Ero sivun ”Juhannustanssit” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Anr (keskustelu | muokkaukset) p kb vapaa |
|||
Rivi 36:
Varauksellisesti tai kielteisesti suhtautuneista kriitikoistakin vain pari puuttui jumalanpilkkaan; enemmän kiinnitettiin huomiota kirjan ”rivouteen” ja ”ruokottomuuteen”, jonka katsottiin palvelevan enemmän kaupallisia kuin taiteellisia näkökohtia. [[Nils-Börje Stormbom]] ennakoi ''[[Vasabladet]]issa'', että ''Juhannustanssit'' tulisi herättämään kiivaan väittelyn, mutta piti epätodennäköisenä, että sen pohjalta nostettaisiin syytettä jumalanpilkasta tai [[pornografia|pornografisuudesta]]: ”Hyökkäys sitä vastaan ’moraalin’ nimissä olisi niin kyynistä teeskentelyä, että kieltäydyn uskomasta että edes tässä maassa kyettäisiin sellaiseen.”<ref>Suurpää, s. 261−262.</ref>
Teos synnytti laajan kulttuurikeskustelun. Esimerkiksi professori [[Urpo Harva]] syytti suomalaista kirjallisuutta epä-älyllisyydestä eikä halunnut hyväksyä Salaman sivistymätöntä totuudellisuutta: ”On vaikea kuvitella semmoista yhteiskuntaa, jossa julkaistaisiin kaikki, mikä vain on totta.”<ref>Tarkka, s. 195.</ref> Kirkollinen lehti ''[[Kotimaa]]'' totesi pääkirjoituksessaan ”Roskaa kiiltokansissa” 16. lokakuuta 1964, että
Arkkipiispa [[Martti Simojoki]] piti marraskuussa 1964 [[kansanopisto]]laitoksen 75-vuotisjuhlissa puheen, jossa hän kiinnitti huomiota ”erään tämän syksyn romaanin” tapaan käsitellä Jeesusta ja Raamatun sanoja. Ennen puhettaan arkkipiispa oli käynyt Otavassa ehdottamassa muutamien arkojen kohtien, kuten romaanihenkilö Hiltusen pilasaarnan, poistamista romaanin uusista painoksista.<ref>Tarkka, s. 165–166.</ref> Simojoki ei kuitenkaan halunnut nostaa asiasta syytettä, eikä hänen mukaansa kirjan etiikka ollut ”aivan huono”, vaikka siinä käytetyt ilmaisut loukkasivatkin uskonnollisia ihmisiä.<ref>{{Kansallisbiografia | id=3922 | nimi=Simojoki, Martti (1908–1999). |vapaa=| tekijä = Lauha, Aila | ajankohta = 27.8.2012 | viitattu = 13.10.2013 }}</ref>
| |||