Ero sivun ”Abessiivi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p malline loppuun, koska käsittelee sijamuotoja yleisesti eikä suomen kielen sijamuotoja |
Abessiivimuotojen luokittelua käytön perusteella |
||
Rivi 15:
* huole'''ti'''
* ääne'''ti'''
==== Abessiivi nominien yhteydessä ====
Abessiivin käyttö on paljolti jäänyt muutamiin sanontoihin "fossiiliksi": ''hatutta'' päin, ''kengittä'', ''vaikeuksitta'', ''erotuksetta'', ''muitta mutkitta, pitemmittä puheitta, syyttä suotta.'' Joka ''syyttä'' suuttuu, se ''lahjatta'' leppyy. Joka ''kuritta'' kasvaa, se ''kunniatta'' kuolee. Muutoin sen asemesta käytetään yleensä [[prepositio]]ta ''ilman'' ja [[partitiivi]]a, esimerkiksi ''ilman rahaa'' = ''rahatta''. Eräissä murteissa ''ilman'' -sanaa kuitenkin käytetään abessiivin yhteydessä vahvistussanana: ''ilman rahatta'', mitä yleiskielessä pidetään virheenä.
Tavallisimpia abessiivimuotoisten nominien merkitysryhmiä ovat seuraavat:<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Vihervalli, Auroora | Otsikko = Pidemmittä puheitta – abessiivi | Julkaisu = Kielikello | Ajankohta = 2017 | Vuosikerta = 50 | Numero = 4 | Sivut = 21–23 | Julkaisija = Kotimaisten kielten keskus | Selite = Kielenhuollon tiedotuslehti}}</ref>
[[Verbi]]en kolmannen [[infinitiivi]]n abessiivi sitä vastoin on erittäin yleinen nykykielessäkin: ▼
* tunnesana-abessiivit, jotka voivat kuvata kirjoittajan asennetta lauseen informaatioon: ''huoletta, surutta''
* syyabessiivit: ''syyttä suotta, aiheetta, perusteetta''
* korvaukseen viittaavat abessiivit: ''veloituksetta, maksutta, palkatta, korvauksetta, vastikkeetta''
* sujuvuusabessiivit: ''ongelmitta, vaivatta, vaikeuksitta, keskeytyksittä, esteettä, virheettä, häiriöttä, tuloksetta''
* selviytymisabessiivit, jotka arvioivat tapahtuman tulosta: ''vauriotta, vahingotta, naarmuitta, rangaistuksetta''
* vahvikeabessiivit: ''kiistatta, ehdoitta, varauksetta, poikkeuksetta''
==== Abessiivi verbien yhteydessä ====
Sieni on ''keittämättä'' myrkyllinen. Varas hiipi sisään kenenkään ''huomaamatta''.
Rivi 27 ⟶ 38:
=== Viro ===
Virossa abessiivin pääte on -ta. Virossa hyväksytään edelleen preposition käyttö abessiivin kanssa.{{lähde}} Suomen ''ilman''-prepositiota vastaa ''ilma''. Virossa voidaan sanoa ja kirjoittaa vaikkapa ''siilita'' mutta myös ''ilma siilita.'' Virossa ei ole vokaalisointua, joten abessiivin pääte on -''ta'' eikä ''tä'', vaikka sanassa olisikin ä, ö tai ü.
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
{{Sijamuodot}}
| |||