Ero sivun ”Suprajohde” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
p Käyttäjän 85.76.71.232 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Aulis Eskola tekemään versioon. Merkkaukset: rv Pikapalautus Palauta-työkalulla |
||
Rivi 2:
'''Suprajohtavuus''' tarkoittaa ominaisuutta, jossa riittävän alhaisessa [[lämpötila]]ssa joidenkin aineiden [[resistiivisyys]] katoaa ja havaitaan [[Meissnerin ilmiö]]. Suprajohteessa [[sähkövirta]] etenee häviöttömästi ja ulkoinen magneettivuo ei pysty tunkeutumaan materiaaliin. Lämpötilan pitää olla alle kullekin suprajohteelle ominaisen kriittisen lämpötilan ''T''<sub>c</sub>. Myöskään [[sähkövirran tiheys]] ja [[magneettivuon tiheys]] eivät saa ylittää kullekin aineelle ominaista arvoa tai suprajohtavuus katoaa.
Suprajohtavuuden löysi hollantilainen [[
Usein esitetyn hypoteesin mukaan kaikki [[metalli]]set [[alkuaine]]et muuttuvat joko [[ferromagneettisuus|ferromagneettisiksi]] tai suprajohteiksi kun [[lämpötila]]a viedään kohti [[absoluuttinen nollapiste|absoluuttista nollapistettä]] eli kohti 0 [[kelvin|K:n]] lämpötilaa eli −273,15 [[celsius|°C:a]]. Näin on havaittu useimpien alkuaineiden kohdalla – kummankaanlaista järjestynyttä [[olomuoto]]a ei vielä ole löydetty esimerkiksi [[kupari]]sta.
| |||