Ero sivun ”Isaac Newton” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Merkkaukset: Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Ei muokkausyhteenvetoa
Merkkaukset: Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Rivi 135:
 
== Okkultistiset tutkimukset ==
Newton aloitti [[alkemia]]n tutkimuksen jo nuorena ja harrasti sitä noin 30 vuotta. Hän laati useita käsikirjoituksia mutta julkaisi vain yhden pienen tutkielman, ''De natura acidorumin'' ([[1704]]). Siinä hän selostaa, kuinka happohiukkaset ja rautahiukkaset vetävät puoleensa toisiaan ja aiheuttavat näin raudan liukenemisen happoon. Newton oli vankkumaton Robert Boylen kehittämän atomiopin kannattaja ja tulkitsi kemian sen mukaisesti. Alkemian harjoittaminen oli Newtonin elinaikana laitonta, ja Newtonin kuoltua hänen alkemiaa käsittelevät tutkimuksensa leimattiin tekstillä: ”Ei kelvollisia julkaistavaksi.” Osin tästä syystä Newtonin alkemian töistä vaiettiin hyvin pitkään ja ne haluttiin pitää salassa.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = Polly Curtis| Nimeke = Newton's alchemy manuscript found | Osoite = http://education.guardian.co.uk/higher/research/story/0,9865,1519335,00.html| Selite =| Ajankohta =1. heinäkuuta 2005 | Julkaisija = | Viitattu =14. syyskuuta 2007 | Kieli = }}</ref>

Lisäksi ajateltiin, että Newtonin akateeminen maine olisi turmeltunut, jos moinen puuhailu olisi paljastunut.<ref>Lehti 1988, ''Isaac Newton – Jättiläisen hartioilla'' s. 75</ref> Newtonin [[okkultismi|okkultistiset]] puuhastelut tosin ovat voineet olla olennaisia painovoimalain ja muiden Newtonin oivallusten kannalta. Newtonin ajan fysiikka nojasi ajatukseen maailmasta törmäilevien hiukkasten valtakuntana, kun taas [[kaukovaikutus]] oli tuntematon käsite. Okkultistisissa teoksissa oli mainintoja mystisistä vetovoimista kappaleiden välillä, pohdintoja äärimmäisen pienestä ja suuresta ja muutakin, mikä ehkä antoi aihetta pohdiskeluihin kirkon ja aristoteelisen järjestelmän ulkopuolisista käsitteistä.
 
Myöhempi tutkimus on osoittanut, että Newton oli perin pohjin kiinnostunut alkemiasta. Hän kopioi alkemistisia teoksia ja teki itse suunnattoman paljon muistiinpanoja ja kokeita. Newton uskoi itse asiassa, että hän pystyi saavuttamaan alkemian päämäärän eli valmistamaan mistä tahansa aineesta [[kulta]]a. Arvioiden mukaan Newton kirjoitti alkemiasta ja sen tutkimuksesta noin miljoona sanaa, mikä vastaa 4&nbsp;000–5&nbsp;000 konekirjoitettua paperiarkkia. Newton työsti myös kemiallista hakemistoa, ''Index chemicusta'', lähes kymmenen vuotta. Hakemiston tarkoituksena oli jäsentää Newtonin lukemaa alkemistista kirjallisuutta. Kun ensimmäinen hakemisto tuli suhteettoman laajaksi ja hankalaksi käyttää, hän aloitti uuden työstämisen. Lopulta hakemistossa oli yli sata sivua tiivistä kirjoitusta ja 5&nbsp;000 viittausta lähes 150 teokseen. Newton luotti kirjoituksissaan [[Filalethes|Filalethekseen]], [[Michał Sędziwój|Sędziwójiin]], [[Jean D'Espagnet|D'Espagnetiin]] ja [[Michael Maier]]iin.<ref name="lehti76"> Lehti 1988, ''Isaac Newton – Jättiläisen hartioilla'', s. 76</ref>