Ero sivun ”Kalkoliittinen kausi” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p typo
Rivi 17:
[[Kuva:Diffusion cuivre.png|thumb|right|350px|Kuparin käytön leviäminen alkoi ilmeiesti Anatolian ja Syyrian rajalta.]]
 
Lähi-idässä käytettiin laajalla alueella kuparimineraali [[malakiitti]]a väriaineena ja koriste-esineiden tekoon jo [[Natuf-kausi|Natuf-kaudella]]. Etelä-[[Levantti|Levantista]] on löydetty malakiittihelmiä ajalta noin 10000 eaa. Kupari otettiin käyttöön varhaisissa kylissä, joissa asuttiin neliömäisissä taloissa, kasvatettiin karjaa ja viljeltiin maata. Luonnosta löytyvää kuparia alettiin löytöjen mukaan takoa noin 8500-7500 eaa. monessa paikassa Kaakkois-Turkissa Syyrian rajalla, esim. [[Cayonu]]ssa, [[Asikli Hyuk]]issa. Cayonusta on löydetty varhaisia neuloja, naskeleita, koukujakoukkuja jne. Muuten monet varhaiset kupariesineet ovat helmiä. Jo Cayonussa osattiin kuparia hieman kuumentaa ennen muokkausta, muttei sulattaa. Mutta taottu kupari yleistyi vasta noin 6000 eaa. Keramiikan keksiminen synnytti savanpolttouunitsavenpolttouunit. Ehkä tämän takia kuparia alettiin sulattaa noin 5000 eaa. Varhaista kuparin sulatusta tapahtui [[Mersin]]issä.
Kuparinkäsitteytaito näyttää levinneen Turkista laajllelaajalle Iraniin ja Etelä-Palestiinaan. Se levisi varhain myös Balkanille Romaniaan asti. Kuparin käsittelytaitoa levitti jokin kansa, jonka eräs isälinjan [[haplotyyppi|Y-haplotyyppi]] oli J2. Lähi-idässä kuparin sulatuskaudella noin 5000-3500 eaa. tapahtui kehitystä kohti sivilisaatiota: syntyi tuhansien asukkaiden kasteluviljelyllä, karjanhoidolla ja kalastuksella eläviä väestökeskuksia, joiden keskus oli temppeli. Yhteiskuntaluokat alkoivat syntyä.
Noin 3700-3000 eaa. alettiin kupariin sekoittaa arseenia ja myöhemmin tinaa, jolloin pronssikausi alkoi.