Ero sivun ”Säätiö (Suomi)” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
lis |
Sukusäätiöt |
||
Rivi 1:
{{Tämä artikkeli|käsittelee säätiötä Suomessa lakiopillisesta näkökulmasta. Isaac Asimovin tieteiskirjaa käsittelee artikkeli [[Säätiö (romaani)]].}}
'''Säätiö''' on tapa osoittaa pysyvästi varoja tiettyyn tarkoitukseen.<ref name="uusisaatiolaki">[http://oikeusministerio.fi/fi/index/julkaisut/julkaisuarkisto/1368536471072/Files/OMML_23_2013_Uusi_saatiolaki_366_s.pdf Uusi säätiölaki] Säätiölain uudistamistyöryhmän mietintö. Oikeusministeriö, Mietintöjä ja lausuntoja 23/2013. ISBN 978-952-259-295-8</ref> Tarkoitus voi olla esimerkiksi kulttuurin tai tieteen tukeminen tai sairaalan, museon tai oppilaitoksen ylläpitäminen.<ref name=manninen>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.cupore.fi/documents/saatiot_suomessa.pdf | Nimeke = Säätiöt Suomessa | Tekijä =Maarit Manninen | Tiedostomuoto = pdf | Selite = | Julkaisu = 2005| Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö Cupore | Viitattu = 21.9.2010 | Kieli = }}</ref>
Säätiön tarkoitus on usein [[yleishyödyllinen yhteisö|yleishyödyllinen]], mutta se ei ole välttämätöntä.<ref name=uusisaatiolaki/>
Rivi 48:
Säätiöistä erotetaan myös pääoma- eli sijoitussäätiöt ja toiminnalliset eli laitossäätiöt. Sijoitussäätiölle on tyypillistä apurahojen jako. Laitossäätiöllä tarkoitetaan säätiötä, joka ylläpitää jotain laitosta kuten sairaalaa tai huoltolaitosta, urheilutaloa, oppilaitosta, teatteria tai muuta taidelaitosta.<ref name=om1974>{{Kirjaviite| Nimeke = Tietoja säätiöistä | Julkaisija = Oikeusministeriön lainsäädäntöosaston julkaisuja 8/1974 | Vuosi = 1974 | Tekijä = Riitta Brax, Jukka Gronow, Ahti Saarenpää | Sivu = | Tunniste = | Isbn = 951-46-1071-7 | Viitattu = | Kieli = }}</ref>
=== Sukusäätiöt ===
Sukusäätiöt tarkoittavat säätiöitä, joissa määrävät tietyt suvut. Niiden perustamiseen on johtanut erityisesti aiemmin peritty [[varallisuusvero]]. Verovapaan säätiön avulla suku on voinut välttyä verolta, säilyttää varoihin määräysvallan ja suunnata ne verottomina haluamiinsa tarkoituksiin. Lähtökohtana on kuitenkin ollut, että suvun jäsenillä on omaan käyttöönsä palkkaa tai muita varoja.<ref name="rahaliikkuu">{{Kirjaviite|Tekijä=Seppänen, Esko|Nimeke=Raha liikkuu ja käy pyydykseen|Vuosi=1977|Sivu=|Julkaisija=Kansankulttuuri Oy|Isbn=951-615-148-5}}</ref>
=== Säätiöiden liiketoiminta ===
| |||