Ero sivun ”Närpiö” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Hallinnollinen keskus
Rivi 63:
==Väestö==
Närpiön kaupungin asukkaista {{formatnum: {{Prosenttia|{{Suomen kunta/ruotsinkieliset|Närpiö}}|{{#expr: {{Suomen kunta/suomenkieliset|Närpiö}} + {{Suomen kunta/saamenkieliset|Närpiö}} + {{Suomen kunta/muunkieliset|Närpiö}} }} }} }} prosenttia on [[ruotsin kieli|ruotsinkielisiä]]. [[Suomen kieli|Suomenkielisiä]] on {{formatnum: {{Prosenttia|{{Suomen kunta/suomenkieliset|Närpiö}}|{{#expr: {{Suomen kunta/ruotsinkieliset|Närpiö}} + {{Suomen kunta/saamenkieliset|Närpiö}} + {{Suomen kunta/muunkieliset|Närpiö}} }} }} }} prosenttia ja muunkielisiä yhteensä {{formatnum: {{Prosenttia|{{Suomen kunta/muunkieliset|Närpiö}}|{{#expr: {{Suomen kunta/ruotsinkieliset|Närpiö}} + {{Suomen kunta/saamenkieliset|Närpiö}} + {{Suomen kunta/suomenkieliset|Närpiö}} }} }} }} prosenttia.{{Suomen kunta/muunkieliset}} Närpiö oli vuoteen 2015 saakka Manner-Suomen viimeinen [[Suomen kielilaki|yksikielisesti]] ruotsinkielinen kunta. Närpiöstä tuli kaksikielinen kunta vuoden 2016 alussa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/narpiosta_voi_tulla_sittenkin_kaksikielinen/7970234 | Nimeke = Närpiöstä voi sittenkin tulla kaksikielinen | Ajankohta =4.5.2015 | Julkaisija = Yle | Viitattu =4.5.2015 | Kieli = }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/kotimaa/a1431488399071 | Nimeke = Närpiö muuttuu kaksikieliseksi – Manner-Suomessa ei enää yksin ruotsinkielisiä kuntia | Tekijä = Vattulainen, Tuuli | Ajankohta = 13.5.2015 | Julkaisu = Hs.fi | Viitattu = 3.1.2016 }}</ref> Närpiön murretta on muiden ruotsinpuhujien hankala ymmärtää. Suurin osa asukkaista on [[Suomen ruotsalainen kansanpuolue|Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen]] (RKP) äänestäjiä: esimerkiksi [[kunnallisvaalit 2008|kunnallisvaaleissa 2008]] RKP sai 92,0&nbsp;% äänistä ja 33 valtuustopaikkaa 35:stä. [[Kunnallisvaalit 2012|Kunnallisvaaleissa 2012]] [[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|sosiaalidemokraatit]] saivat edustuksen Närpiön valtuustoon.
 
Näripiön asukkaista merkittävä osa, 13 prosenttia, puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia. Monet heistä ovat tulleet kuntaan työskentelemään kasvihuoneviljelmillä. Syrjäkylien taloja kunnostavat maahanmuuttajien lapsiperheet ovat myös auttaneet pelastamaan kyläkouluja.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-8275212 | Nimeke = Maahanmuuttajat asialla Närpiössä: pelastivat kunnan talouden ja kyläkoulut | Tekijä = | Ajankohta = 2015 | Julkaisu = Yle | Viitattu = 11.2.2018 }}</ref>
 
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.