Wikipedia

Ero sivun ”Pirkanmaan maakunta” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p Käyttäjän 109.240.176.84 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän 193.166.173.24 tekemään versioon.
Merkkaukset: rv Pikapalautus Palauta-työkalulla
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 101:
===Kallioperä ja pinnanmuodostus===
 
[[KuvaTiedosto:Helvetinkolu.JPG|thumb|250pxupright|Helvetinkolu sijaitsee [[Helvetinjärven kansallispuisto]]ssa Pohjois-Pirkanmaalla.]]
[[KuvaTiedosto:Roine, Kangasala.jpg|thumb|250px|”[[Roine]]en armaiset aallot” ovat tuttuja myös [[Zachris Topelius|Zachris Topeliuksen]] runosta ''[[Kesäpäivä Kangasalla]]''.]]
 
Pirkanmaan kallioperä on Euroopan vanhimpia.<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=http://web.archive.org/web/20110516195247/http://www.pirkanmaa.fi/fileadmin/pirkanmaa/pdf/Pirkanmaan_kotiseutuoppi_kalvosarja.pdf|nimeke=Pirkanmaan kotiseutuoppi|julkaisu=|julkaisija=Pirkanmaan liitto|viitattu=27.5.2016|tekijä=|ajankohta=|tiedostomuoto=PDF}}</ref> Maakunnasta on löydetty esimerkiksi niin kutsutut Aitoniemen hiilipussit, jotka kuuluvat maailman vanhimpiin eloperäisiin jäänteisiin. Niiden iäksi on arvioitu kaksi miljardia vuotta.<ref name=":0" />
Rivi 120:
Pirkanmaan metsät ovat kuusivaltaista mustikkatyyppiä. Eteläosassa on runsaasti lehtoja ja lehtomaisia metsiä.
 
Pirkanmaan maakunta kuuluu suurimmaksi osaksi Kokemäenjoen vesialueeseen. Suurimmat järvet ovat [[Näsijärvi]] (265 km²), [[Vanajavesi]] (179 km²), osittain Kanta-Hämeen maakunnan alueella), [[Längelmävesi]] (178 km²), Kokemäenjoen vesistön keskusjärvi [[Pyhäjärvi (NokiaTampere)|Pyhäjärvi]] (124 km²), [[Keurusselkä]] (119 km², osittain Keski-Suomen maakunnan alueella), [[Mallasvesi]] ja [[Roine]] (yhteensä 107 km²), [[Kyrösjärvi]] (96,2 km²), [[Ruovesi (järvi)|Ruovesi]] (66,1 km²), [[Kukkia]] (46,7 km²) ja [[Pälkänevesi]] (45,9 km²).<ref>''Näe ja koe Suomi: Suomen Kuvalehti 24B/15.6.1987'', s. 27. Helsinki: Yhtyneet Kuvalehdet.</ref> Maakunnan pohjois- ja luoteisosat kuuluvat [[Suomenselkä|Suomenselän]] vedenjakaja-alueeseen, ja muutamat Kihniön ja Virtain läntisen osan järvet laskevat [[Kyrönjoki|Kyrönjokea]] myöten [[Perämeri|Perämereen]].<ref>''Näe ja koe Suomi'', s. 176.</ref>
 
Pirkkalan Pinsiöstä Raiskion torpan pihalta löydettiin vuonna 1862 tieteelle uutena muotona [[Pirkkalankoivu]] (''Betula pendula f. bircalensis''). Se on [[rauduskoivu]]n muunnos, jonka erottaa päämuodosta liuskoittuneet, koristeelliset lehdet.<ref>''Pikku Jättiläinen 1943'', s. 1 366.</ref> Pirkkalankoivua pidetään vanhimpana tunnettuna suomalaisena liuskalehtisenä koivuna.
Rivi 279:
===Keskiaika===
 
[[KuvaTiedosto:Sastamalan kirkko tielta.jpg|thumb|250px|Sastamalan keskiaikainen [[Sastamalan kirkko|Pyhän Marian kirkko]] sijaitsee Rautaveden rannalla.]]
 
Pirkanmaan kehitykselle olivat merkittäviä pohjoiseen avautuvat vesireitit sekä alueen halki lännestä itään kulkevat vesi- ja maantiet. Rautakaudella ja varhaiskeskiaikana vesi- ja maantieverkon solmukohta oli Nokian–Viikin tienoilla ja Pirkkalankylässä. Kun maanteiden käyttö yleistyi, tieverkon risteyskohta muotoutui [[Pispalanharju]]n varteen.<ref>''Kotiseutuni Pirkanmaa'', s. 34.</ref>
 
1000-luvulla Pirkanmaan alueen asutus oli keskittynyt [[Kokemäenjoki|Kokemäenjoen]] varrelle Sastamalaan sekä nykyisen Nokian paikkeille ja [[Pyhäjärvi (Tampere)|Pyhäjärven]] etelärannalle.<ref name=":0" /> Varsinais-Suomessa ja Hämeessä 1000-luku oli levotonta aikaa. Tutkijat ovat huomioineet, että kyseisiltä alueilta on löydetty runsaasti maahan kätkettyjä hopea-aarteita. Satakunnan historiallisesta maakunnasta eli myös nykyisen Pirkanmaan alueelta tällaisia löytöjä on niukalti. On päätelty, että alue oli verrattain rauhallista ja turvallista.<ref name="kp29"/> 1300-luvulla nykyistä Pirkanmaata alettiin kutsua [[Ylä-Satakunta|Ylä-Satakunnaksi]]. Pohjanlahden rannikolla ja Pohjanmaalla yläsatakuntalaisia pidettiin hämäläisinä. Pohjanlahden rannikolle asettuneet ruotsalaiset uudisasukkaat sanoivat valloittamiensa metsäalueiden sijainneen Hämeessä, ”in Tavastia”. Varhaisin todiste tästä on vuodelta 1303.<ref>''Kotiseutuni Pirkanmaa'', s. 28.</ref> Maakuntakäräjiä varten alueen asukkaat kokoontuivat [[Hämeen linna]]an. Nykyajan Pirkanmaasta kuitenkin vain eteläosa on kuulunut [[Linnalääni|Hämeen linnan lääniin]].<ref name=":0" />
 
1430-luvulla Ylä-Satakunnassa syttyi kansannousu, niin kutsuttu [[Davidin kapina]]. Se johtui luvatun veroalennuksen viivästymisestä. Seuraavan vuosisadan alussa Pirkanmaalla otettiin käyttöön maanjaossa säädetty sarkajako. Maanviljelys syrjäytti elinkeinona riistanpyyntiä yhä laajemmalti.<ref name=":0" /> 1500-luvulla asutuksen pohjoisraja kulki linjalla [[Teisko]]&ndash;–[[Orivesi]]&ndash;–[[Längelmäki]]. Linjan pohjoispuolella sijaitsi asumaton erämaa-alue, jota alettiin asuttaa kruunun määräyksestä vuonna 1542.<ref>''Finlandia Otavan Iso maammekirja 3'', s. 20.</ref> 1560-luvulla Pirkanmaan suurimmat väestötihentymät olivat edelleen Kokemäenjoen ja Pyhäjärven rantamilla. Tiheimmin asuttua oli jo tuolloin nykyisen Tampereen eteläosa. Pirkanmaan alueen väkiluvun 1500-luvun puolivälissä on arvioitu olleen 25&nbsp;000&ndash;29&nbsp;000.<ref name=":0" />
 
===Hallinnon kehittyminen===
Rivi 325:
===Eräkaudesta teollisuuden aikaan===
 
[[KuvaTiedosto:Ylöjärven kirkko.jpg|thumb|250px|[[Ylöjärven kirkko]] valmistui vuonna 1850.]]
 
Eräkauden loppuvaiheessa eli noin vuosina 1300&ndash;15501300–1550 Ylä-Satakunta oli melko yhtenäinen talousalue, joka pirkkalaisliikkeen tyrehdyttyä nivoutui läheisesti Hämeeseen. 1500-luvun puolivälissä enää noin seitsemäsosa Ylä-Satakunnan talollisista harjoitti erätaloutta.<ref>''Kotiseutuni Pirkanmaa'', s. 33.</ref> 1600-luvun lopun katovuosina Pirkanmaalla kärsivät pahimmin Pirkkalan ja Längelmäen seudut, joissa jopa puolet väestöstä sai surmansa. [[Suuri Pohjan sota]] saavutti Pirkanmaan 1713. Taistelutantereita olivat muun muassa [[Kostianvirta]] ja [[Tammerkoski]].<ref name=":0" />
 
Nykyisen Pirkanmaan alueen halkaisi pohjois&ndash;eteläsuuntaisesti lääninraja yli 220 vuotta, kun Hämeen lääniä laajennettiin [[Kustaa III|Kustaa III:n]] määräyksestä länteen 1775. Siihen asti Ylä-Satakunnan kihlakunta oli kuulunut Turun ja Porin lääniin.<ref>Kotiseutuni Pirkanmaa, sivu 25</ref>
Rivi 337:
===Pirkanmaa Suomen itsenäisyyden aikana===
 
[[KuvaTiedosto:Downtown Tampere4.jpg|thumb|250px|Valtaosa pirkanmaalaisista asuu Tampereella ja sen ympäristökunnissa.]]
 
[[Suomen sisällissota|Suomen sisällissodan]] kuukausina lähes koko Pirkanmaa oli punaisten hallussa ja Tampere oli punaisten keskus. Maakunnassa oli runsaasti teollisuustyöläisiä ja [[torppari|torppareita]], minkä johdosta siitä muotoutui ”punaisen Suomen” keskusalue.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www15.uta.fi/koskivoimaa/vuodet/1918.htm|nimeke=Kansalaissodan vuosi 1918|julkaisu=|julkaisija=Koskesta voimaa|viitattu=27.5.2016|tekijä=|ajankohta=}}</ref> Sodan jälkeen teollistuminen leimasi entistä voimakkaammin koko maakuntaa. [[Talvisota|Talvisodan]] aikana [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] ilmavoimat pommittivat Tamperetta.<ref>''Pikku Jättiläinen 1943'', s. 295.</ref> Myös Mänttä ja Nokia joutuivat pommitusten kohteiksi.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.siuro.net/index.php?section=45#10|nimeke=Siuron historia|julkaisu=|julkaisija=Siuro.net|viitattu=27.5.2016|tekijä=|ajankohta=}}</ref>
Rivi 347:
==Väestö==
 
[[KuvaTiedosto:Tampere from air.jpg|thumb|250 px|Pirkanmaalla asuu yli puoli miljoonaa ihmistä eli noin kymmenesosa Suomen väestöstä. Kuvassa Tampereen keskustaa.]]
 
Vuodenvaihteessa 2016–2017 Pirkanmaan väkiluku oli 509&nbsp;356 (Tilastokeskus). Vuonna 2016 väestömäärän muutos oli +3&nbsp;242 henkeä (+0,64&nbsp;%).<ref name="Väestö2016">{{Verkkoviite|osoite = http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vamuu/statfin_vamuu_pxt_002.px |nimeke = Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat / Taulukko: Väkiluku muuttujina alue, sukupuoli ja väkiluku ja väkiluvun muutos | julkaisija = Tilastokeskus | viitattu = 30.3.2017 | ajankohta = 31.12.2016 |kieli = |tiedostomuoto = |selite=}}</ref> Pirkanmaan luonnollinen väestömuutos oli positiivinen. Myös muuttotase sekä Suomesta että ulkomailta oli positiivinen.<ref name="Väestö2016" />
Rivi 434:
==Kielet==
 
[[Tiedosto:Mäntän kirjasto.JPG|250px|thumb|Pirkanmaa oli 2000-luvun vaihteeseen asti lähes täysin suomenkielinen maakunta. Sittemmin maakunnan kielipaletti on hieman monipuolistunut. Tampereen väestöstä suomenkielisiä oli vuonna 2014 noin 93&nbsp;%, monet Pirkanmaan pienistä kunnista ovat lähes sataprosenttisesti suomenkielisiä. Kuvassa Mäntän kirjasto keväällä 2012.]]
 
===Suomi, ruotsi ja saame===
Rivi 548:
 
==Talous==
[[Tiedosto:Tervasaari Paper Mill - panoramio.jpg|250px|thumb|[[Tervasaaren paperitehdas]] sijaitsee Valkeakoskella.]]
 
Vuonna 2015 Pirkanmaan maakunnan [[bruttokansantuote]] oli noin 17,4 miljardia [[euro]]a (8,3 % Suomen bruttokansantuotteesta). Bruttokansantuote asukasta kohden oli 34&nbsp;550 euroa eli noin 90 prosenttia Suomen keskiarvosta. Pirkanmaan bruttokansantuote oli maakuntien toiseksi korkein ja asukasta kohden laskettuna kahdeksanneksi korkein yhdeksäntoista maakunnan joukossa.<ref name="BKT"/>
Rivi 559:
 
==Liikenne==
[[Tiedosto:Tampere-Haapamäki-rata 1.JPG|thumb|250px|Taajamajuna [[Tampere–Haapamäki-rata|Tampere–Haapamäki-radalla]] Vilppulan tienoilla.]]
[[Tiedosto:Nahkiala pedestrian bridge.jpg|thumb|250px|Valtatie 3:n ylittävä Nahkialan puinen kevyenliikenteen silta Toijalassa.]]
[[Tiedosto:Lakalaivan eritasoliittyma.jpg|thumb|250px|Nelitasoinen [[Lakalaivan eritasoliittymä]] Tampereen keskustan eteläpuolella on valtakunnallisesti merkittävä liikenteenvälittäjä.]]
[[Tiedosto:Herraskosken kanava10.jpg|thumb|250px|[[Herraskosken kanava]] Virroilla. Valtatie 23 ylittää kanavan kuvassa näkyvää siltaa pitkin.]]
 
===Raideliikenne===
Rivi 576:
Pirkanmaan valtatiet:
*{{Valtatie|3}} [[Helsinki]] – [[Hyvinkää]] – [[Riihimäki]] – [[Hämeenlinna]] – [[Tampere]] – [[Parkano]] – [[Jalasjärvi]] – [[Kurikka]] – [[Laihia]] – [[Vaasa]]
*{{Valtatie|9}} [[Turku]] – [[Loimaa]] – [[Tampere]] – [[Jämsä]] – [[Jyväskylä]] – [[Kuopio]] – [[Outokumpu]] – [[Joensuu]] – [[Niiralan raja-asema|Niirala]]
*{{Valtatie|11}} [[Nokia (kaupunki)|Nokia]] – [[Pori]]
*{{Valtatie|12}} [[Rauma]] – [[Huittinen]] – [[Nokia (kaupunki)|Nokia]] – [[Tampere]] – [[Lahti]] – [[Kouvola]]
Rivi 620:
*[http://www.virtuaalikoulu.org/pirkanmaa/ Pirkanmaa-portaali]
*[http://www.ely-keskus.fi/web/ely/ely-pirkanmaa Pirkanmaan ELY-keskus]
 
 
{{Pirkanmaan maakunnan seutukunnat}}
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Pirkanmaan_maakunta”