Ero sivun ”Pentti Iisalo” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p n-viiva, äskeisen yhteenvedon 1. linkki olisi pitänyt olla http://docplayer.fi/6087354-58-vuosikerta-nro-3-heinakuu-2015-pirkanmaan-reservipiirien-jasenlehti-julkaisija-pirkanmaan-maanpuolustuksen-tuki-pmt-ry.html |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 2:
'''Keijo Pentti Iisalo''' ([[8. tammikuuta]] [[1920]] [[Toijala]] – [[30. lokakuuta]] [[2008]] [[Lahti]])<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.calamnius.fi/tunnetut.html | Nimeke = Calamnius-sukuseura ry | Viitattu = 18.12.2010}}</ref> oli [[Mannerheim-risti|Mannerheim-ristin ritari]] numero 16 ja samalla ensimmäinen [[vänrikki]], joka nimitettiin ritariksi.
Pentti Iisalon vanhemmat olivat rautatievirkamies Jaakko Antero Iisalo ja Siiri Aino. Perheessä oli kuusi lasta, neljä poikaa ja kaksi tyttöä. Myös vuonna
Perheen äiti Siiri Aino Iisalo (o.s. Törnroos,
Vuonna 1927 perhe muutti [[Kuopio]]on, jossa Pentti Iisalo kävi koulunsa. Perheen lapset osallistuivat innokkaasti Karjala-seurojen ja Kuopion [[suojeluskunta|suojeluskunnan]] toimintaan.
Rivi 31:
== Mannerheim-risti ==
Jalkaväkirykmentti 2:n I pataljoona, jota komensi kapteeni [[Veikko Väänänen]], taisteli sunnuntaina 17.8. Tiurinkoskella [[Räisälä]]stä [[Suvanto (järvi)|Suvannon]] rannalle [[Kiviniemi (Sakkola)|Kiviniemeen]] johtavan tien varrella. Tavoitteena oli saartaa vihollinen katkaisemalla ainoa vetäytymistie [[Vuoksi|Vuoksen]] kapean sivuhaaran, Tiurin kapeikon, maastossa. Iisalo sai johtoonsa kärkijoukkueen, jonka tavoitteena oli räjäyttää Tiurin silta.
Konnitsajoella, noin 7 kilometriä ennen tavoitetta, joukkue joutui taisteluihin vihollispartioiden kanssa. Divisioona lähetti yöllä kärkijoukkueelle pioneeriryhmän Tiurinkosken sillan räjäyttämistä varten. Eteneminen jatkui aamuyöllä kello 2. Muutaman sadan metrin päässä Tiurinkosken sillasta Iisalon joukkue törmäsi viholliseen, jolla oli 45 millimetrin [[panssarintorjuntatykki]]. Iisalon joukkue valtasi tuliterän tykin ehjänä.
Rivi 69:
Myös Pentti Iisalon veljestä, lentueenjohtaja ja kapteeni [[Tauno Iisalo]]sta, tehtiin Mannerheim-ristin ritari vuoden 1944 joulukuussa. Tauno kuului [[Lentorykmentti 4]]:n kaukotoimintalaivueeseen. Kannaksen torjuntataisteluissa vuoden 1944 kesällä Tauno Iisalo teki yhdeksän pommituslentoa neljän päivän aikana [[Äyräpää]]n ja [[Vuosalmi|Vuosalmen]] sillanpääasemiin, joissa ankarat taistelut riehuivat. Tauno Iisalo menehtyi loppuun lennetyn sodanaikaisen pommikoneensa JK-273 maahansyöksyssä 18. kesäkuuta 1947 toisen moottorin sammuttua nousussa.
[[Karjalan armeija]]n komentaja [[Erik Heinrichs]] esitti myös vänrikki [[Aulis Iisalo]]lle (1918–2007) Mannerheim-ristiä vuoden 1941 joulukuussa. Aulis oli tuolloin joukkueenjohtajana [[Karhumäki|Karhumäen]] valtaustaisteluissa. [[Talvisota|Talvisodassa]] varusmiesalikersantti Aulis Iisalo soti [[
Neljäskin veli [[Viljo Iisalo]] (1914–1983) taisteli luutnanttina viime sodissamme. Joukkueenjohtajana ja komppanian ainoana upseerina Viljo Iisalo haavoittui vakavasti vuonna 1942 hyökkäyksen aikana, kun räjähtävä luoti osui hänen vasempaan käsivarteensa.
| |||