Avaa päävalikko

Muutokset

1 007 merkkiä lisätty ,  1 vuosi sitten
ei muokkausyhteenvetoa
| johtaja = Juha Viitasaari
| valtuusto-koko = 21
| valtuusto-puolueet = &nbsp; 2017–2021<ref name="KV">{{Verkkoviite | Osoite = http://tulospalvelu.vaalit.fi/KV-2017/fi/kutulos_759.html | Nimeke = Kuntavaalit 2017, Soini | Julkaisija = Oikeusministeriö | Viitattu = 8.6.2017}}</ref><br /> &nbsp;• [[Suomen Keskusta|Kesk.]]<br /> &nbsp;• [[Suomen Kristillisdemokraatit|KD]]<br /> &nbsp;• [[Perussuomalaiset|Ps.]]<br /> &nbsp;• [[Kansallinen Kokoomus|Kok.]]
| valtuusto-paikat = <br />11<br />5<br />3<br />2
}}
[[Tiedosto:Soinin Kirkonkylää 2017.jpg|thumb|right|Soinin kirkonkylää. ]]
'''Soini''' on [[Suomi|Suomen]] [[Luettelo Suomen kaupungeista ja kunnista|kunta]], joka sijaitsee [[Etelä-Pohjanmaan maakunta|Etelä-Pohjanmaan maakunnassa]]. Soinin kunta on noin {{formatnum: {{#expr: {{Suomen kunta/väkiluku|{{PAGENAME}} }} round -2}} }} asukkaallaan<ref name="vakilukuviite" /> [[Karijoki|Karijoen]] ohella Etelä-Pohjanmaan pienimpiä kuntia. Etelä-Pohjanmaan korkein kohta, [[Raitamäki]], sijaitsee Soinissa: Raitamäki on 240,4 metriä merenpinnan yläpuolella. Soinissa on avoin langaton lähiverkko [[Freedom (wlan)|freedom]] ja Suomen ainoa [[vaivaisukko|vaivaisakka]]. Soinin naapurikunnat ovat [[Alajärvi]], [[Karstula]], [[Kyyjärvi]], [[Saarijärvi]] ja [[Ähtäri]].
 
== Maantiede ja luonto ==
Soinin naapurikunnat ovat [[Alajärvi]], [[Karstula]], [[Kyyjärvi]], [[Saarijärvi]] ja [[Ähtäri]].
 
Soinissa on paljon [[Järvi|järviä]], [[Lampi|lampia]], [[Joki]]a ja [[puro]]ja.<ref name="Finlandia7" /> Kunnan alue jakautuu Etelä-Pohjanmaan jokilaaksomaisemaa muistuttavaan läntiseen kankaremaahan ja karuja Suomenselän piirteitä sisältävään itäiseen mäkimaahan<ref>Suomenmaa-kirjasarja, osa 7 (1978), s. 133</ref>.
 
[[Kallioperä]] on pääasiassa [[gneissigraniittia]], [[graniitti]]a ja [[granodioriitti]]a. Yleisin [[maalaji]] on [[moreeni]], joka on monin paikoin [[Turve|turpeen]] peitossa. [[Kuninkaanjoki|Kuninkaanjoen]], [[Leväjoki|Leväjoen]] ja [[Syväjoki|Syväjoen]] laaksoissa on [[hiekka]]kankaita. [[Savi]]koita on vähän, laajin savialue on kirkonkylän luoteispuolella. Soinin vaihtelevat pinnanmuodot johtuvat kallioperän rakenteesta ja murrosvyöhykkeistä. Kunnan länsiosan kankaremaa liittyy Etelä-Pohjanmaan [[Lakeus|lakeuksiin]], mutta itäosan karu mäkimaa on tyypillistä [[Suomenselkä|Suomenselän]] aluetta. Alueen maaston on Etelä-Pohjanmaan ylävintä. Yli 200 metriin kohoavia kohoumia ovat muun muassa Löytynmäki ja Pirttimäki.<ref name="Finlandia7" /><br>
Metsät peittävät yli 60&nbsp;% Soinin pinta-alasta. Metsät ovat monin paikoin soistuneita. Suurimpia soita ovat muun muassa Sikosuo ja Matosuo, jonka yhteydessä on luonnonhoitometsä. Soinin ja Ähtärin raja-alueella oleva Iso Koirajärven harju kuuluu valtakunnalliseen [[harju]]jensuojeluohjelmaan.<ref name="Finlandia7" />
 
Vedet virtaavat Soinin alueelta kolmeen suuntaan. Alueen pohjoisosan vedet kerää Kuninkaanjoki, joka laskee [[Lappajärvi (järvi)|Lappajärveen]] ja edelleen [[Ähtvänjoki|Ähtävänjokea]] [[Pohjanlahti|Pohjanlahteen]]. Kunnan itäosan vedet virtaavat [[Saarijärvi|Saarijärven]] reittiin ja [[Kymijoen vesistö]]alueeseen. Lounaisosan vedet kerääntyvät [[Ähtärinjärvi|Ähtärinjärveen]], josta ne purkautuvat [[Kokemäenjoki|Kokemäenjoen]] kautta Pohjanlahteen. Suurimmat järvet ovat [[Hankajärvi]] ja Iironjärvi kunnan itäosassa.<ref name="Finlandia7" />
 
=== Kylät ===
Hautakylä, Mäkelänkylä, Jokivarsi, Keisala, Kirkonkylä, [[Kukonkylä]], Kuninkaanjoki, Laasala, Parviaisenkylä, Kolu, [[Ulvonkylä]], [[Vehu]] ja Vuorenmaa.
 
==Historia==
 
Soinin asukasluku kasvoi vuosien 1900–1960 välisenä aikana 3&nbsp;270 asukkaasta 4&nbsp;447 asukkaaseen. [[1960-luku|1960-luvulla]] väestö alkoi nopeasti vähentyä. [[1980-luku|1980-luvun alussa]] asukkaita oli alle 3&nbsp;000. Tulloin muuttotappiovuodet päättyivät vähäksi aikaa ja kunnan asukasluku alkoi jälleen kasvaa. [[1990-luku|1990-luvun alussa]] asukasluku alkoi jälleen laskea. Vuoteen 2011 kunnan asukasmäärä oli laskenut 2&nbsp;374 asukkaaseen. Soini on Etelä-Pohjanmaan harvimmin asuttuja kuntia. Asutus on keskittynyt pääasiassa teiden varsille kunnan länsiosiin. Ainoa taajama on kirkonkylä.<ref name="Finlandia7" />
 
== Hallinto ==
Soinin kunnanjohtaja vuodesta 2017 on Juha Viitasaari.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.ilkka.fi/uutiset/maakunta/juha-viitasaari-valittiin-soinin-uudeksi-kunnanjohtajaksi-1.2320586 | Nimeke = Juha Viitasaari valittiin Soinin uudeksi kunnanjohtajaksi | Tekijä = | Ajankohta = 20.6.2017 | Julkaisu = Ilkka | Viitattu = 27.1.2018 }}</ref>
Kunnanvaltuustossa on 21 paikkaa, joista 11 on keskustan hallussa kaudella 2017–2021.<ref name="KV"/>
 
== Yritystoiminta ==
Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat kuljetusalan perheyritys KM Rahti, urheilu- ja liikuntapaikkojen rakentamiseen ja kunnossapitoon erinkoistunut RH-Asennus Oy sekä raskaan kaluston perävaunuja ja autojen päällirakenteita valmistava Matec-Trailer Oy<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-9262761#Soini | Nimeke = Alueen Soini yhteisöverotiedot | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Yle | Viitattu =27.1.2018 }} (lisätietoja myös yritysten omilta sivuilta)</ref>
 
Katutekno Oy on [[asfaltti]]alan yritys.<ref>[http://www.katutekno.com Katuteknon kotisivut]</ref>
 
==Väestönkehitys==
|caption = Lähde: Tilastokeskus.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://pxweb2.stat.fi/Dialog/varval.asp?ma=060_vaerak_tau_107&ti=V%E4est%F6+kielen+mukaan+sek%E4+ulkomaan+kansalaisten+m%E4%E4r%E4+ja+maa%2Dpinta%2Dala+alueittain+1980+%2D+2015&path=../Database/StatFin/vrm/vaerak/&lang=3&multilang=fi | Nimeke =Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980–2015 | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =1.4.2016 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =7.5.2016 | Kieli = }}</ref>
}}
 
==Luonto==
Soinissa on paljon [[Järvi|järviä]], [[Lampi|lampia]], [[Joki]]a ja [[puro]]ja.<ref name="Finlandia7" /> Kunnan alue jakautuu Etelä-Pohjanmaan jokilaaksomaisemaa muistuttavaan läntiseen kankaremaahan ja karuja Suomenselän piirteitä sisältävään itäiseen mäkimaahan<ref>Suomenmaa-kirjasarja, osa 7 (1978), s. 133</ref>.
 
[[Kallioperä]] on pääasiassa [[gneissigraniittia]], [[graniitti]]a ja [[granodioriitti]]a. Yleisin [[maalaji]] on [[moreeni]], joka on monin paikoin [[Turve|turpeen]] peitossa. [[Kuninkaanjoki|Kuninkaanjoen]], [[Leväjoki|Leväjoen]] ja [[Syväjoki|Syväjoen]] laaksoissa on [[hiekka]]kankaita. [[Savi]]koita on vähän, laajin savialue on kirkonkylän luoteispuolella. Soinin vaihtelevat pinnanmuodot johtuvat kallioperän rakenteesta ja murrosvyöhykkeistä. Kunnan länsiosan kankaremaa liittyy Etelä-Pohjanmaan [[Lakeus|lakeuksiin]], mutta itäosan karu mäkimaa on tyypillistä [[Suomenselkä|Suomenselän]] aluetta. Alueen maaston on Etelä-Pohjanmaan ylävintä. Yli 200 metriin kohoavia kohoumia ovat muun muassa Löytynmäki ja Pirttimäki.<ref name="Finlandia7" /><br>
Metsät peittävät yli 60&nbsp;% Soinin pinta-alasta. Metsät ovat monin paikoin soistuneita. Suurimpia soita ovat muun muassa Sikosuo ja Matosuo, jonka yhteydessä on luonnonhoitometsä. Soinin ja Ähtärin raja-alueella oleva Iso Koirajärven harju kuuluu valtakunnalliseen [[harju]]jensuojeluohjelmaan.<ref name="Finlandia7" />
 
Vedet virtaavat Soinin alueelta kolmeen suuntaan. Alueen pohjoisosan vedet kerää Kuninkaanjoki, joka laskee [[Lappajärvi (järvi)|Lappajärveen]] ja edelleen [[Ähtvänjoki|Ähtävänjokea]] [[Pohjanlahti|Pohjanlahteen]]. Kunnan itäosan vedet virtaavat [[Saarijärvi|Saarijärven]] reittiin ja [[Kymijoen vesistö]]alueeseen. Lounaisosan vedet kerääntyvät [[Ähtärinjärvi|Ähtärinjärveen]], josta ne purkautuvat [[Kokemäenjoki|Kokemäenjoen]] kautta Pohjanlahteen. Suurimmat järvet ovat [[Hankajärvi]] ja Iironjärvi kunnan itäosassa.<ref name="Finlandia7" />
 
== Kylät ==
 
Hautakylä, Mäkelänkylä, Jokivarsi, Keisala, Kirkonkylä, [[Kukonkylä]], Kuninkaanjoki, Laasala, Parviaisenkylä, Kolu, [[Ulvonkylä]], [[Vehu]] ja Vuorenmaa.
 
== Yritystoiminta ==
Katutekno Oy on [[asfaltti]]alan yritys.<ref>[http://www.katutekno.com Katuteknon kotisivut]</ref>
 
== Tunnettuja soinilaisia ==