Ero sivun ”Godbyn taistelut” versioiden välillä

Suomen itsenäistyttyä joulukuussa 1917, Neuvosto-Venäjä alkoi tyhjentämääntyhjentää Ahvenanmaata joukoistaan. niin, että sisällissodanSisällissodan syttyessä tammikuun lopulla saarilla oli edellisen syksyn 7 000–8 &nbsp;000&nbsp;–&nbsp;8&nbsp;000 miehestä jäljellä enää noin 1 &nbsp;700.<ref name=gustavsson>{{Kirjaviite | Tekijä = Gustavsson, Kenneth | Nimeke = Venäläissurmat Suomessa 1914–22. Osa 1. Sotatapahtumat 1914–17 | Luku = Venäjän laivaston sotasurmat Ahvenamaalla vuosina 1914–18 | Sivu = 67, 76, 79 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Valtioneuvoston kanslia | Vuosi = 2004 | isbn = 952-53544-3-1 | www = http://vnk.fi/documents/10616/622938/J0104_Ven%C3%A4l%C3%A4issurmat%20Suomessa%201914%E2%80%9322.pdf/2415ed54-b624-4a33-a3ce-300190a58cc8}}</ref> Venäläisillä joukoilla ei ollut suurta mielenkiintoa saarten puolustamiseen, vaan ne keskittyivät lähinnä odottamaan kotiuttamista. Myös [[Ruotsi]]lla ja [[Saksan keisarikunta|Saksalla]] oli omat intressinsä Ahvenanmaan suhteen ja molemmat lähettivätkin saarille miehitysjoukkojaan helmi–maaliskuun aikana.<ref name=harjula>{{Kirjaviite | Tekijä = Harjula, Mirko | Nimeke = Itämeri 1914-1921: Itämeren laivastot maailmansodassa sekä Venäjän vallankumouksissa ja sisällissodassa | Sivut = 82-83, 86–87 | Vuosi = 2010 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Books on Demand | Isbn = 978-952-49838-3-9}}</ref>

Suomen sisällissota laajeni Ahvenanmaalle, kun [[Uusikaupunki|Uudestakaupungista]] vetäytynyt [[Vakka-Suomi|Vakka-Suomen]] [[suojeluskunta]]laisten osasto saapui saarille 10. helmikuuta. Neljä päivää myöhemmin ne valtasivat venäläisiltä [[Prästö]]n lennätinaseman [[Sund]]issa ja katkaisivat näin Ahvenanmaan ja punaisten hallussa olleen [[Turku|Turun]] välisen lennätinyhteyden.<ref name=harjula/> Paikalliset asukkaat suhtautuivat suojeluskuntalaisiin kielteisesti, koska eivät halunneet sisällissodan leviävän myös Ahvenanmaalle.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://svjt.se/svjt/1998/544 | Tekijä = Ullman, Magnus | Nimeke = Sveriges sista utländska örlogsexpedition. Vad gjorde den svenska kustflottan i åländska farvatten 1918? | Julkaisija = Svensk Juristtidning | Ajankohta = 1998 | Viitattu = 10.1.2017}}</ref> Ensimmäinen Ruotsin armeijan osasto saapui seuraavana päivänä, jonkaja sen jälkeen ruotsalaiset aloittivat neuvottelut saarten tilanteesta venäläisten ja valkoisten kanssa. Neuvottelut kuitenkin keskeytyivät jo 17. helmikuuta, kun Turusta lähtenyt punakaartilaisten osasto rantautui Ahvenanmaalle ja valkoiset puolestaan hyökkäsivät Godbyn kylään.<ref name=harjula/>

Vajaan 15 kilometrin päässä sijaitsevassa [[Maarianhamina]]ssa lähes 200 taistelujen ääniä pelästynyttä kaupunkilaista haki suojaa Ruotsin konsulaatista. Valkoiset yrittivät Godbyn vallattuaan jatkaa etenemistään, jolloin venäläiset ilmoittivat vastaavansa heidän sotatoimiiinsa ampumalla Maarianhaminaa tykistöllään. Tämän jälkeen tilanteeseen puuttui ruotsalaisten komentajana toiminut amiraali [[Carl August Ehrensvärd (1892–1974)|Carl August Ehrensvärd]], joka ilmoitti ruotsalaisten littyvän taisteluun, mikäli Maarianhaminaa tulitetaan.<ref name=lindqvist>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.aftonbladet.se/nyheter/kolumnister/hermanlindqvist/article11667353.ab | Nimeke = Så nära var Sverige att ta till vapen i världskriget | Tekijä = Lindqvist, Herman | Julkaisija = Aftonbladet | Ajankohta = 26.2.2007 | Viitattu = 10.1.2017}}</ref>

Jo aikasemminaikaisemmin saman päivän aikana oli [[Finström]]issä ollut pieni yhteenotto, kun suojeluskuntalaiset pysäyttivät kolmen venäläisen saattaman kuljetuksen ja ampuivat pakoa yrittäneen sotilaan. Tästä kostona venäläisten tykistö tulitti seuraavana päivänä Finströmiä kolmen tunnin ajan, mutta henkilövahinkoja ei syntynyt.<ref name=gustavsson/> Myös nämä laukaukset kantautuivat Ruotsiin saakka.<ref name=kalmar/> Välikohtauksessa surmansa saanut matruusi haudattiin pari päivää myöhemmin Maarianhaminaan.<ref name=gustavsson/>

Godbyn toinen taistelu käytiin kahden päivän kuluttua tiistaina 19. helmikuuta, kun Turusta saapunut [[Harry Borg]]in johtama punakaartin osasto yritti vallata kylän takaisin. 150–200 punakaartilaisen tukena oli myös pieni osasto venäläisiä sotilaita.<ref name=gustavsson/> Taistelu käytiin Maarianhaminaan ja [[Geta (kunta)|Getaan]]an johtavien maanteiden risteyksen tuntumassa paikalla, jossa nykyään sijaitsee ostoskeskus.<ref name=land>''Rödgardister avrättades på isen'', Färjsundetissa teloitettujen muistokiven infotaulu. Ålands landskapstyrelse. Viitattu 10.1.2017.</ref>

Valkoisilla oli käytössään venäläisiltä vallattua tykistöä, joka oli sijoitettu Haraldsbyn kylään pari kilometriä Godbyn koillispuolelle. Tulitus oli tarkkaa, sillä [[tulenjohto]] sai ohjeita Godbyn puhelinkeskuksesta.<ref name=land/> [[Sålis|Såliksessa]] sijainnut venäläisten rannikkotykkipatteri antoi tukea punaisille, mutta tulitus jäi epätarkaksi, koska tulenjohtoa ei ollut. Kyseessä oli ainoa kerta, kun ensimmäisen maailmansodan aikana Ahvenanmaalle rakennettua venäläistä rannikkotykistöjärjestelmää käytettiin sodankäynnissä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://web.archive.org/web/20070630110704/http://www.museum.ax/museum/salis.pbs | Nimeke = Sålis | Julkaisija = Museibyrån | Ajankohta = | Viitattu = 10.1.2017}}</ref> Valkoiset onnistuivat lopulta miesylivoimansa turvin pitämään Godbyn hallussaan ja punaiset joutuivat perääntymään Maarianhaminaan.<ref name=gustavsson/>

Venäläiset menettivät taistelussa 1–2 kaatunutta ja punaiset kolme, lisäksi 18 punaista haavoittui. Kaatuneiden joukossa oli myös punakaartilaisten päällikkönä toiminut turkulainen konttoristi Harry Borg. Vangiksi jäi 11 venäläistavenäläistä ja kahdeksan punaista, jotka valkoiset teloittivat vielä saman päivän iltana [[Färjsundet]]in jäällä. Suojeluskuntalaisia taistelussa kaatui yksi.<ref name=gustavsson/>