|
| puoliso =
| kotisivu =
| tunnetuimmat ohjaukset= ''[[Matka kuuhun (vuoden 1902 elokuva)|Matka kuuhun]]''
| imdb = 0617588
| elonet = 771723
| ehdokkuudet =
}}
'''Maries-Georges-Jean Méliès''' [meljɛs] ([[8. joulukuuta]] [[1861]] [[Pariisi]] – [[2. tammikuuta]] [[1938]] Pariisi) oli [[ranska]]lainen [[elokuvaohjaaja]] ja [[elokuva]]n uranuurtaja.<ref name="ens">{{kirjaviiteKirjaviite | Nimeke = Otavan suuri ensyklopedia, 6. osa (malaijit–oppiminen) | Sivu = 4227–8 | Julkaisija Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi = 1979 | Tunniste Isbn= ISBN 951-1-05122-9}}</ref> Mélièsin kuuluisin elokuva on ''[[Matka kuuhun (vuoden 1902 elokuva)|Matka kuuhun]]'' vuodelta 1902. Méliès kehitti varhaisen elokuvan kerrontaa ja erikoistehosteita, ja häntä pidetään todellisuutta manipuloivan [[Trikkikuvaus|trikkikuvauksen]] keksijänä<ref name="Nummelin">Nummelin, Juri: ''Valkoinen hehku. Johdatus elokuvan historiaan'', s. 69. Tampere: Vastapaino, 2005. ISBN 951-768-164-X.</ref>.
== Ura ==
Méliès kehittiteki varhaisenyli elokuvan500 kerrontaaelokuvaa. jaHän erikoistehosteitakäytti ensimmäisenä maailmassa kaksoisvalotusta, jastop häntämotionia, pidetäänristikuvaleikkausta, todellisuuttahäivytyksiä, manipuloivanfilmin [[Trikkikuvaus|trikkikuvauksen]]graafista keksijänämanipulointia ja monia muita tehosteita.<ref name="Peltonen"/> Méliès muun muassa keksi pysäyttää [[kamera]]n kesken kuvausten. Kun kamera oli pysäytetty, siirrettiin jotain esinettä tai lavastetta ja sitten kuvausta jatkettiin. Näin hän sai aikaan nokkelia katoamistemppuja ja muita trikkejä. Méliès on kertonut, että kyseinen innovaatio syntyi vahingossa. Kuvaustilanteessa kamera oli mennyt jossain vaiheessa jumiin. Kun valmista filmiä sitten katseltiin huomattiin, että naiset vaihtuivat miehiksi ja hevoskärryt ruumisvankkureiksi. Tämä on ilmeisesti vain tarina, sillä Edisonin kameramiehet olivat kokeilleet tekniikkaa jo vuonna 1895.<ref> name="Nummelin, Jyri: ''Valkoinen hehku. Johdatus elokuvan historiaan'', s. 69. Vastapaino, 2005. ISBN 951-768-164-X.<"/ref>
Méliès rakensi mailleen [[Montreuil|Montreuil’hin]] oman elokuvastudion, joka työllisti kymmeniä ihmisiä. Hän palkkasi kymmeniä naisia värjäämään elokuviaan käsin<ref name="Peltonen">Peltonen, Timo: Mélièsin kuumatka nyt väreissä. ''Helsingin Sanomat'' 1.9.2012, s. D 11.</ref>.
Méliès rakensi myös ensimmäisenä maailmassa elokuvastudion.{{lähde|12.6.2016}} Kymmeniä ihmisiä työllistäneen, kasvihuonetta muistuttavan kompleksin hän rakensi mailleen [[Montreuil|Montreuil’hin]].
Mélièsin kuuluisin elokuva on 16-minuuttinen ''[[Matka kuuhun (vuoden 1902 elokuva)|Matka kuuhun]]'' vuodelta 1902. Se on maailman ensimmäinen tieteiselokuva. Elokuvan tunnetuimmassa kohtauksessa [[avaruusalus ]] osuu [[kuu-ukko]]a silmään. Elokuva oli vuosikaudet menestys ympäri maailmaa. Yhdysvalloissa eri tahot, muun muassa Edison Company, kopioivat elokuvaa maksamatta kuitenkaan korvauksia lipputuloista Mélièsille. Elokuvasta oli levityksessä kaksi eri versiota, mustavalkoinen ja väritetty versio. Värillisen version uskottiin kadonneen kokonaan, kunnes se löytyi 1993 [[Barcelona]]sta. [[Technicolor]] entisöi lähes tuhoutunutta väriversiota yksitoista vuotta. Entisöity väriversio esitettiin [[Cannesin elokuvajuhlat|Cannesin elokuvajuhlilla]] 2011. Musiikin uuteen versioon teki ranskalainen elektronisen musiikin yhtye [[Air]].▼Méliès käytti lisäksi ensimmäisenä maailmassa kaksoisvalotusta, stop motionia, ristikuvaleikkausta, häivytyksiä, filmin graafista manipulointia ja monia muita tehosteita. Méliès palkkasi kymmeniä naisia värjäämään elokuviaan käsin. Muun muassa elokuvasta ''Matka kuuhun'' tehtiin värikopioita, joiden luultiin kadonneen, mutta yksi löytyi 1993 ja esitettiin restauroituna 2011.<ref>Timo Peltonen, Mélièsin kuumatka nyt väreissä. Helsingin Sanomat 1.9.2012 sivu D 11</ref>
Méliès ajautui taloudellisiin vaikeuksiin ja riitoihin tekijänoikeuksistaan. Hän lopetti elokuvien tekemisen 1913 ja 1923luopui teatteristaan 1923. Hän vetäytyi myös julkisuudesta. 1920-luvun elokuvaopiskelijat löysivät Mélièsin työt uudelleen, ja hänen arvostuksensa kasvoi. Eräs elokuvalehden toimittaja löysi Mélièsin 1920-luvun lopulla [[Gare Montparnasse|Montparnassen rautatieaseman]] kioskista myymässä leluja ja makeisia. Uusi julkisuus toi hänelle lopulta eläkkeen ja asunnon [[Orly (Ranska)|Orlysta]] elokuva-alan veteraanien vanhainkodista.<ref name= "ens " /> Hän sai ansioistaan [[Kunnialegioona]]n kunniamerkin vuonna 1931.▼Méliès teki yhteensä 531 filmiä. Hän oli monessa asiassa ensimmäisenä liikkeellä. Méliès teki ensimmäisen [[tieteiselokuva]]n, ensimmäisen [[animaatio]]n, ensimmäisen uskonnollisen elokuvan ja myös ensimmäisen [[aikuisviihde]]-elokuvan.{{lähde|12.6.2016}}
Mélièsin elokuvista on säilynyt alle puolet. Muun muassa elokuvan ''Matka kuuhun'' väritetyn version luultiin kadonneen, mutta yksi löytyi 1993 ja esitettiin restauroituna 2011<ref name="Peltonen"/>.
▲Mélièsin kuuluisin elokuva on 16-minuuttinen ''[[Matka kuuhun (vuoden 1902 elokuva)|Matka kuuhun]]'' vuodelta 1902. Se on maailman ensimmäinen tieteiselokuva. Elokuvan tunnetuimmassa kohtauksessa [[avaruusalus]] osuu [[kuu-ukko]]a silmään. Elokuva oli vuosikaudet menestys ympäri maailmaa. Yhdysvalloissa eri tahot, muun muassa Edison Company, kopioivat elokuvaa maksamatta kuitenkaan korvauksia lipputuloista Mélièsille. Elokuvasta oli levityksessä kaksi eri versiota, mustavalkoinen ja väritetty versio. Värillisen version uskottiin kadonneen kokonaan, kunnes se löytyi 1993 [[Barcelona]]sta. [[Technicolor]] entisöi lähes tuhoutunutta väriversiota yksitoista vuotta. Entisöity väriversio esitettiin [[Cannesin elokuvajuhlat|Cannesin elokuvajuhlilla]] 2011. Musiikin uuteen versioon teki ranskalainen elektronisen musiikin yhtye [[Air]].
▲Méliès ajautui taloudellisiin vaikeuksiin ja riitoihin tekijänoikeuksistaan. Hän lopetti elokuvien tekemisen 1913 ja 1923 teatteristaan. Hän vetäytyi myös julkisuudesta. 1920-luvun elokuvaopiskelijat löysivät Mélièsin työt uudelleen, ja hänen arvostuksensa kasvoi. Eräs elokuvalehden toimittaja löysi Mélièsin 1920-luvun lopulla [[Gare Montparnasse|Montparnassen rautatieaseman]] kioskista myymässä leluja ja makeisia. Uusi julkisuus toi hänelle lopulta eläkkeen ja asunnon [[Orly (Ranska)|Orlysta]] elokuva-alan veteraanien vanhainkodista.<ref name=ens />
Hän sai ansioistaan [[Kunnialegioona]]n kunniamerkin vuonna 1931.
Mélièsin elokuvista on säilynyt yli puolet. Merkittävä osa niistä on kuitenkin kadonnut tai tuhoutunut. Mélièsin kerrotaan myös omin käsin tuhonneen elokuviaan ajauduttuaan taloudellisiin vaikeuksiin.{{lähde|12.6.2016}}
Mélièsistä kertoo muun muassa [[Martin Scorsese]]n ohjaama elokuva ''[[Hugo (elokuva)|Hugo]]'', jossa Mélièsiä esittää [[Ben Kingsley]].
Mélièsin hauta sijaitsee [[Père-Lachaise]]n hautausmaalla [[Pariisi]]ssa.<ref name="grave">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.findagrave.com/cgi-bin/fg.cgi?page=gr&GRid=2348 | Nimeke = Georges Méliès (1861-1938) - Find A Grave Memorial | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Findagrave.com| Viitattu = 23.10.2014 }}</ref>
== Filmografia ==
*''Pääartikkeli [[Georges Mélièsin filmografia]]''
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
== Aiheesta muualla ==
* [http://www.melies.eu/ Georges Méliès]in sivusto.
* {{IMDb-h|id=0617588|nimi={{PAGENAME}}}}
* [http://www.mykkaelokuvat.com/melies.html Mykkäelokuvasivusto].
* [http://www.archive.org/search.php?query=subject%3A%22Georges+M%C3%A9li%C3%A8s%22 Mélièsin teoksia] [[Internet Archive]]ssaArchivessa.
{{AAKKOSTUS:Melies, Georges}}
[[Luokka:Ranskalaiset elokuvakäsikirjoittajat]]
[[Luokka:Ranskalaiset elokuvaohjaajat]]
| 