Ero sivun ”Suomen presidentinvaali 2000” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tureku (keskustelu | muokkaukset)
Tureku (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 39:
 
==Taustaa==
Valmistauduttaessa vuoden 2000 presidentinvaaliin tiedettiin, että uusi [[Suomen perustuslaki|perustuslaki]], joka astui voimaan samanaikaisesti tasavallan presidentin toimikauden alkaessaalkamisen kanssa, siirsi valtaoikeuksia tasavallan presidentiltä lähinnä [[Suomen pääministeri|pääministerille]] ja [[valtioneuvosto]]lle, mutta osittain myös [[eduskunta|eduskunnalle]]. Tästä seurasi, että suomalaisten kärkipoliitikkojen mielenkiinto presidentin tehtävää kohtaan näytti hiipuvan. Esimerkiksi SDP:n puheenjohtaja [[Paavo Lipponen]] ei missään vaiheessa osoittanut kiinnostusta vaihtaa pääministerin tehtävää [[Mäntyniemi|Mäntyniemen]] isännän paikkaan.<ref>Olavi Jouslehto ja Jaakko Okker: ''Tamminiemestä Mäntyniemeen'', s. 165. Porvoo-Helsinki: WSOY, 2000. ISBN 951-0-24355-8.</ref>
 
Naisten nousu presidenttipörssin kärkeen alkoi 1990-luvun alkupuolella silloisen keskustalaisen ministerin [[Eeva Kuuskoski|Eeva Kuuskosken]] vahvana kannatuksena. Tämä oli seurausta naisten poliittisesta menestyksestä muualla Euroopassa ja koko maailmassa. Kuuskosken suosio osoittautui pian ohimeneväksi, mutta [[Elisabeth Rehn]]in nousu oli jo pitempiaikainen ilmiö. Varsinkin Rehnin menestys vuoden 1994 presidentinvaalissa avasi tietä muidenkin puolueiden näkyville naispoliitikoille. Jo vuosina 1996 ja 1997 tehtyjen mielipidemittausten perusteella ennakoitiin, että vuoden 2000 vaalista tulisi naisten välinen ottelu.<ref>Jouslehto & Okker, s. 166.</ref><ref name="hämäläinen">[[Unto Hämäläinen]]: ''Kansa teki historiaa ja valitsi Tarja Halosen''. Mitä Missä Milloin, Kansalaisen vuosikirja 2001, s. 192–196. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-16737-5.</ref>