Ero sivun ”Sumer” versioiden välillä

 

===Varhaiset dynastiat ===

Vedenpaisumuksen jälkeen Kišin kaupungin kuninkaaksi astui [[Etana (mytologia)|Etana]], joka muiden ensimmäisen varhaisdynastian (2900–2700 eaa.) hallitsijoista poiketen tunnetaan muutoinkin kuin Sumerien kuningasluettelo [[Nam-lugal]]in kautta. Hänen ympärilleen syntyi niin sanottu [[Etana-eepos]], joka kuvaa kuinka Etana matkaa kotkan selässä taivaaseen hakemaan jumalilta apua hänen valtakuntaansa vaivaavaan lapsettomuuteen. Nam-lugal kertoo kuinka Etana alisti muut kaupunkivaltiot valtansa alle.<ref name="Britannica"/><ref>''Maailmanhistorian pikkujättiläinen'', s. 67.</ref> Toinen varhaisdynastinen kausi (2700–2500 eaa.) oli rauhatonta aikaa kun Kišin, Urukin ja Urin kaupungit taistelivat Sumerin johtoasemasta. Kaupunkien johtajien [[Enmerkar]]in, [[Lugalbanda]]n ja [[Gilgameš (kuningas)|Gilgameš]]in ympärille muodostui [[sankarieepos|sankarieepoksia]]. Gilgameš tunnetaan kolmikosta kaikkein parhaiten ja hän loi Urukista aivan uudenlaisen suurvallan. Lopulta kuninkuus siirtyi Uriin, minkä myötä syntyi Urin I dynastia. Sumerin ollessa sisäisessä sekasorrossa elamilaiset käyttivät tilaisuuden hyväkseen ja valloittivat joksikin aikaa Sumerin 2500-luvulla eaa.

 

Valloitusten jälkeen Eannatum joutui puolustautumaan vihollisten vastahyökkäyksiltä, jotka alun puolustusvoittojen jälkeen kääntyivät Lagašin kannalta tappiollisiksi ja Eannatum sai ilmeisesti surmansa. Vanha rajakiista ei kuitenkaan hälvennyt, vaan jatkui aina seuraavan dynastian valtaanastumiseen saakka, minkä jälkeen Lagašin kuninkuuden riisti itselleen [[Uruinimgina]]<ref name="Grimberg_1980_1_360">Kansojen historia, 1. osa. Carl Climberg, WSOY 1980, s. 360-361.</ref><ref name="Bjöl_1982_2_176">Otavan suuri maailmanhistoria osa 2, Jokilaaksojen valtakunnat, Erling Bjöl, Otava 1982, s. 176-</ref>. Hänestä on jäänyt pitkähkö kirjoitus, jossa kuvataan kuinka hän on pannut merkille aiempien hallitsijoiden aiheuttamat sosiaaliset ongelmat ja kuinka hän oli korjannut asiat oikealle tolalle. Historioitsijoita on pitkään pohdituttanut tekikö Uruinimgina historian ensimmäisen sosiaalisen reformin vai onko kirjoitus lähinnä [[propaganda]]a. Hän saattoi panna merkille edeltäjiään paremmin merkille kansan ongelmat, mutta teki asialle tuskin mitään mullistavaa.<ref>''Maailmanhistorian pikkujättiläinen'', s. 68–69.</ref>

 

 

=== Akkadin imperiumi ===

Kišissä kuninkaan juomanlaskijana ollut Sargon kaappasi vallan itselleensä ja aloitti laajamittaisen valloitussodan. Hän aloitti kukistamalla ensin Umman ja alisti lopulta muut Sumerin kaupunkivaltiot hallintaansa. Se ei riittänyt Sargonille, joka laajensi valtakuntansa rajat aina Välimeren ja Etelä-Turkin rajalle saakka. Tätä valtakuntaa kutsutaan Akkadiksi, joka oli siihen astisen Lähi-idän historian mahtavin valtakunta. Luonteeltaan se oli aivan uudenlainen, koska aiemmasta kaupunkikeskisyydestä poiketen Akkad perustui johtavan hallitsijan ympärille. Akkad oli myös ensimmäinen merkittävä seemiläiskansan hallitsema valtakunta, minkä myötä seemiläiseen [[kieliperhe]]eseen kuuluvasta akkadista tuli sumerin ohella [[kirjakieli]].<ref name="pikkujättiläinen69" /> Kukoistuskautta Akkad eli Sargonin pojanpojan Naram-Sinin hallintokaudella, jolloin valtakunnan rajoja laajennettiin entisestään ja hallintoa vahvistettiin. Hän omaksui myös ylvään tittelin ”Neljän maanäären kuningas”, jota hänen jälkeensä vallassa olleet suurkuninkaatkin käyttivät. Naram-Sin yritti perustaa egyptiläisen mallinmukaisesti kuninkuuden palvonnan, mutta se ei onnistut halutulla tavalla.<ref>''Maailmanhistorian pikkujättiläinen'', s. 69–70.</ref>

 

 

== Sotalaitos ==

Sumerilaisilla oli jo varhaisdynastisella ajalla järjestynyt armeija. Myöhempien aikojen suurkuninkailla oli vakinainen armeija<ref>Salonen, s. 47.</ref>. Varhaisdynastisen ajan sumerilaisilla sotilailla ei ollut käytössään jousta ja nuolta, joka tuli vasta seemiläisten akkadilaisten myötä. Viimeistään uussumerilaiella ajalla armeija oli jakautunut eri suuruisin yksiköihin.

 

Toimeentulon kannalta tärkein tulonlähde oli jokivarsien ympäristöön sijoittunut maanviljely. Sumerin alue oli vuonna 3500 eaa. kosteata joensuistoa ja tulvatasankoa. [[Persianlahti]] ulottui nykyisen [[Basra]]n yli muinaisten [[Ur]]in ja [[Eridu]]n kaupunkien lähelle. Sumerilaisten keinokastelujärjestelmä mahdollisti viljelyksen alueilla, joissa satoi vuoden aikana vain 100 millimetriä vettä tai tulvat eivät riittäneet kunnolliseen satoon. Sumerilaiset kylvivät [[ohra]]a ja [[vehnä]]ä, mutta keinokastelun aiheuttama maan suolaantuminen johti lopulta siihen, että ohranviljelyksestä tuli hallitseva, sillä ohra sietää enemmän suolaa kuin vehnä. Kylvö oli harvaa, noin 28 litraa hehtaaria kohden, joka tuotti kuitenkin noin 80–100-kertaisen sadon, heikommin 50-kertaisen.<ref>Salonen, s. 49.</ref>

 

 

Maatilojen koko vaihteli varallisuuden mukaan. Suurimmalla tilalla saattoi olla 300 nautaa, 100 aasia ja suuressa lammaslaumassa 600 lammasta<ref>Salonen, 50.</ref>. Sumerissa oli runsas [[kutomoteollisuus]] kaupungeissa, tuhannet naiset tekivät kankaita, joita myytiin muualle [[Lähi-itä]]än ja lähialueille. Temppeli ja palatsi olivat molemmat suuria käsityöteollisuuden omistajia. Metallista, pronssin ja kuparin työstö tunnettiin, osattiin tehdä taitavasti monenlaisia esineitä aseista juoma-astioihin.

==Sumerien kulttuuri==

=== Kirjallisuus ===

{{katso myös|[[Sumerin kieli]]}}

Noin 3500 eaa. alettiin merkitä [[numero]]ita ja noin 3200–3100 eaa. kirjoittaa [[kuvakirjoitus]]ta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ancientscripts.com/sumerian.html | Nimeke = Sumerian| Julkaisija = Lawrence Lo| Viitattu = 6.8.2008 | Kieli ={{en}} }}</ref> Ensimmäiset säilyneet asiakirjat olivat muun muassa temppelin verokuitteja. Sumerilainen kuvakirjoitus muuntui asteittain varsinaiseksi nuolenpääkirjoitukseksi välillä 3000–2600 eaa.

 

=== Sumerin uskonto ===

Sumerin uskonto oli monijumalainen. Jumalia oli tuhansia, joista muutamat nousivat toisia merkittävämpään asemaan. Joihinkin jumaliin yhdistettiin useita eri ominaisuuksia (esimerkiksi [[Ianna]] oli rakkauden, sodan ja lisääntymisen jumalatar). Uskonto oli tärkeä osa sumerilaisten maailmankuvaa ja jokaisella kaupunkivaltiolla oli oma luomisjumala, jota rukoiltiin. Jumalia palvottiin erilaisin rituaalein ja juhlin, joista tärkein oli [[Dumuzi]]n ja [[Inanna]]n häitä kuvaava uudenvuodenjuhla. Sumerin uskonnollisissa perinteissä on nähty monia yhtymäkohtia Raamatun Vanhan testamentin tarinoihin, joista eniten keskustelua on aiheuttanut vedenpaisumuskertomus.

 

 

Enlil oli ankara ilman ja myrskyn jumala, jonka vastakohtana oli ystävällinen makean veden jumala Enki. Enlil oli Sumerin korkein jumala. Enlilin puoliso on Ninlil, ”Rouva ilma”. Enkin puoliso oli Ninki eli Damgalnunna, maan valtiatar. Enki kuvataan viisaaksi mieheksi, jonka kuvaamasta ruukusta virtaavat [[Eufrat]] ja [[Tigris]]. Enki oli esimerkiksi käsityöläisten ja tiedon jumala. Rakkauden jumalattar Ianna innoitti monia sumerilasrunoilijoita. Ianna avioitui alun perin kuolevaisena olleen Dumuzin kanssa, mutta surkean suhteen vuoksi Ianna matkasi aina kuudeksi tuonpuoleiseen maailmaan. Koska Ianna oli myös lisääntymisen jumalatar, niin hänen poissaolonsa avulla selitettiin kesän kuumuuden ja kuivuuden aiheuttat elinkelvottomat olosuhteet.<ref name="Encrata religion"/>