Aspasia järkytti antiikin kreikkalaisia, jotka joutuivat pohtimaan kysymystä, osaako nainenkin ajatella. Aspasia on jäänyt historiaan kysymyksen ensimmäisenä ikonina.
Aspasian kuva aikalaisteksteissä on ristiriitainen. Toisaalta hänet esitetään vaikutusvaltaisena prostituoituna, toisaalta jopa Sokrateen veroisena filosofina. Aikalaiset pilkkasivat Aspasiaa [[hetaira]]ksi, koska aika ei sallinut poikkeamista naisen normista. Lähteissä ei ole kuitenkaan mainintaa, että Aspasia olisi ollut hetaira.
Mainintoja Aspasiasta on löydettävissä aikakauden kreikkalaisista huvinäytelmistä ja [[Platon]]in, [[Ksenofon]]in sekä [[Aiskhines|Aiskhineksen]] kirjoittamista dialogeista.
Osa ateenalaisista piti Aspasiaa vaarallisena ja epäilyttävänä siirtolaisena. Aspasiaa pilkattiin komediakirjailijoiden [[Aristofanes|Aristofaneen]] ja [[Eupolis|Eupoliksen]] näytelmissä bordelliemännäksi ja prostituoiduksi. Lisäksi hänet esitettiin niissä vallanhimoisena ja jumalattomana naisena, joka johdatteli Perikleetä huonoihin ratkaisuihin. Jopa [[Peloponnesolaissota|peloponnesolaissodat]] katsottiin joissain kirjoituksissa Aspasian syyksi.
Aspasia esiintyy Platonin dialogissa Meneksenos, jossa Platon epäsuorasti pilkkaa Aspasiaa pelkästään ulkokullatun puhetaidon taitajaksi, jota ei olisi syytä pitää oikeana filosofina. Aiskhines puolestaan esittää Aspasian retoriikan ja erotiikan opettajana. Ksenofonin dialogeissa Aspasia on puolestaan itsenäinen puheitadon opettaja sekä Sokrateen lähipiiriläinen. Aspasian rooli Ksenofonin tekstissä on eräänlainen kodinhoidon ja avioliittoasioiden neuvoja.
