{{tämä artikkeli|käsittelee tapulikaupunkeja historiallisena käsitteenä. [[Tapulikaupunki (Helsinki)|Tapulikaupunki]] on myös Helsingin kaupunginosa.}}
'''Tapulikaupunki''' ({{k-sv|stapelstad}}) oli aikoinaan [[Ruotsi]]n lakien mukaan [[kaupunki]], jolla oli oikeus käydä [[ulkomaankauppa]]a. Ruotsin valtakunnan kaupungit jaettiin [[1600-luku|1600-luvun]] alkupuolella tapulikaupunkeihin ja [[maakaupunki|maakaupunkeihin]]. Tapulikaupungit jaettiin edelleen ensimmäisen ja toisen luokan tapulikaupunkeihin. Sekä ensimmäisen että toisen luokan tapulikaupunkien [[porvariPorvaristo|porvareilla]] oli oikeus ''aktiiviseen'' ulkomaankauppaan, toisin sanoen purjehtia ulkomaiden satamiin, mutta vain ensimmäisen luokan tapulikaupungeilla oli oikeus myös ''passiiviseen'' ulkomaankauppaan eli ulkomaiset kauppalaivat saivat tulla niiden satamiin. Maakaupungeilla taas ei ollut lainkaan oikeutta ulkomaankauppaan.<ref name=Suolahti>{{kirjaviite | Tekijä = Eino S. Suolahti | Nimeke = Helsingin neljä vuosisataa | Sivu = 34-3534–35 | Julkaisija = Otava | Vuosi = 1972 | Tunniste = ISBN 951-1-03606-8}}</ref>
Ruotsissa tapulikaupunkeja oli useita, muun muassa [[Tukholma]], mutta Suomessa ensimmäisen luokan tapulikaupunkeja olivat vuoden 1614 kauppa- ja purjehdussäännön mukaan vain [[Turku]] ja [[Viipuri]], ja niiden lisäksi [[Helsinki]] ja [[Porvoo]] olivat toisen luokan tapulikaupunkeja.<ref name=Suolahti /> Vuonna 1617 Helsinki ja Porvoo saivat kuitenkin määräajaksi oikeuden myös passiiviseen ulkomaankauppaan. Määräaikaa jatkettiin useita kertoja. Kun Helsinki vuonna 1640 siirrettiin [[Vantaanjoki|Vantaanjoen]] suulta [[Vironniemi|Vironniemelle]], se sai samalla pysyvästi ensimmäisen luokan tapulikaupungin oikeudet, kun taas Porvoo menetti tapulikaupungin asemansa kokonaan.<ref name=Suolahti />
Muiden kaupunkien ulkomaan vienti ja tuonti kulki täysin tapulikaupunkien kautta. [[Hamina]] sai tapulioikeudet vuonna [[1723]],<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki | Nimeke = Historian suursanakirja | Sivu = 135, art. Hamina | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 1998 | Tunniste = ISBN 951-0-22044-2}}</ref> mutta koska Hamina luovutettiin [[Venäjä]]lle [[Turun_rauha|Turun rauhassa]] [[1743]], siirrettiin Haminan tapulioikeudet [[Loviisa]]lle.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki | Nimeke = Historian suursanakirja | Sivu = 305, art. Loviisa | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 1998 | Tunniste = ISBN 951-0-22044-2}}</ref> Vuosina [[1765]]–[[1766|66]]1765–1766 Suomi sai neljä uutta tapulikaupunkia: [[Kokkola]],<ref>{{kirjaviite | Nimeke = Otavan iso Fokus, 3. osa (Ip-Kp) | Sivu = 1893, art. Kokkola | Julkaisija = Otava | Vuosi = 1973 | Tunniste = ISBN 951-1-00051-9}}</ref> [[Oulu]],<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki | Nimeke = Historian suursanakirja | Sivu = 371, art. Oulu | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 1998 | Tunniste = ISBN 951-0-22044-2}}</ref> [[Pori]] ja [[Vaasa]]. [[1700-luku|1700-luvun]] lopulla ja [[1800-luku|1800-luvulla]] ulkomaankauppa alkoi vapautua ja tapulioikeuksia jaettiin useimmille rannikkokaupungeille kuten myös harvinaisen pienikokoiselle [[Kaskinen|Kaskisten kaupungille]] sekä joillekin sisämaan kaupungeille. Ero tapuli- ja maakaupunkien välillä poistettiin lopullisesti vuonna [[1879]].<ref name=HistSuur>{{kirjaviite | Tekijä = Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki | Nimeke = Historian suursanakirja | Sivu = 521, art. Tapulikaupunki | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 1998 | Tunniste = ISBN 951-0-22044-2}}</ref>
