{viitteet}}
[[Luokka:Korean historia]]
[[Luokka:
| |||