Ero sivun ”McDonnell Douglas F/A-18 Hornet” versioiden välillä

==Käyttö Suomessa==

[[File:F-A-18D Hornet (8854992495).jpg|thumb|Suomen ilmavoimien F-18D Hornet]]

 

[[Suomen ilmavoimat|Suomen ilmavoimilla]] oli alkuvuodesta 2012 seitsemän käyttökelpoista F-18D- ja 55 F-18C-torjuntahävittäjää.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke= "F-18 Hornet". | Ajankohta= | Osoite=http://www.ilmavoimat.fi/index.php?id=168 | Julkaisija= Ilmavoimat | Luettu= 11.1.2007 | Kieli= }}</ref> Suomessa käytettiin aiemmin merkintää ”F-18”, joka tarkoittaa vain hävittäjätehtäviin käytettävää konetta (F, ''fighter''), erotukseksi myös rynnäköintiin soveltuvasta koneesta (A, ''attack''<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = | Nimeke = "Model designation of Military Aerospace Vechiles". | Osoite = http://www.dtic.mil/whs/directives/corres/pdf/412015l.pdf | Selite = .pdf-tiedosto | Ajankohta = 12.5.2004 | Julkaisija = United States Department of Defence | Viitattu = 30.6.2007 | Kieli = {{en}} }}</ref>). Erottelu oli poliittinen, sillä kone on lähes identtinen [[Yhdysvaltain laivasto]]n käyttämiin nähden &ndash; ilmasta-maahan-aseistus vain päätettiin jättää ostamatta. Päätökseen palattiin 2000-luvun alussa ja Hornetien ilmasta-maahan-ominaisuudet päätettiin ottaa käyttöön. Tämän mahdollistamiseksi tilattiin elinkaaren keskivaiheen päivityksen (MLU2) yhteydessä muun muassa [[Litening-maalinosoituslaite|Litening AT -maalinosoituslaitteita]].<ref>http://www.lentoposti.fi/uutiset/ensimmaiset_mlu2_paivitetyt_hornetit_ovat_koelentovaiheessa</ref> Hornetien uudistuksen kokonaissumma nousee Ilmavoimien arvion mukaan 1,625 miljardiin euroon.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Hornetien+uudistuksesta+j%C3%A4ttikulut/1135239891786| Nimeke = Hornetien uudistuksesta jättikulut| Tekijä = Raivio, Jyri | Julkaisu = Helsingin Sanomat| Ajankohta = 2.10.2008| Viitattu = 1.3.2012}}</ref> Nykyään ilmavoimat viittaa koneisiin F/A-18-tyyppimerkinnällä.<ref name="iv" />

[[File:F-18 Hornet (Finnish Air Force) (8855040325).jpg|thumb|Ilmavoimen F-18C Hornet Saksassa]]

 

 

Vuonna 2007 ilmavoimissa otettiin käyttöön kypärätähtäimet ja Sidewinder-infrapunaohjusten uusin kehitysversio (AIM-9X) osana koneiden elinkaaren keskivaiheen päivitystä (MLU1). Syksyllä 2008 saatiin myyntivahvistus tilauksesta, joka arvioitiin optioineen 400 miljoonan dollarin arvoiseksi.<ref name="avne">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.aviationnews.eu/?p=4186| Nimeke = Finland – F-18 Mid-Life Upgrade Program| Tekijä = van Leeuwen, Marcel | Ajankohta = 9.9.2008 | Julkaisupaikka = Aviationnews.eu | Viitattu = 12.9.2008 | Kieli = {{en}} }}</ref> Tilaukseen kuului muun muassa 70 kappaletta radioita, kypärätähtäimiä ja näyttöpaneeleita sekä 15 [[AGM-154 JSOW|JSOW]]-liitopommia.<ref name="avne" /> Marraskuussa 2011 Yhdysvaltain kongressi antoi myyntiluvan kehittyneemmälle [[AGM-158 JASSM]] -risteilyohjukselle. 1. maaliskuuta 2012 vahvistettiin kaupat 70 JASSM-ohjukselle. Kauppaan sisältyy taisteluohjukset, harjoitusohjuksia, koulutusta ja tarvittavat muutokset koneiden järjestelmiin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.puolustusvoimat.fi/portal/puolustusvoimat.fi/?urile=wcm:path:/SU+Puolustusvoimat.fi/Puolustusvoimat.fi/Ilmavoimat/Ajankohtaista/Ilmavoimien+tiedotteet/Suomi+hankkii+pitkan+kantaman+ilmasta-maahan+ohjusjarjestelman | Nimeke = Suomi hankkii pitkän kantaman ilmasta-maahan ohjusjärjestelmän | Julkaisu = puolustusvoimat.fi | Ajankohta = 2.3.2012 | Julkaisija = Suomen puolustusvoimat | Viitattu = 28.11.2012}}</ref> Maataistelukyvyn ja ilmasta-maahan-ohjusten sekä pommien käyttöönotto muutti Hornetien tyyppiluokituksen F-mallista F/A-malliin. Vastaava elinkaaren keskivaiheen päivityksen myötä tapahtunut maataistelukyvyn lisäys tehtiin [[Sveitsin ilmavoimat|Sveitsissä]]. Kolmatta MLU-ohjelmaa ei tule, vaan Hornetien suorituskyky korvataan [[HX-hävittäjähanke|HX-hävittäjähankkeella]].<ref name="bo" />