Avaa päävalikko

Muutokset

3 062 merkkiä lisätty ,  1 vuosi sitten
lisäyksiä
|meriala =
|väkiluku_huom =
|väkiluku = 1&nbsp;072115&nbsp;844 999<ref name="INE">[{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ine.es/jaxiT3/Datos.htm?t=2853| InstitutoNimeke Nacional= dePopulation by Autonomous Community and Autonomous City and sex| Julkaisija = INE| Viitattu = 25.1.2018 | Kieli = Estadística]{{en}}}}</ref>
|väkiluvun_sija = 14
|väestönlaskennan vuosi = 20082017
|väestötiheys = 195223,556
|kielet = [[katalaani]] ja [[espanjan kieli|espanja]]
|kansat =
|huomautus =
}}
'''Baleaarit''' ({{k-ca|Illes Balears}}, {{k-es|Islas Baleares}}) on neljän suurehkon saaren muodostama [[Espanja]]n autonominen [[Saaristo|saariryhmä]] [[Välimeri|Välimerellä]]. Baleaarit on myös yksi Espanjan 50:sta [[Espanjan maakunnat|maakunnasta]]. Pääkaupunki on [[Palma de Mallorca]], ja saarilla on noin 1,1 miljoonaa asukasta.
 
== Maantiede ==
Viralliset kielet ovat [[katalaani]] ja [[espanjan kieli|espanja]]. Asukasluku oli 1&nbsp;072&nbsp;844 vuonna 2008<ref name="INE" />.
Baleaarien saariryhmä on muodostunut itäisestä ja läntisestä ryhmästä. Itäiseen kuuluvat saariston pääsaari [[Mallorca]] sekä [[Minorca]] ja pieni [[Cabrera (saari)|Cabrera]]. Läntinen ryhmä tunnetaan nimellä [[Pitiusassaaret]], ja siihen kuuluvat [[Ibiza]] ja [[Formantera]]. Saariryhmän pinta-ala on 4&nbsp;992 neliökilometriä.<ref name="britannica">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.britannica.com/place/Balearic-Islands| Nimeke = Balearic Islands | Julkaisu = Encyclopædia Britannica | Ajankohta = 2018| Julkaisija = Encyclopædia Britannica, Inc| Viitattu = 25.1.2018}}</ref>
 
Baleaarit ovat Espanjan eteläosissa olevan Baetisten kordilleerien jatke, joka ulottuu mannermaassa [[Cabo de la Nao]]n iätkärkeen asti.<ref name="britannica"/>
Saariin kuuluvat [[Mallorca]], [[Menorca]], [[Ibiza]] (katalaaniksi ''Eivissa'') sekä [[Formentera]]. Lisäksi Mallorcan ja Menorcan luona Itä-Baleaareilla on pieni [[Cabrera (saari)|Cabreran]] saari.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://global.britannica.com/place/Balearic-Islands | Nimeke = Balearic Islands | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Encyclopedia Britannica | Viitattu = 8.7.2015 }}</ref>
 
== Historia ==
[[Aragonia|Aragonian kuningaskunta]] hallitsi Baleaareja vasallinaan, Mallorcan kuningaskuntana. Saaret liitettiin suoraan Aragoniaan vuonna 1344 ja Aragonia myöhemmin Espanjaan. Menorca (englanniksi ''Minorca'') oli [[Yhdistynyt kuningaskunta|brittien]] vallassa 1700-luvulla.
Baleaarien ensimmäiset ihmiset ovat asettuneet saarille arkeologien mukaan noin vuonna 5000 eaa.<ref name="LP">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.lonelyplanet.com/spain/balearic-islands/history| Nimeke = History| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Lonely Planet| Viitattu = 25.1.2018 | Kieli = {{en}}</ref> Esihistoriallinen [[talaiotkulttuuri]] sai nimensä [[talaiot]]eiksi kutsuista kivitornista. Talaiotkulttuurin [[keramiikka]] oli vallitseva aina roomalaiskaudelle asti.<ref name="britannica"/>
 
[[Vandaalit]] valtasivat saaret vuonna 526 ja [[Bysantin valtakunta|Bysantti]] vuonna 534. Muslimeille en siirtyivät vuonna 903. [[Jaakko I (Aragonia)|Aragonian Jaakko I]] valtasi Mallorcan ja Ibizan vuosien 1229–1235. Minorca siirtyi 1287 Aragonialle [[Alfonso III (Aragonia)|Alfonso III:n]] vallattua sen.<ref name="britannica"/>
 
Baleaareilla alkoi tämän jälkeen taloudellinen nousukausi kauppakeskuksena ja katalaanien siirtokuntien ansiosta. Saaret ajautuivat kuitenkin 1400-luvulla vaikeuksiin, mihin vaikuttivat eristäytynyt sijainti, nälänhädät ja merirosvojen jatkuvat hyökkäykset. Turkkilaiset käytännössä tuhosivat 1500-luvulla Menorcan kaksi tärkeintä kaupunkia, ja Formantera hylättiin samoihin aikoihin.<ref name="LP"/>
 
Menorca (englanniksi ''Minorca'') oli [[Yhdistynyt kuningaskunta|brittien]] hallinnassa 1700-luvulla. Britit valtasivat 1708 ensin [[Maó]]n kaupungin, ja koko saari luovutettiin briteille 1713 [[Utrechtin rauha]]ssa. Britannialla saari oli vuoteen 1802.<ref name="britannica"/>
 
Baleaareista tuli vuonna 1833 [[Espanjan maakunnat|maakunta]]. Siellä syntyi 1800-luvun lopulla regionalistista liikehdintää, mutta se ei lopulta saanut laajamittaista kannatusta. Baleaarelle ehdotettiin autonomiaa vuonna 1931, mutta itsehallintoalue siitä muodostettiin vasta 1983.<ref name="britannica"/>
 
== Väestö ja talous==
Viralliset kielet ovat [[katalaani]] ja [[espanjan kieli|espanja]]. Espanjan tilastokeskuksen mukaan vuonna 2017 Baleaarien asukasluku oli 1&nbsp;115&nbsp;999.<ref name="INE"/> Mallorca on suurin saarista, sillä siellä oli vuonna 2015 yli 850&nbsp;000 asukasta. Saarten pääkaupungissa [[Palma de Mallorca]]ssa asui samana vuonna 400&nbsp;578 asukasta. Toiseksi suurin kunta oli Mallorcalla sijaitseva [[Calvià]]. Ibizan (asukasluku 140&nbsp;964) suurin kunta oli [[Ibiza (kaupunki)|Ibiza]] (49&nbsp;975 asukasta) ja Menorcan (92&nbsp;348 asukasta) [[Ciutadella de Menorca]] (29&nbsp;098 asukasta). Formanteralla oli 11&nbsp;878 asukasta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.investinbalearics.com/web/db_media/guia/GUIA%20DE%20NEGOCIS%20angl%C3%A8s.pdf| Nimeke = Balearic Islands Business and Investment Guide| Ajankohta = 5/2016| Selite = s. 11| Julkaisija = Ministry of Labour, Commerce and Industry| Viitattu = 25.1.2018 | Kieli = {{en}}}}</ref>
 
Saaristo on suosittu [[Matkailu|turistikohde]] espanjalaisten ja ulkomaalaisten keskuudessa.
</gallery>
 
== LähteetViitteet ==
{{Viitteet}}