Ero sivun ”Otavamedia” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Otavamedian kustantamat lehdet: yrityksille.otavamedia.fi
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 19:
[[Tiedosto:Otavamedia toimitalo 01.JPG|thumb|250px|Otavamedian talo Länsi-Pasilassa. Sen suunnittelija on arkkitehti [[Ilmo Valjakka]]. Rakennus (silloin vielä Yhtyneiden Kuvalehtien toimitalo) valittiin [[Vuoden betonirakenne|Vuoden betonirakenteeksi]] vuonna 1986.]]
[[Tiedosto:Yhtyneet-Kuvalehdet---Valiolehdet.jpg|thumb|250px|Yhtyneiden Kuvalehtien käytössä vuosina 1957–1987 ollut toimitalo Helsingin Hietalahdenranta 13:ssa. Suunnittelijat [[Märta Blomstedt]] ja [[Matti Lampén]].]]
'''Otavamedia Oy''' (aikaisemmin '''Yhtyneet Kuvalehdet Oy''') on vuonna [[1934]] perustettu [[aikakauslehti]]ä ja verkkopalveluita kustantava yhtiö. [[Otava (kirjankustantamo)|Otava]] ja [[WSOY|Werner Söderström]] perustivat yhtiön omien aikakauslehtiensä julkaisijaksi.<ref>[http://www.otavamedia.fi/web/guest/12 Otavamedia Oy historia] Otavamedia. Viitattu 26.1.2014.</ref> Nykyisin yhtiö kuuluu [[Otava-konserni|Otava-konserniin]], joka syntyi vuonna 1998 Otavan lunastaessa itselleen WSOY:n osuuden Yhtyneet Kuvalehdet Oy:n, Suuri Suomalainen Kirjakerho Oy:n ja Acta Print Oy:n osakkeista. WSOY:n piti irrottautua yhtiöstä, koska se oli fuusioitunut Sanoma Oy:n kanssa. Yhtiön ensimmäinen toimitusjohtaja oli [[Jorma Reenpää]] vuosina 1934–1960.<ref>[http://www.otavamedia.fi/web/guest/72 1930-luku: Juuret] Otavamedia. Viitattu 26.1.2014.</ref> Yhtyneet Kuvalehdet osti vuonna 1988 kilpailevan [[Lehtimiehet]] Oy:n julkaisutoiminnan.<ref>[http://www.otavamedia.fi/web/guest/83 1980-luku: Uuteen nousuun] Otavamedia. Viitattu 26.1.2014.</ref> Yhtiön nykyinen nimi otettiin käyttöön 1.4.2010.<ref>[http://www.otavamedia.fi/web/guest/114 2010-luku: Koko maailma lähellä] Otavamedia. Viitattu 26.1.2014.</ref>
 
'''Otavamedia Oy''' kustantaa Suomessa yhteensä 25 yleisöaikakauslehteä, joista monet ovat oman alansa markkinajohtajia. Muun muassa [[Seura|''Seura'']], [[Anna (lehti)|''Anna'']], [[Suomen Kuvalehti|''Suomen Kuvalehti'']], [[Kotiliesi|''Kotiliesi'']] ja [[Tekniikan Maailma|''Tekniikan Maailma'']] ovat elinvoimaisia esimerkkejä vuosikymmeniä jatkuneista lukijasuhteista, jotka nykyään elävät printin lisäksi vahvasti myös verkossa. Otavamedia tavoittaa yli 30 verkkosivustollaan kuukausittain yli 3 miljoonaa suomalaista: verkosto on Suomen suurimpia. Suosittuja sivustoja ovat esimerkiksi [https://suomenkuvalehti.fi/ Suomenkuvalehti.fi], [https://www.kaksplus.fi/ Kaksplus.fi] ja [https://anna.fi/ Anna.fi]. Otavamedian mobiilisivut tavoittavat kuukausittain 2,5 miljoona suomalaista. [https://otavamedia.fi/ www.otavamedia.fi]
Rivi 25:
'''Otavamedia OMA''' on erikoistunut suunnittelemaan ja toteuttamaan yrityksille liiketoimintaa edistäviä ja strategioita toteuttavia omia medioita. OMA:n palvelut kattavat monipuolisesti yritysten liiketoiminnasta johdettujen omien medioiden strategiat, konseptoinnit, tuotannon sekä digipalveluissa että printissä. [https://yrityksille.otavamedia.fi/ yrityksille.otavamedia.fi]
 
Otavamedialla on kolme kirjakerhoa, joista suurin ja tunnetuin on '''Suuri Suomalainen Kirjakerho.''' Kerhotoiminnan lisäksi lukijoille ovat tarjolla myös '''verkkokirjakaupan''' palvelut'''.''' Otavamedia tarjoaa lisäksi '''Luekirja-palvelun''', jonka kautta voi ostaa sähköisiä kirjoja. Yhtiöllä on sekä yrityksille että kuluttajille tarkoitettu '''Libricard-kirjalahjakorttipalvelu.'''
 
Vuonna 2016 Otavamedian yhtiöiden liikevaihto oli 127,3 milj. € ja niiden palveluksessa on keskimäärin 445 henkilöä.
 
Yhtiön ensimmäinen toimitusjohtaja oli [[Jorma Reenpää]] vuosina 1934–1960.<ref>[http://www.otavamedia.fi/web/guest/72 1930-luku: Juuret] Otavamedia. Viitattu 26.1.2014.</ref> Yhtyneet Kuvalehdet osti vuonna 1988 kilpailevan [[Lehtimiehet]] Oy:n julkaisutoiminnan.<ref>[http://www.otavamedia.fi/web/guest/83 1980-luku: Uuteen nousuun] Otavamedia. Viitattu 26.1.2014.</ref>
 
==Otavamedian kustantamat lehdet==