Wikipedia

Ero sivun ”Kansallissosialismi” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Abc10 (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
97 034 muokkausta
kh Kansanterveyteen asti; laajat osuudet lähteettömiä; jatkuu...
Rivi 1:
{{Ohjaa tänne|kansallissosialisti||[[Kansallissosialisti (lehti)|Kansallissosialisti]] oli myös Suomessa jatkosodan aikana ilmestynyt lehti.}}
{{Lähteetön|laajat osuudet lähteettömiä}}
[[Kuva:Nazi Swastika.svg|thumb|upright|Kansallissosialistisen Saksan tunnus, [[hakaristi]].]]
'''Kansallissosialismi''' ({{k-de|Nationalsozialismus}}) eli '''natsismi''' ({{k-de|Nazismus}}) oli [[Adolf Hitler]]in johtaman [[Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue|Saksan kansallissosialistisen työväenpuolueen]] (NSDAP) ideologia. Kansallissosialismin on monissa suhteissa katsottu muistuttaneen [[fasismi]]a ja se luetaan toisinaan yhdeksi fasismin muodoksi. Kansallissosialismiin sisältyi myös [[Rotuoppi|rotuoppiarotuoppi]]a ja [[antisemitismi]]ä.
 
NSDAP hallitsi [[Totalitarismi|totalitaristisesti]] [[natsi-Saksa|Saksaa]] vuosina 1933–1945, jolloin Hitler oli maan [[diktaattori]]na. Kansallissosialistisia puolueita perustettiin myös useisiin muihin maihin. Useimmat niistä kiellettiin [[Toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] jälkeen;. myöhemmistäMyöhemmistä kansallissosialistisista ryhmistä on yleensä käytetty nimitystä [[uusnatsismi]].
 
== Aate ==
 
{{Viitteetön}}
Kansallissosialismi on tyypillisesti luokiteltu [[äärioikeisto]]laiseksi [[Politiikka|politiikaksi]]. KansallissosialismiAate käsittää kuitenkin sekä [[vasemmisto]]laisiksi että [[oikeisto]]laisiksi miellettyjä elementtejä.
 
Vasemmistolaisia elementtejä ovat sääntelevä valtiovalta, työnarvon antikapitalistinen korostus ja pyrkimys rajoittaa [[plutokratia]]a sekä koron ja ulkomaanvelan vaikutusta kansallisessa talouselämässä. Suunnitelmatalouden suuntaan Saksan kansallissosialismissa viittasivat [[nelivuotissuunnitelma]], samoin kuin se, että vuodesta 1934 alkaen Saksa yritti saada [[vaihtotase]]ensa tasapainoon kiintiöimällä maahantuonnin ja suosimalla niitä maita, jotka vastavuoroisesti ostivat myös Saksasta. He käyttivät siihen tavaroiden vaihtokauppaa, jolloin rahan käyttäminen kaupankäynnissä ohitettiinsyrjäytettiin. Filosofisesti työnarvoa korosti kansallissosialismissa [[keynes]]iläinen elvyttäminen julkiseen rakentamiseen, kuten maanrakennustöihin.
 
Saksalainen kansallissosialismi ilmensi myös antikirkollisuutta erityisesti [[Katolinen kirkko|katolisen kirkon]] ja lopulta myös koko [[kristinusko]]n vastustamisessa, koska erityisesti roomalais-katolisenroomalaiskatolisen kirkon [[etiikka]] asetti rajoituksia valtiovallan käyttömahdollisuudelle epäsuosittuja väestöryhmiä vastaan. [[Protestantismi|Protestanttisia kirkkoja]] kontrolloimaan luotiin [[Saksalais-kristillinen kirkko]].
 
Kansallissosialismin oikeistolaisiin piirteisiin kuului kielteinen suhtautuminen [[Marxilaisuus|marxilaisuuteen]]{{Lähde}}, jonkinasteinen [[markkinatalous]], yksityisomistus, [[nationalismi]] ja konservatiivisten arvojen arvostaminen.
 
Käytännössä NSDAP:n äänestäjäkunta oli tyypillisesti keskiluokkaa ja vanhojen oikeistopuolueiden entisiä äänestäjiä:. [[Saksalaiskansallinen kansanpuolue]] romahti natsismin nousun myötä, samoin kävi monille pienemmille keskiluokan puolueille.<ref>[http://pages.uoregon.edu/dluebke/Holocaust444-544/410WhoBecameaNazi.htm David M. Luebke: Who became a National Socialist?]</ref> Selkeä esimerkki natseja tukevasta suurkapitalistista oli tehtailija [[Emil Kirdorf]], jonka haaveena oli omistavan luokan ja valtion yhteiskomento työläisten kontrolloimiseksi.
 
Vuonna 1930 Hitler totesi 1930 yksiselitteisesti [[Otto Strasser]]ille: ”Kapitalistit ovat saavuttaneet asemansa kyvykkyydellään, ja tämän valinnan perusteella, joka osoittaa että he ovat ylempää rotua, heillä on oikeus johtaa.”<ref>[http://www.scribd.com/doc/123802091/24365561-Adolf-Hitler-a-Chronology-of-His-Life-and-Time Milan Hauner: Hitler, a chronology of his time and life, ps. 66]</ref>
 
Kansallissosialismi kieltäytyi myös [[vapaakauppa]]liberalismille tyypillisestä [[internationalismi]]sta. Kansallissosialismi Saksassa korosti saksalaista kansallisuutta [[Saksan valtakunnankansleri|valtakunnankansleri]] [[Otto von Bismarck|Bismarckin]] tapaan: saksalainen oli jokainen saksalaisen kulttuurin piirissä oleva riippumatta siitä, missä saksalaisista valtiosta hän asuu, ja siitä, asuuko hän ensinkään saksalaisessa valtiossa. Saksalaisia vähemmistöjä oli monissa valtioissa, kuten [[Puola]]ssa, [[Romania]]ssa ja [[Neuvostoliitto|Neuvostoliitossa]], niin sanotut [[Volgan saksalaiset]], jotka olivat muuttaneet [[Venäjän keisarikunta]]an [[Katariina II|Katariina II Suuren]] ajoista alkaen.
 
Saksalainen kansallissosialismi korosti sosialistisia piirteitään ja sosiaalisen vallankumouksen luonnettaan [[pitkien puukkojen yö]]hön saakka, jolloin [[Wehrmacht]]in salliessa ja [[SS|SS:n]] tuella murhattiin muun muassa [[Sturmabteilung|SA:n]] johto, jossa oli ajatuksia siitä, että SA:sta tulisi Saksan valtakunnan armeija. SA:n johdossa oli myös vasemmistokansallissosialisteja, joilla oli sosialistisia ajatuksia. Käytännössä Saksa kääntyi tielle, jossa suurteollisuuteen tukeutuen maata varusteltiin valmiiksi [[Ranska]]n ja Neuvostoliiton vastaiseen sotaan ja jossa kansallinen yksityinen suuromistus tuki kansallissosialistista valtiota ja sen puoluetta samoin kuin armeija.
 
[[Kuva:FrMeinKampf20050214.jpg|thumb|200px|Mein Kampfin ranskankielinen käännös vuodelta 1934.]]
Kansallissosialismin ideologia pohjautui esimerkiksi [[Georges Sorel]]in, [[Joseph de Gobineau]]n, [[Houston Stewart Chamberlain]]in, [[Herbert Spencer]]in, [[Friedrich Nietzsche]]n, [[Heinrich von Treitschke]]n, [[Henri Bergson]]in ja [[Alfred Rosenberg]]in ajatuksiin. Kuitenkin esimerkiksi Nietzschen ja kansallissosialismin välinen yhteys on monimutkainen. Toiset katsovat kansallissosialistisen aatemaailman saaneen vaikutteita Nietzschen ajatuksista, toiset katsovat kansallissosialistien vain käyttäneen Nietzchen kirjoituksia ja käsitteitä antaenja antaneen niille haluamansa merkityksen propagandatarkoituksessa, mikä (johtuenonnistui erityisesti Nietzschen ajatusten yleisestä vaikeaselkoisuudesta).
 
Kansallissosialismin aatteesta kertoo lähinnä [[Adolf Hitler]]in kirja ''[[Taisteluni]]''. Hitlerin mukaankirjoittaa hänsiinä kehittikehittäneensä poliittiset oppinsa tarkkaillessaan [[Itävalta-Unkari]]n keisarikunnan käytäntöjä. Syntyperäisenä itävaltalaisena Hitler oli tarkkaillut hallinnon politiikkaa ja havainnut, kuinkaettä kielellinen ja kansallinen hajanaisuus hajotti keisarikuntaa. Lisäksi hän näki demokratian haitallisena, koska se antoi valtaa hallinnolle vihamielisten vähemmistöjen käsiin.
 
Puolueen alkuperäiseen ohjelmaan, jota Hitler oli yhtenä kolmesta mukana laatimassa, kirjattiin lähes kaikki mahdolliset ja ristiriitaisetkin vaatimukset, kuten lisää elintilaa, uhrauksia valtiolle, kansalaisuutta vain saksalaisille ja maahanmuuton lopettamista ja toisaalta korkojen ja pääomatulojen lakkauttamista ”kuolemanrangaistuksen uhalla”, maan, suurmyymälöiden ja trustien sosialisoimista, sosiaalietujen suurta kasvattamista ja vahvaa valtiota. Ohjelmaa ei ikinätodellisuudessa pyrittykään toteuttamaan Hitlerin päästyä puolueensa diktaattoriksi, vaikka se julistettiin myöhemmin ”muuttumattomaksi”.
 
Yleinen selitys kansallissosialismin suosiolle on se, että se yhdisti eri aatteista [[Populismi|populistisia]] piirteitä, vieläpä otollisena ajankohtana Saksan kärsiessä [[Versaillesin rauhanehtojenrauha]]nehtojen tuomasta köyhyydestä ja nöyryytyksestä, ja keskiluokan menetettyä varallisuutensa [[Weimarin tasavalta|Weimarin]] aikaisen hyper[[inflaatio]]n aikana.
 
Maailmalle tutuksi tulleen ”hitleriläisen” kansallissosialismin lisäksi alussa suosiota nautti [[Gregor Strasser|Gregor]] ja [[Otto Strasser]]in johtama vasemmistosiipi, jonka aatesuuntausta on kutsuttu [[strasserismi]]ksi. SenNSDAB:n valtaannousun yhteydessä strasserismin johtajat kuitenkin syrjäytettiin puolueesta sen valtaannousun yhteydessä.
 
=== Kansallissosialismi ja sosialismi ===
 
On kiistelty paljon siitä, miten sosialistisia kansallissosialismi ja natsi-Saksa olivat, eikä asiasta ole yksimielisyyttä.
 
Puolueen 25-kohtainenkohtaisessa [[kansallissosialistinen puolueohjelma|puolueohjelmassa]] esittiesitettiin 10kymmenen sosialismille läheistäominaista vaatimusta, kuten ”tulot muusta kuin työstä on lakkautettava”, ”kaikki yritykset on kansallistettava”, ”sotavoitot konfiskoidaan”, ”suurten yritysten voitot jaetaan”, ”laajennetaan eläkkeitä”, ”maareformi”).<ref>Lee, Stephen J. (1996), Weimar and Nazi Germany, Harcourt Heinemann, pages. 28</ref> Hitler julisti: ”me”Me olemme sosialisteja, me olemme nykypäivän kapitalistisen talousjärjestelmän vihollisia”,<ref>Hitlerin puhe 1.5.1927 kirjassa Toland, J. (1976) Adolf Hitler Garden City, N.Y.: Doubleday Speech. May 1, 1927. ps. 224</ref> mutta hän korosti, ettei hänen sosialisminsa ole [[marx]]ilaista sosialismia, jota hän vastusti. Hitlerin puheita on pidetty ristiriitaisina ja tilanteeseen ja yleisöön sovitettuina.
 
Kansallissosialismin kapitalismin vastaista aspektia voimakkaammin korostaneet [[strasserismi|strasseristit]] – joilla oli kannatusta erityisesti [[Sturmabteilung|SA]]-järjestössä – olivat tyytymättömiä NSDAP:n valtaannousua seuraanneeseen politiikkaan ja vaativat "toista vallankumousta". Heidät kuitenkin hävitettiin puolueesta [[pitkien puukkojen yö|pitkien puukkojen yön verilöylyssä]] vuonna 1934.<ref>[http://www.historyplace.com/worldwar2/timeline/roehm.htm Timeline, Historyplace.com] {{en}}</ref>
 
Valtiojohtoisen politiikan seurauksena työllisyys parani mutta reaalipalkat laskivat 25&nbsp;% vuosina 1933–1938. <ref name="econ161_berkeley_edu">{{cite web | url = http://econ161.berkeley.edu/TCEH/Slouch_Purge15.html | title = econ161.berkeley.edu | accessdate = 2007-08-15 | publisher = }} {{en}}</ref>
 
== Aatehistoria ==
 
=== Kansallissosialismin edeltäjät ===
 
Käsitteen kansallissosialismi nostivat jo 1800-luvun lopulla esiin papit [[Friedrich Naumann]] ja G. Göhre, jotka perustivat ”Kansallis-Sosiaalisen Yhdistyksen”. Hieman myöhemmin nimi muutettiin ”Kansallis-Sosiaaliseksi Puolueeksi”. Göhre ehdotti jo tuolloin järjestölle nimeksi ”Kansallisen Sosialismin Yhdistystä” ja Naumannin tavoitteena oli todistaa, että ”nationalismi ja sosialismi voidaan sulauttaa yhdeksi poliittiseksi liikkeeksi”{{Lähde||15. syyskuuta 2008}}.
 
Vuonna 1891 perustettu ”Suursaksalainen liitto” ([[Alldeutscher Verband]], ADV) ja sen johtajan [[Heinrich Class]]in kirjoitukset pohjustivat myös osaltaan hitleriläistä kansallissosialismia.
 
[[Itävalta-Unkari]]n alueella perustettiin ADV:n tukemana 1903 ”Itävaltalainen työväenpuolue”, jonka ideologi [[Rudolf Jung]] nosti esiin käsitteen ”kansallissosialismi”. Jung ja Itävallan kansallissosialistit toimivat sittemmin Hitlerin NSDAP:n innoittajina. Ilmeisesti tähän viitaten kansallissosialismin pääideologi [[Alfred Rosenberg]] kirjoitti myöhemmin: ”''kansallissosialismin”Kansallissosialismin nimi – – on peräisin [[Sudeettialueet|Sudeetti-Saksan]] alueelta.''”
 
Varhaiset kansallissosialistiset järjestöt olivat [[Konservatismi|konservatiivisia]] tai nationalistisia, mutta ne omaksuivat sosialistisia tunnuksia ja tavoitteita. [[Luokkataistelu]]n ja [[marxilaisuus|marxilaisuuden]] sijaansijasta ne kuitenkin julistivat [[Otto Glagau]]n muotoilemaa teoriaa ”riistävän” (= juutalainen, kansainvälinen) ja ”tuottavan” (= saksalainen; kansallinen) pääoman ristiriidasta.
 
=== NSDAP:n puolueohjelma ===
 
Natsipuolueen ainoaksi jäänyt [[kansallissosialistinen puolueohjelma|puolueohjelma]] julkaistiin vuonna 1920. Natsismiin on liitetty [[kollektivismi]]<ref>Davies, Peter; Dereck Lynch (2003). ''Routledge Companion to Fascism and the Far Right''. Routledge, p.103. ISBN 0415214955.</ref><ref name="Hayek">[[Friedrich Hayek|Hayek, Friedrich]] (1944). ''The Road to Serfdom''. Routledge. ISBN 0415253896.</ref>, [[totalitarismi]], [[pangermanismi]], [[rasismi]], [[eugeniikka]], [[antisemitismi]],<ref>Encyclopedia Britannica: National Socialism</ref> [[antikommunismi]]<ref>[http://www.nazism.net/about/nazi_ideology/ Nazism.net: Nazi ideology, viitattu 8.1.2008]<br>[http://www.yle.fi/opintoradio/tasavalta/valtio/html/kansallissos.html Yle, oppiminen:Kansallisosialismi, viitattu 8.1.2008]</ref> sekä vapaan [[markkinatalous|markkinatalouden]] ja [[liberalismi]]n vastustaminen.<ref>Hoover, Calvin B. (March 1935). “The Paths of Economic Change: Contrasting Tendencies in the Modern World”, ''The American Economic Review'', Vol. 25, No. 1, Supplement, Papers and Proceedings of the Forty-seventh Annual Meeting of the American Economic Association, pp.13–20.</ref><ref>Morgan, Philip (2003). ''Fascism in Europe, 1919–1945''. Routledge, p.168. ISBN 0415169429.</ref><ref name="Hayek"/> Hitlerin julistama [[Kansallissosialistinen puolueohjelma|puolueohjelma]] painottaa erityisesti äärimmäistä nationalismia, vahvaa valtiota, rotupolitiikkaa, saksalaisen työväestön asiaa, keskiluokan oikeutta omaisuuteensa ja kapitalismin vastustamista.
 
=== Adolf Hitlerin "''Taisteluni"'' ===
Kansallissosialismin aatesisältö, jota muotoiltiinHitler muotoili osittain Hitlerinin teoksessa ''[[Taisteluni]]'', on jäänyt epämääräiseksi, vaikka sitä on tutkittu paljon.<ref>Markku Jokisipilä, [http://vanha.soc.utu.fi/polhist/vaihtuvat/jokisipila_Natsismi%20ideologiana%20kalvot.pdf , Jokisipilä, Markku: Kansallissosialismi ideologiana, luentokurssi,] UTUTurun yliopisto</ref> Sen sisältöä ei ideologiana määritelty tarkoin.<ref name="cee">"[http://www.answers.com/topic/national-socialism National Socialism.",] The Columbia Electronic Encyclopedia, Sixth Edition. Columbia University Press., 2003. Answers.com 10 Jan. 2008. </ref><ref>[http://www.answers.com/topic/national-socialism:'' Answers.com 10 Jan. 2008,]" Nazi dogma, partly articulated by Hitler in Mein Kampf, [was] vague and mystical, it was not a system of well-defined principles but rather a glorification of prejudice and myth with elements of nihilism...The ruling “master race” itself was to be organized into an authoritarian pyramid, at the apex of which stood the infallible Führer.''</ref> Sen keskeisintä sisältöä olivat kuitenkin eri ihmisryhmien välinen epätasa-arvo, johtajan ({{k-de|[[Führerprinzip]]}}, johtajaperiaate) seuraaminen ja ekspansionistinen nationalismi. Se käytti ideologiassaan hyväksi [[Arthur de Gobineau]]n rotuoppeja, [[Heinrich von Treitschke]]n nationalismia sekäja [[Friedrich Nietzsche]]n sankarikulttia. Natsit glorifioivat kuria ja voimaa ja hylkäsivät demokratian rappeutuneena järjestelmänä, joka suojeli heikkoja ja keskinkertaisia.<ref name="cee"/> SeSillä jakoioli monia yheisiä piirteitä italialaisen [[fasismi]]n kanssa, kuten [[korporativismi]]n, kollektivismin ja [[statismi|valtiokeskeisyyden]]. Kansallissosialismi korosti johtajan merkitystä [[arjalaiset|arjalaisen]] kansan johtajana ja sen vihollisten tuhoamisessa. Natsit syyttivät juutalaisia ”herrarodun” vastaisesta toiminnasta ja pitivät marxismia, kansainvälisiä finanssilaitoksia ja [[vapaamuurarit|vapaamuurareita]] juutalaisina maailman hallinnanmaailmanvallan välineinä. Natsi-ideologi [[Alfred Rosenberg]]in mukaan myös kristinusko oli juutalainen luomus. Juutalaisia syytettiin erityisesti Saksan pettämisestä [[ensimmäinen maailmansota|ensimmäisessä maailmansodassa]] ja nöyryyttämisestä sodan päättäneessä [[Versailles’nVersaillesin rauha]]nsopimuksessa.<ref name="cee"/>▼
 
▲Kansallissosialismin aatesisältö, jota muotoiltiin osittain Hitlerin teoksessa ''[[Taisteluni]]'', on jäänyt epämääräiseksi, vaikka sitä on tutkittu paljon.<ref>http://vanha.soc.utu.fi/polhist/vaihtuvat/jokisipila_Natsismi%20ideologiana%20kalvot.pdf , Jokisipilä, Markku: Kansallissosialismi ideologiana, luentokurssi, UTU </ref> Sen sisältöä ei ideologiana määritelty tarkoin.<ref name="cee">"National Socialism." The Columbia Electronic Encyclopedia, Sixth Edition. Columbia University Press., 2003. Answers.com 10 Jan. 2008. http://www.answers.com/topic/national-socialism:'' Nazi dogma, partly articulated by Hitler in Mein Kampf, [was] vague and mystical, it was not a system of well-defined principles but rather a glorification of prejudice and myth with elements of nihilism...The ruling “master race” itself was to be organized into an authoritarian pyramid, at the apex of which stood the infallible Führer.''</ref> Sen keskeisintä sisältöä olivat kuitenkin eri ihmisryhmien välinen epätasa-arvo, johtajan ({{k-de|[[Führerprinzip]]}}, johtajaperiaate) seuraaminen ja ekspansionistinen nationalismi. Se käytti ideologiassaan hyväksi [[Arthur de Gobineau]]n rotuoppeja, [[Heinrich von Treitschke]]n nationalismia sekä [[Friedrich Nietzsche]]n sankarikulttia. Natsit glorifioivat kuria ja voimaa ja hylkäsivät demokratian rappeutuneena järjestelmänä, joka suojeli heikkoja ja keskinkertaisia.<ref name="cee"/> Se jakoi monia piirteitä italialaisen [[fasismi]]n kanssa, kuten [[korporativismi]]n, kollektivismin ja [[statismi|valtiokeskeisyyden]]. Kansallissosialismi korosti johtajan merkitystä [[arjalaiset|arjalaisen]] kansan johtajana ja sen vihollisten tuhoamisessa. Natsit syyttivät juutalaisia ”herrarodun” vastaisesta toiminnasta ja pitivät marxismia, kansainvälisiä finanssilaitoksia ja [[vapaamuurarit|vapaamuurareita]] juutalaisina maailman hallinnan välineinä. Natsi-ideologi [[Alfred Rosenberg]]in mukaan myös kristinusko oli juutalainen luomus. Juutalaisia syytettiin erityisesti Saksan pettämisestä [[ensimmäinen maailmansota|ensimmäisessä maailmansodassa]] ja nöyryyttämisestä sodan päättäneessä [[Versailles’n rauha]]nsopimuksessa.<ref name="cee"/>
 
== Natsihallinnon ominaispiirteitä ==
 
===Rotuoppi===
[[Kuva:Male race defiler.svg|thumb|150px|left|Kansallissosialistien miespuolisen "rodunhäpäisijän" tunnus. Rodunhäpäisijä tarkoitti arjalaista, joka oli naimisissa juutalaisen kanssa.]]
Rivi 72 ⟶ 67:
Kansallissosialismin aatteelle on myös keskeistä [[rotu]], jonka suurin saavutus on [[nationalismi|nationalistisen]] ajatusmallin mukaan yhtenäinen valtio. Saksan tapauksessa ylivertainen "arjalainen herrarotu" {{Lähde}} on luotu muodostamaan Saksan valtiossa kulttuurisesti, sotilaallisesti ja taloudellisesti väkevin kansakunta ja valtio, jonka kohtalona on hallita alempia rotuja. Vahvojen rotujen vastakohtina olivat heikot valtiot ja kulttuurit, joita riitely, etninen ja kielellinen hajaannus ja [[Ali-ihminen|ali-ihmiset]] heikensivät. Kolmannen pykälän muodostivat kotimaattomat ihmiset eli loisrodut (esimerkiksi [[juutalaisuus|juutalaiset]], [[romanit]] ja [[puolalaiset]]), jotka poistamalla herrarotu vahvistuisi. {{Lähde}}
 
Herrarotu-aateaatteella perusteliperusteltiin myös vaatimuksenvaatimus elintilasta, joka [[toinen maailmansota|toisessa maailmansodassa]] toteutui konkreettisena sotaretkenä.{{Lähde}} Alempien rotujen kohtalona tuli olla sotilaallisesti heikompia ja siten herrarodun laajenemisetujen edessä väistyviä. Näkökulmassa on selvä viite 1900-luvun alkuvuosikymmenten muodikkaaseen [[sosiaalidarvinismi|sosiaalidarvinistiseen]] teoriaan.{{Lähde}}
 
Uskonnot, jotka hyväksyivät nämä ”elämän julmat tosiasiat” olivat hyviä uskontoja. Tämä viittaa kansallissosialismin pyrkimykseen luoda uusi uskonto muinaisten skandinaavisten uskomusten mytologiselle pohjalle.{{Lähde}}
 
=== Talouspolitiikka ===
Tullessaan valtaan kansallissosialistit olivat osin luopuneet puolueohjelman tavoitteistaan sosialisoida tuotantovälineitä, ja sosialisointi rajoittui lähinnä vainottujen ryhmien sekäja valloitettujen alueiden omaisuuteen. Osittainen suunnitelmatalous ”[[nelivuotissuunnitelma]]” toteutettiinkin ilman ''de jure'' sosialisointia: nähtiin tehokkaammaksi antaa osaavien suuromistajien hoitaa yrityksiään jatkossakin, mutta valtion komentojen mukaan, valtion takavarikoidessa yritysten tuotot itselleen. Tässä mielessä kansallissosialismi eroaa valtion suoraan omistukseen pyrkivistä kommunisteista, mutta muistuttaa sosialidemokratiaa, jossa verotuksella ja sääntelyllä ohjataan muodollisesti yksityisen tuotannollisen omaisuuden tuottoa ja käyttötarkoituksia.▼
 
▲Tullessaan valtaan kansallissosialistit olivat osin luopuneet puolueohjelman tavoitteistaan sosialisoida tuotantovälineitä, ja sosialisointi rajoittui lähinnä vainottujen ryhmien sekä valloitettujen alueiden omaisuuteen. Osittainen suunnitelmatalous ”[[nelivuotissuunnitelma]]” toteutettiinkin ilman ''de jure'' sosialisointia: nähtiin tehokkaammaksi antaa osaavien suuromistajien hoitaa yrityksiään jatkossakin, mutta valtion komentojen mukaan, valtion takavarikoidessa yritysten tuotot itselleen. Tässä mielessä kansallissosialismi eroaa valtion suoraan omistukseen pyrkivistä kommunisteista, mutta muistuttaa sosialidemokratiaa, jossa verotuksella ja sääntelyllä ohjataan muodollisesti yksityisen tuotannollisen omaisuuden tuottoa ja käyttötarkoituksia.
 
1930-luvun puolivälissä Saksassa toteutettiin talouden yksityistämisohjelma, jossa valtion omaisuutta myytiin yksityiselle sektorille. Tämä oli päinvastaista politiikkaa kuin yleensä länsimaissa siihen aikaan.<ref name="ehr">{{Lehtiviite | Tekijä = Bel, Germà | Ajankohta = 2010 | Otsikko = Against the mainstream: Nazi privatization in 1930s Germany | Julkaisu = The Economic History Review | Vuosikerta = 63 | Numero = 1| Sivut = 34–37 | www = https://coreyrobin.files.wordpress.com/2014/04/bel-2010-nazi-privatizations1.pdf | Tiedostomuoto = pdf | Kieli = {{en}}}}</ref> Sana ''privatization'' ({{k-fi|yksityistäminen}}) tuli englannin kieleen Saksan 1930-luvun talouspolitiikkaa käsittelevissä teksteissä.<ref name="ehr"/><ref>[http://www.etymonline.com/index.php?term=privatization privatization] Etymonline.com</ref>
Rivi 88 ⟶ 82:
Joidenkin taloustieteilijöiden mukaan tämä ei kuitenkaan ollut varsinaisesti kansallissosialistien ansiota, vaan heidän mukaansa talouskasvun itse asiassa aiheuttivat Weimarin tasavallan loppuaikojen talouspoliittiset ratkaisut. Vaikka hyperinflaation päättyminen usein luetaan kansallissosialistien menestyksien joukkoon, sen päättyminen sijoittuu kuitenkin valtaannousua edeltäneisiin vuosiin.
 
Talouden laajeneminen nosti Saksan syvästä lamasta ja täystyöllisyyteen alle neljässä vuodessa. Julkinen ja yksityinen kulutus kasvoivat nopeasti. Tämän kasvun ollessa kulutuksellista, eikä tuotannollista (sotakoneiston laajentaminen, työhankkeet ja niin edelleen), inflaatio nosti jälleen päätään, mutta ei kuitenkaan samoihin lukuihin kuin Weimarin tasavallan aikaan.
 
Saksan talouden elvyttäminen julkisia menoja lisäämällä oli keynesiläistä talouspolitiikkaa, minkä [[John Maynard Keynes]] itse myönsi, pääteoksensa ''General Theoryn'' saksankielisen laitoksen esipuheessa 1930-luvulla, suosittelemalla kansallissosialisteille talouden kokonaiskysynnän elvytystä. Monet taloustieteilijät ovat kuitenkin sanoneet, että tämä keynesiläinen, kysynnänelvytykseen perustuva kansallissosialistien talousmalli ei olisi kyennyt pysymään pystyssä ilman sotaa. Julkisen kysynnän vahvistaminen perustui myös varustelulle, josta ei saa tuottoja ilman taloudellisesti kannattavaa valloitussotaa. Yhdistyneessä kuningaskunnassa Saksan talouden tämä suuntaus herätti epäilyksiä. Suuntauksen yksi suurimmista vastustajista oli [[Winston Churchill]], joka uskoi Saksan valmistautuvan sotaan ja vaati vastaavia toimia myös Britannialta.
 
Kansainvälisen talouden kannalta voidaan nähdä, ettei kansallissosialistisen puolueen tavoitteena niinkään ollut niinkään yhdentää Kolmatta valtakuntaa kansainväliseen talousjärjestelmään kaupan välityksellä, vaan pyrkiä omavaraisuuteen ja valloittaa voimavarat valtion haltuun asein. Omavaraisuuteen pyrkimisen syynä oli myös valmistautuminen tulevaan sotaan. Yleensäkin epäluuloa kansainvälistä kauppaa kohtaan lisäsi varmuus juutalaisen pankkiirisalaliiton hallussa olevista maailmanmarkkinoista, joka ajatuksena sopi hyvin juutalaisvastaiseen propagandaan. Taustalla oli ajatus siitä, että [[Yhdistynyt kuningaskunta]] ja [[Yhdysvallat]] kykenevät hallitsemaan maita myöntämillään lainoilla ja niistä maksettavilla koroilla. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen niin kuin toisenkin maailmansodan jälkeen Yhdysvalloista tuli suuri luotottaja Euroopalle, Neuvostoliittoa sekä sen liittolaisia lukuun ottamatta.
 
Taloudellisesti fasismin ja kansallissosialismin välillä on selkeät siteet, koska kumpaankin kuuluu valtion hallinnassa oleva sijoitusmaailma, rahamarkkinat, teollisuus ja maanviljely. Kummassakin talousmallissa on kuitenkin myös yksityisiä yrityksiä ja osittain markkinatalouteen perustuva hinnanmääräytyminen. Saksan pörssit jatkoivat toimintaansa natsivallan aikana normaalisti, ja pörssikurssit olivat ensimmäisten sotavuosien aikana niin vahvassa nousussa, että Saksassa keskusteltiin jopa enimmäiskurssien määräämisestä osakkeiden arvolle liiallisen nousun hillitsemiseksi.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = | Otsikko = Saksan arvopaperimarkkinat | Julkaisu = Talouselämä | Ajankohta = 3.10.1941 | Numero = 40–41 | Selite = digi.kansalliskirjasto.fi -tietokannan aineistot | www =}}</ref> Italian fasismi oli kuitenkin selvemmin [[Korporativismi|korporativistinen]], jossa työnantajat ja työntekijät sopivat asiat valtion tiukassa kontrollissa, mutta silti erillisinä toimijoina. Konfliktit, kuten lakot olivat kuitenkin estettyjä.
Rivi 98 ⟶ 92:
=== Naisten asema ===
[[Tiedosto:Bundesarchiv Bild 119-5592-04A, Porträt BDM-Mädchen.jpg|thumb|Nuori [[Bund Deutscher Mädel]]in jäsen.]]
Kansallissosialismin ihanteelliseen perhemalliin kuului selkeästi rooleihin jaettu perhe. Kulttuurielämä ja taide korostivat voimakkaasti miehen miehekkyyttä, kun taas naisen osa kansallissosialistisessa Saksassa oli pitää huolta kodista ja huolehtia lapsista. Saksassa kotiäitiyden korostaminen liittyi myös korkeaan työttömyyteen toista maailmansotaa edeltävänä aikana – palauttamalla työssä käyvät naiset takaisin kotiliedenhuolehtimaan äärellekodista vapautettiin työpaikkoja miehille ja vähennettiin siten työttömyyttä.
 
Avioliitossa korostettiin erityisesti rotupuhtauden ja perinnöllisen terveyden vaalimista.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Kansallissosialismi”