'''Hopeatoppo''' eli '''sinitoppo''' (''Koeleria glauca'') on [[Heinäkasvit|heinäkasvien]] (Poaceae) [[Heimo (biologia)|heimoon]], [[Topot|toppojen]] (''Koeleria'') [[Suku (biologia)|sukuun]] kuuluva kasvilaji. Se on [[Monivuotinen kasvi|monivuotinen]], keskikokoiseksi kasvava ja yleisväritykseltään harmaanvihreä heinälaji[[heinä]]laji. Muista toppolajeista hopeatoppo on erotettavissa [[Lehtilaita|lehtilaitojen]] sekä kaleiden[[kale]]iden ulkonäön perusteella.<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=http://linnaeus.nrm.se/flora/mono/poa/koele/koelgla.html|nimeke=Den virtuella floran: Tofsäxing (''Koeleria glauca'')|tekijä=Arne A. Anderberg|julkaisu=Den virtuella floran|ajankohta=1999|julkaisija=Naturhistoriska riksmuseet|viitattu=2018-01-26}}</ref>
Hopeatoppo kasvaa tiiviinä [[Mätäs|mättäinä]], ja sen [[Varsi|varret]] voivat kasvaa noin 60 cm korkeiksi asti. Varret ja [[Lehtituppi|lehtitupet]] ovat [[Karva (kasvitiede)|hienokarvaisia]]. [[Lehti (kasvitiede)|Lehdet]] ovat kapeita, harmaanvihreitä sekä tasaisia tai rullautuneita ja hienokasrvaisia. Lehtien laidoilla ei ole pitkiä karvoja, kuten muilla toppolajeilla. [[Kieleke]] on lyhyt ja kalvomainen. Hopeatopon [[kukinto]] on tähkää muistuttava tiivis [[röyhy]], jonka haarat ovat hienokarvaisia. Tähkylät[[Tähkylä]]t ovat kaksi- tai kolmikukkaisia sekä vihneettömiä[[vihne]]ettömiä, ja ne sijaitsevat tiiviinä rykelminä. Tähkylöiden kaleet ovat hienokarvaisia, tylppäkärkisiä ja keskenään hieman erikokoisia. [[Ulkohelve|Ulkohelpeet]] ovat kolmisuonisia ja kalvolaitaisia. Hopeatoppo kukkii kesä–heinäkuussa.<ref name=":0" />
Hopeatoppo kasvaa kuivilla sekä hiekkaisilla[[hiekka]]isilla kasvupaikoilla ja usein se suosii myös [[Kalkinsuosija|kalkkipitoista]] kasvualustaa<ref name=":0" />. Hopeatoppoa tavataan laajalti [[Keski-Eurooppa|Keski-Euroopasta]] Kazakstaniin[[Kazakstan]]iin ulottuvalla alueella<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://linnaeus.nrm.se/flora/mono/poa/koele/koelglav.jpg|nimeke=Den virtuella floran: Hopeatoppo (''Koeleria glauca''): Norra halvklotet|tekijä=|julkaisu=Den virtuella floran|ajankohta=1999|julkaisija=Naturhistoriska riksmuseet|viitattu=}}</ref>. [[Suomi|Suomessa]] hopeatoppoa ei nykyisin luonnossa tavata, joskin sitä on aikoinaan havaittu [[Turku|Turun]] seudulla 1900-luvun alussa<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://koivu.luomus.fi/kasviatlas/maps.php?taxon=104813&year=2016|nimeke=Kasviatlas 2016: Hopeatoppo (''Koeleria glauca'')|tekijä=Raino Lampinen & Tapani Lahti|julkaisu=Kasviatlas|ajankohta=|julkaisija=Luonnontieteellinen keskusmuseo|viitattu=2018-01-26|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>. Ruotsissa[[Ruotsi]]ssa hopeatoppoa tavataan maan eteläosissa: Skånessa[[Skåne]]ssa, Blekingessä[[Blekinge]]ssä, [[Öölanti|Öölannissa]] ja [[Gotska SandöllaSandö]]lla<ref name=":0" />.
Hopeatoppoa käytetään heinämäisenä koristekasvina[[koristekasvi]]na eli koristeheinänä[[koristeheinä]]nä.
