Ero sivun ”Victor Hugo” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 7:
| syntymäaika = [[26. helmikuuta]] [[1802]]
| syntymäpaikka = [[Besançon]], [[Ranska]]
| kuolinaika = {{Kuolinaika ja ikä|26|2|1802|22|5|1885}}
| kuolinpaikka = [[Pariisi]], [[Ranska]]
| ammatit = [[kirjailija]], [[runoilija]], [[poliitikko]]
Rivi 20:
| allekirjoitus = Victor Hugo Signature.svg
}}
'''Victor Marie Hugo''' [yˈgo] ([[26. helmikuuta]] [[1802]] [[Besançon]] – [[22. toukokuuta]] [[1885]] [[Pariisi]]) oli [[ranska]]lainen [[kirjailija]] ja [[runoilija]] [[romantiikka|romantiikan]] ajalta. Hänen tunnetuimmat teoksensa ovat ''[[Pariisin Notre-Dame]]''
Victor Hugo oli myös innokas [[ihmisoikeudet|ihmisoikeuksien]] puolustaja, vaikkakin hänen poliittiset aatteensa vaihtelivat ajan kuluessa. Nuorena hän oli äitinsä vakaumuksen mukaisesti konservatiivi. Sittemmin hän kannatti tasavaltalaisuutta ja hän oli poliittiselta kannaltaan liberaali, mutta kääntyi vuosikymmenten kuluessa yhä enemmän [[vasemmisto|vasemmalle]]. Hänen intonsa ihmisoikeuksien puolesta oli kuitenkin jatkuvaa, ja näistä tunteista syntyi myös hänen teoksensa ''Kurjat'', joka ilmestyi vuonna 1862 ja saavutti suuren menestyksen heti ilmestyttyään. Käsikirjoitus ''Kurjiin'' syntyi alun perin jo vuosia ennen ilmestymistä, mutta koska Hugon aatteet – ja asenteet muun muassa kirkkoa kohtaan – olivat muuttuneet, kirjoitti hän koko kirjan uudelleen. ''Kurjien'' ilmestymisen aikaan Victor Hugo oli maanpaossa [[Guernsey]]ssä, koska hän oli ankarasti arvostellut [[Napoleon III|Napoleon III:n]] vallankaappausta.
Rivi 27:
Victor Hugo syntyi Besançonissa vuonna 1802. Hänen isänsä oli [[Napoleon I|Napoleon I:n]] armeijan kenraali ja äiti konservatiivinen [[Rojalismi|rojalisti]]. Hugo kasvoi isänsä mukana tämän asemapaikoilla, mutta muutti 10-vuotiaana äitinsä luokse [[Pariisi]]in. Äidin mielipiteet vaikuttivat todennäköisesti Hugon varhaisuran konservatiivisuuteen. Hugon ensimmäinen teos oli vuonna 1822 ilmestynyt ''Odes et poésies diverses'' Teos toi hänelle heti mainetta ja elinkoron [[Ludvig XVIII|Ludvig XVIII:lta]]. Hugo avioitui samana vuonna Adèle Foucherin kanssa.<ref name="andersson">Andersson et al., s. 118–119.</ref>
Hugo siirtyi hiljalleen pois vakiintuneesta klassisesta kirjallisuusperinteistä, mikä näkyi ensimmäisenä hänen näytelmissään. Historiallisen näytelmän ''Cromwell''
Vaikka Hugo kirjoitti useita romaaneja, näytelmiä ja runoteoksia, hänen maineensa perustuu kahteen teokseen. Niistä ensimmäinen, ''Pariisin Notre-Dame'' ilmestyi 1831, ja sen ansiosta vakiintui hänen maineensa romanttisen tyylin mestarina. Aikalaiskriitikot eivät olleet kovinkaan suopeita teosta kohtaan, mutta lukijat innostuivat siitä ulkomaita myöten.<ref name="andersson"/>
Rivi 35:
Victor Hugo valittiin [[Ranskan akatemia]]n jäseneksi vuonna [[1841]], mikä vahvisti hänen asemansa Ranskan merkittävimpiin kuuluvana kirjailijana. Tämän jälkeen hän alkoi osallistua myös politiikkaan ja kannatti Ranskan muuttamista [[tasavalta|tasavallaksi]]. Hän vastusti muun muassa [[kuolemanrangaistus]]ta ja yhteiskunnallista epäoikeudenmukaisuutta ja kannatti [[painovapaus|painovapautta]]. Hän ilmaisi tukevansa myös [[Puola]]n itsehallintoa. [[Helmikuun vallankumous (Ranska)|Helmikuun vallankumouksen]] jälkeen vuonna [[1848]] hänet valittiin [[Ranskan toinen tasavalta|Ranskan toisen tasavallan]] lakiasäätävän kansalliskokouksen jäseneksi.
Kun presidentiksi valittu Louis Napoleon ([[Napoleon III]]) vuonna [[1851]] teki vallankaappauksen ja saattoi voimaan ei-parlamentaarisen valtiosäännön, Hugo arvosteli häntä ankarasti ja julisti hänet Ranskan petturiksi. Hugo joutui tämän vuoksi lähtemään maanpakoon, ensin [[Bryssel]]iin, sitten [[Jersey]]yn ja lopulta [[Guernsey]]n saarelle, jossa hän asui vuoteen [[1870]] saakka. Hugo kirjoittikin monet teoksensa, muun muassa ''Kurjat'', Guernseyssä.
Maanpakonsa aikana Hugo julkaisi Napoleon III:ta vastaan myös poliittiset [[pamfletti|pamfletit]] ''Napoléon le Petit'' (”Napoleon Pieni”) ja ''Histoire d'un crime'' (”Erään rikoksen historia”). Näiden pamflettien levittäminen Ranskassa oli kiellettyä, mutta niillä oli silti huomattava vaikutus.
Victor Hugo vaikutti osaltaan myös siihen, että [[Yhdistynyt kuningaskunta|Britannian]] hallitus päätti olla teloittamatta kuutta [[irlanti]]laista, joita syytettiin [[terrorismi]]sta. Hän vaikutti osaltaan myös siihen, että kuolemanrangaistus poistettiin [[Geneve]]ssä, [[Portugali]]ssa ja [[Kolumbia]]ssa.<ref>[http://expositions.bnf.fr/hugo/pedago/dossiers/mort/reperes/signe.htm Victor Hugo, l'homme océan<!-- Bot generated title -->]</ref>
Vuonna [[1859]] Napoleon III päätti armahtaa kaikki maasta lähteneet poliittiset pakolaiset ja sallia heidän palata kotimaahansa. Victor Hugo kuitenkin kieltäytyi palaamasta, ennen kuin Napoleon vuonna 1870 oli kukistettu vallasta ja Ranska oli jälleen muutettu tasavallaksi. Pian sen jälkeen hänet valittiin Ranskan kansalliskokouksen ja senaatin jäseneksi.
Victor Hugo otti monesti kantaa myös taiteilijoiden ja kirjailijoiden [[tekijänoikeus|tekijänoikeuksia]] koskeviin kysymyksiin. Hän olikin yksi [[Association Littéraire et Artistique Internationale]] -järjestön perustajajäsenistä ja vaikutti osaltaan siihen, että asiasta vuonna [[1886]] tehtiin kansainvälinen [[Bernin sopimus (tekijänoikeus)|Bernin sopimus]].
== Suomennetut romaanit ==
* {{Kirjaviite | Nimeke=Kuolemaantuomitun viimeinen päivä | Selite=(Le dernier jour d’un confamné, 1829.) Suom. Urho Kivimäki | Julkaisija=Karisto | Vuosi=1917}}
* {{Kirjaviite | Nimeke=[[Pariisin Notre-Dame]] | Selite=(Notre-Dame de Paris, 1831.) Suom. Huugo Jalkanen | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1915 (korjattu suomennos 1954, 6. painos 1995)}}
|