Versio 29. tammikuuta 2018 kello 12.13 muokkaa Ejs-80 (keskustelu \| muokkaukset) byrokraatit, osoitepaljastimen käyttäjät, seulojat, käyttöliittymän ylläpitäjät, häivyttäjät (suppressors), ylläpitäjät 96 224 muokkausta p Käyttäjän Vittujoo muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Linkkerpar tekemään versioon. Merkkaukset: rv Pikapalautus Palauta-työkalulla ← Vanhempi muutos		Versio 6. helmikuuta 2018 kello 12.04 muokkaa kumoa Haltiamieli (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 70 517 muokkausta Ei muokkausyhteenvetoa Uudempi muutos →
Rivi 42: == Ravinto == [[~~Kuva~~Tiedosto:MattiParkkonen Orava.jpg\|thumb~~\|250px~~\|vasen\|Talvipukuinen orava syömässä.]] Pohjoisella havumetsävyöhykkeellä, kuten Suomessa, oravien pääravintona ovat [[Kuuset\|kuusen]] siemenet, huonoina käpyvuosina oravat turvautuvat myös [[mänty\|männyn]] siemeniin. Syksyllä [[sienet]] ovat tärkeä ravinnonlähde. Sen lisäksi oravat voivat syödä [[kukka\|kukkia]], [[Marja\|marjoja]], [[Hedelmä (ruoka)\|hedelmiä]], vihreitä kasvinosia ja [[nila]]a. Eläinravintona kelpaavat [[toukka\|toukat]], [[hyönteiset]] ja linnunmunat sekä -poikaset. Etelämpänä [[Lehtimetsä\|lehtimetsävyöhykkeellä]], missä kasvaa runsaasti [[Pähkinäpensaat\|pähkinäpensaita]] ja [[tammi]]a, [[pähkinä]]t ja tammenterhot ovat oravien tärkeimpiä ravinnonlähteitä. [[Baltian maat\|Baltian maiden]] sekametsävyöhyke on luonnostaan oraville suotuista aluetta, sillä siellä esiintyy metsissä runsaasti sekä tammea ja pähkinäpensasta että kuusta. Oravat järsivät toisinaan luita ja pudonneita [[hirvieläimet\|hirvieläinten]] sarvia kalkintarpeeseensa. Asutusalueiden ”city-oravat” taas hyödyntävät pääosin lintujen ruokintapaikkojen antimia, pääasiassa [[maapähkinä\|maapähkinöitä]], [[auringonkukka\|auringonkukansiemeniä]] ja talia. Niiden tiedetään myös tonkivan ulkoroskapönttöjä ruoan toivossa. Joskus orava voi tulla jopa sisälle rakennuksiin ruoanhakuun<ref>{{Verkkoviite\|osoite=http://www.iltalehti.fi/uutiset/200907189949138_uu.shtml\|nimeke=Kesyt oravat muuttuvat kiusankappaleiksi\|julkaisu=Iltalehti\|julkaisija=\|viitattu=28.5.2017\|tekijä=\|ajankohta=18.7.2009}}</ref> tai jopa rakentaa pesän ullakolle.<ref name=":0">{{Verkkoviite\|osoite=http://animaldiversity.org/site/accounts/information/Sciurus_vulgaris.html\|nimeke=''Sciurus vulgaris'' – Eurasian red squirrel\|julkaisu=Animal Diversity Web\|julkaisija=\|viitattu=28.5.2017\|tekijä=\|ajankohta=\|kieli={{en}}}}</ref> [[Tiedosto:Red-squirrel-orava-a-alanenpaa-2015-10-25.jpg\|thumb\|~~180px~~upright\|Orava Kuusijärvellä, Vantaalla.]] [[Tiedosto:Eating squirrel.JPG\|thumb\|~~180px~~upright\|Orava lintulaudalla.]] [[~~File~~Tiedosto:Oravanpesä maassa.jpg\|thumb\|~~180px~~upright\|Hylätty oravan pesä maassa]] == Lisääntyminen == [[~~Kuva~~Tiedosto:JJM SquirrelBaby 01.jpg\|thumb\|~~180x180px~~upright\|Kaksiviikkoinen oravanpoikanen.]] Naaraiden [[kiima\|kiima-aika]] on keväällä, mutta sen tarkka ajankohta riippuu ravintotilanteesta. Kantoaika on noin 38 vuorokautta. Ensimmäinen poikue syntyy Suomessa yleensä huhti–toukokuussa, toinen myöhemmin kesällä. Poikasia syntyy kunnostettuun nukkumapesään kolmesta kuuteen kappaletta. Emo imettää poikasia viidestä kuuteen viikkoa. Uros ei osallistu poikasten hoitoon. Orava voi pisimmillään elää vangittuna kymmenvuotiaaksi ja luonnossakin 6–7-vuotiaaksi. Tavallisesti orava ei kuitenkaan elä 2–4 vuotta kauempaa. Sukukypsäksi se tulee toisena elinvuotenaan.<ref name=":0" /> == Elintavat == [[~~Kuva~~Tiedosto:Oravan jälki.JPG\|thumb\|~~180x180px~~upright\|Oravan jäljet.]] Useimmista muista jyrsijöistä poiketen orava on selvästi päiväeläin. Suomenkin nisäkäslajistossa orava on ainoa aidosti päiväaktiivinen laji.<ref>{{Kirjaviite\|Tekijä=Mikkola-Roos, Markku & Yrjölä, Rauno (toim.)\|Nimeke=Viikki: Helsingin Vanhankaupunginlahden historiaa ja luontoa\|Vuosi=2000\|Sivu=176\|Julkaisupaikka=Helsinki\|Julkaisija=Tammi~~\|Tunniste=~~\|Isbn=951-31-1714-6}}</ref> Oravan reviiri on muutaman hehtaarin laajuinen.<ref name="al"/> Se rakentaa useita lähes pallon muotoisia pesiä liikkumisalueensa sisälle. Pesät sijaitsevat korkeissa puissa, yleensä kuusen tai männyn oksilla, mutta myös [[Linnunpönttö\|linnunpöntöt]] käyvät. Sisältä orava vuoraa pesät [[Naavat\|naavalla]], ruoholla, [[sammalet\|sammalilla]], lehdillä ja muilla täytteillä. [[Talvi\|Talvella]] pesät ovat lämpimiä. Ollessaan pesässä orava sulkee sen kulkuaukon. Oravat myös kätkevät ruokaa varastoon maahan tai puun koloihin. Orava muistaa osan kätköistään, ja löytää ne lopulta hajuaistinsa perusteella.<ref name="al"/> Oravat voivat kesyyntyä hyvin kesyiksi ihmisten läheisyydessä. == Hyötyjä ja haittoja == Rivi 63: == Metsästys == Oravannahkaa käytettiin aikoinaan maksuvälineenä, ja sana ”raha” onkin alun perin tarkoittanut oravannahkaa. Oravaa [[Metsästys\|metsästettiin]] Suomessa 1900-luvun alussa satojatuhansia yksilöitä. Nahkoja vietiin lähinnä Saksaan ja Englantiin. Laji rauhoitettiin vuonna 1929, ja metsästysaikaa lyhennettiin. Oravakannat elpyivätkin nopeasti. Nykyään oravan metsästys Suomessa on vähäisempää.<ref name="al"/> Suomessa oravan metsästyskausi alkaa koko maassa 1. joulukuuta ja päättyy 31. tammikuuta. Tänä aikana oravia metsästetään noin 3&~~#x20~~nbsp;000–5&~~#x20~~nbsp;000 yksilöä.<ref>{{Verkkoviite\|osoite=http://yle.fi/uutiset/3-5964580\|nimeke=Oravanmetsästys alkoi\|julkaisu=Yle Uutiset\|julkaisija=\|viitattu=28.5.2017\|tekijä=\|ajankohta=1.12.2009}}</ref> == Katso myös ==

Ero sivun ”Orava” versioiden välillä