Wikipedia

Ero sivun ”Vanajavesi” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
järvi wd
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 25:
| virtaus = 73
}}
'''Vanajavesi''' on [[Kokemäenjoen vesistö]]ön kuuluva [[Vanajaveden reitti|Vanajaveden reitin]] keskusjärvi [[Kanta-HämeHämeen maakunta|Kanta-Hämeessä]]essä ja [[PirkanmaaPirkanmaan maakunta|Pirkanmaalla]]lla. Sen pääosan muodostaa 20 kilometriä pitkä ja 15 kilometriä leveä Vanajanselkä [[Hattula]]n, [[Hämeenlinna]]n ja [[Valkeakoski|Valkeakosken]] alueilla. Siitä etelään työntyy pitkä ja paikoitellen melkein jokimaisen kapea lahti, joka ulottuu Hämeenlinnan läpi [[Janakkala]]n rajalle saakka, jossa siihen laskee [[Hiidenjoki]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://kanaler.arnholm.nu/suomi/finland/hiidenjokif.html | Nimeke = Hiidenjoki ja Puujoki | Julkaisu = Nordens alla kanaler | Tekijä = Tarmo Hurskainen | Ajankohta = 2006-11-06 |Viitattu = 29.11.2009 }}</ref> Kapeimmillaan tämä Vanajaveden kapeikko on Mierolanvirrassa, jossa se on noin 50 metriä leveä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://kanaler.arnholm.nu/suomi/finland/mierolaf.html | Nimeke = Mierolanvirta | Julkaisu = Nordens alla kanaler | Tekijä = Tarmo Hurskainen | Ajankohta = 2009-07-28 |Viitattu = 29.11.2009 }}</ref> Vanajavesi laskee Kuokkalankosken kautta [[Pyhäjärvi (Tampere)|Pyhäjärveen]] [[Lempäälä]]ssä noin 20 kilometriä [[Tampere]]elta etelään. Vanajavedestä Pyhäjärveen johtaa myös [[Lempäälän kanava]]. Järven nimi lienee alkuaan vesistön ulkomuodon mukainen vana.
 
== Historia ==
[[Tiedosto:Vanajavesi 1899.jpg|thumb|right|250px|Vanajaveden kapeikkon (oikealla alhaalla) varrella sijaitsevat muun muassa [[Hämeenlinna]]n kaupunki, [[Hämeen linna]] ja [[Hattulan Pyhän Ristin kirkko]]. <small>(Venäläinen topografikatta vuodelta 1899)</small><ref>{{Karttaviite | Tekijä = | Nimeke =Kansallisarkisto, Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto, Senaatinkartasto| Mittakaava =1:42&nbsp;000 | Lehti =XV.XVI:26.27 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Ajankohta =1899 | Selite = | Tunniste = | www =http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1162987 | www-teksti =Kartta Kansallisarkiston digitaaliarkistossa | Tiedostomuoto =jpg | Viitattu = 10.2.2010 | Kieli = }}</ref>]]
10&nbsp;000 vuotta sitten Vanajavesi oli [[Ancylusjärvi|Ancylusjärven]] lahti. Maankohoamisen johdosta Vanajavedestä tuli itsenäinen järvi noin 8&nbsp;500 vuotta sitten. Vanajaveden korkeus ja laajuus on vaihdellut sekä ihmisestä että luonnosta johtuvista tekijöistä. Maankohoaminen lasku-uoman alueella luoteessa on nopeampaa kuin järven kaakkoisosan alueilla. Tämän vuoksi vesi nousi nopeammin Janakkalan–Hattulan alueen rantamailla. Alueen vedenpinta on noin kymmenen metriä korkeammalla kuin järven itsenäistymisen jälkeisinä aikoina. Siksi järven pohjasta löytyy satoja vuosia vanhojen puiden kantoja, tosin paksujen lieju- ja turvekerrosten alta.
 
Rivi 35:
Vanajanveden varrella, erityisesti sen kapeikon, kohdalla sijaitsivat [[Häme]]en merkittävimmät rakennukset, [[Hämeen linna]], [[Hattulan Pyhän Ristin kirkko]] sekä tärkeimmät kartanot, muun muassa [[Lepaan kartano]], [[Vesunnin kartano]], [[Merven kartano]], [[Lusin kartano]], [[Ylikartano]], [[Ahlbackan kartano]], [[Ellilän kartano]], [[Metsänkylän kartano]], [[Kirstulan kartano]], [[Katajiston kartano]] ([[Aulanko]]), [[Lahdentaan kartano]] ja [[Suontaan kartano]].<ref name="opas">{{Kirjaviite | Nimike = Hämeenlinna ympäristöineen - Opas matkailijoille | Tekijä = Hämeenlinnan Matkailijayhdistys | Julkaisija = Arvi A. Karisto | Paikka = Hämeenlinna | Vuosi = 1915 | Sivut = 44–45 | www = http://kirjasto.hameenlinna.fi/kirjasto/lydia/pdf/172_Hameenlinna_matkailijoille-opti.pdf | Viitattu = 27.6.2009 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Tyrvännön alueen kartanoita | Osoite = http://www.tyrvanto.net/nahtavyys/kartanot.htm | Julkaisija = Tyrväntö-verkko | Viitattu = 27.11.2009 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Vanajaveden kapeikon kulttuurimaisema välillä Hämeenlinna–Hattula–Tyrväntö | Julkaisu = Rakennettu kulttuuriympäristö - Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt 1993 -luettelo | Osoite = http://www.nba.fi/rky1993/kohde368.htm | Julkaisija = Museovirasto | Viitattu = 27.6.2009 }}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite = http://yle.fi/uutiset/hameen_suontaka_paljastui_historian_aarreaitaksi/6369804|nimeke = Hämeen Suontaka paljastui historian aarreaitaksi|julkaisu = |julkaisija = YLE Häme|viitattu = |tekijä = Markku Karvonen|ajankohta = 10.11.2012}}</ref>
 
Muita historiallisia asuinpaikkoja on muun muassa [[Hiidenvuolle|Hiidenvuolteen]] kapeikko [[Pyhäjärvi (Tampere)|Pyhäjärveen]] johtavan reitin vareella.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = Terhi ja Matti Grönroos | Nimeke = Hiidenvuolle | Osoite = http://www.kolumbus.fi/~kf7797/Galleries/Hameen_vesistot/Hiidenvuolle.htm | Viitattu = 5.12.2009 }}</ref><ref>http://www.lempaala.fi/@Bin/53456/Lemp%C3%A4%C3%A4l%C3%A4n+kulttuuriymp%C3%A4rist%C3%B6ohjelma+2006.pdf</ref>
 
== Kasvillisuus ==
Rivi 54:
 
== Liikenne ==
Vanajavesi on Suomen vanhimpia ja suosituimpia järvimatkailureittejä. [[Höyrylaiva]]liikenteen aloittaminen järvellä liittyi elimellisesti [[Suomen päärata|Suomen ensimmäisen rautatien]] avaamiseen [[Helsinki|Helsingin]] ja [[Hämeenlinna]]n välille [[1862]], jolloin tuli ajankohtaiseksi järjestää myös ajanmukainen liityntäkuljetusmahdollisuus Hämeenlinnasta pohjoiseen. Ensimmäinen Vanajavedellä liikennöinyt konealus oli pieni potkurihöyrylaiva ''Ilmarinen'', joka suoritti vaiheikkaan pioneerimatkansa [[Tampere]]elta Hämeenlinnaan heinäkuussa [[1863]].
 
Seuraavina vuosina Hämeenlinnan ja Tampereen välistä liikennettä hoitamaan rakennettiin kaksi [[siipirataslaivaSiipiratasalus|siipirataslaivaa]]a: ''Elias Lönnrot'' ([[1865]]) ja ''Wanaja'' ([[1866]]). Aluksi kuitenkin Vanajaveden ja [[Pyhäjärvi (Tampere)|Pyhäjärven]] välinen Kuokkalankoski [[Lempäälä]]ssä esti suoran liikenteen kaupunkien välillä, ja matkustajat sekä rahti jouduttiin siirtämään kannaksen yli toisella puolella odottavaan laivaan, kunnes [[Lempäälän kanava]]n valmistuminen [[1874]] mahdollisti laivojen läpikulun koko matkalla. Liikennemäärät kuitenkin putosivat jo pian merkittävästi Hämeenlinnan ja Tampereen välisen rautatien avauduttua liikenteelle [[1876]].
 
Nykyään Vanajaveden reitti on tunnettu erityisesti [[Suomen Hopealinja]]n ansiosta, joka on vuodesta [[1948]] lähtien liikennöinyt kesäisin Hämeenlinnan ja Tampereen välillä sekä myös Valkeakosken suunnalla. Etenkin ulkomaisten matkailijoiden suosiossa oleva Hopealinja on neljällä aluksellaan Vanajaveden suurin varustamo.
 
Vanajaveteen putosi 27. elokuuta 1947 [[Suomen ilmavoimat|Suomen ilmavoimien]] [[harjoitushävittäjä]] [[VL Pyry]] PY-2. Surmansa sai koko miehistö, ohjaajana toiminut [[upseerioppilas]] K. Nordman ja matkustajana ollut mekaanikko V. Puska. K. Nordman oli suorittanut [[Jaakkolan kartano]]n ohilennon, jonka jälkeen kone oli ajautunut syöksykierteeseen jyrkästä noususta.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Vanajavesi”