Ero sivun ”Nationalismi” versioiden välillä

[[Globalisaatio]]n nousu 2000-luvun taitteesssa on haastanut nationalismin monin tavoin. Globalisaation myötä kansallisvaltioden mahdollisuus toimia itsenäisinä taloudellisina yksikköinä on heikentynyt. Kulttuurinen globalisaatio heikentää kansallisvaltion kulttuurista omaleimaisuutta, kun kiihtynyt maailmanlaajuinen muuttoliike on lisännyt kaikkien modernien yhteiskuntien etnistä monimuotoisuutta ja vähentänyt niiden kulttuurista koheesiota. Monet kokevat itsensä nykyisin ”[[Maailmankansalaisuus|maailmankansalaisiksi]]” eivätkä kansallisvaltion kansalaiseksi. Samalla kuitenkin nationalismi on voimistunut esimerkiksi Kiinassa, Intiassa ja Venäjällä taloudellisen nousun taustavoimaksi. Myös muita nationalismin uuden nousun merkkejä on näkyvissä. Nationalismi on aina kukoistanut pelon, epävarmuuden ja yhteiskunnallisen dislokaation ilmapiirissä, jollaista globalisaatio sekä maailman taloudelliset, kulttuuriset ja poliittiset muutokset voivat aiheuttaa. Nykyajan Euroopassa onkin syntynyt useita oikeistolaisia kansallismielisiä puolueita, jotka usein hyödyntävät maahanmuuttoon liittyviä huolia.<ref>Heywood 2012, s. 194–197.</ref> Ne ovat 2000-luvulla lisänneet kannatustaan voimakkaasti ja nousseet muutamassa maassa hallitukseen. Pääministeripuolueiksi asti ovat nousivatnousseet Unkarin [[Fidesz]] ja Puolan [[Laki ja oikeus]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.eduskunta.fi/FI/tiedotteet/Sivut/EU_katsaus_3.6.2016.aspx | Nimeke = Euroopan uudet poliittiset liikkeet | Tekijä = | Ajankohta = 3.6.2016 | Julkaisu = Brysselin asiantuntijan katsaukset | Julkaisija = Eduskunta | Viitattu = 30.11.2017 }}</ref> Nationalismi näkyi vahvasti Suomenkin politiikassa. Suomessa sodanjälkeistä populismi-nationalismia edusti 70- ja 80-luvuilla SMP. SMP:n perinteen pohjalta nousivat 2000-luvun lopussa Perussuomalaiset. Nämä saivat vuonna 2013 parlamenttivaaleissa jytkyn nousten suurpuolueeksi. Mutta Perussuomalaiset jakautui vuonna 2017 Halla-Ahon kovan linjan nationalisteihin ja Soinin populisteihin. Nationalismin nousi herätti liberaaleissa piireissä pelkoa myös perinteisesti vapaissa länsimaissa perinteisen demokratian vesittymisestä.