Ero sivun ”Lauri Simonsuuri” versioiden välillä

'''Lauri Robert Simonsuuri''' (vuoteen 1945 '''Laiho'''; [[18. syyskuuta]] [[1910]] [[Uusikaupunki]] – [[9. toukokuuta]] [[1964]] [[Helsinki]]) oli suomalainen kansanrunouden tutkija ja [[Suomalaisen Kirjallisuuden Seura]]n [[kansanrunousarkisto]]n amanuenssi vuodesta 1936 alkaen ja arkistonhoitaja 1962–641962–1964.

Lauri Laiho kirjoitti [[Ylioppilastutkinto|ylioppilaaksi]] [[Viipurin klassillinen lyseo|Viipurin klassillisesta lyseosta]] vuonna 1931, valmistui [[filosofian kandidaatti|filosofian kandidaatiksi]] [[Helsingin yliopisto]]sta vuonna 1935 ja [[filosofian lisensiaatti|filosofian lisensiaatiksi]] vuonna 1960. [[Wiipurilainen Osakunta|Wiipurilaisen osakunnan]] jäsenyyden kautta Laiholle avautui mahdollisuus opiskella vuoden 1934 syyslukukauden ajan [[Tarton yliopisto]]ssa, sillä osakunta oli solminut ystävyyssopimuksen tarttolaisen Korporatsioon Revelian kanssa. Vuonna 1937 Laiho solmi avioliiton fil. kand. Aili Laannin kanssa ja 1937–38vuosina 1937–1938 he tekivät yhteisen [[kansanperinne|kansanperinteen]] tutkimus- ja keruumatkan [[Viron Inkeri]]in.

Talvisodassa Laiho palveli [[jalkaväkirykmentti 36 (talvisota)|jalkaväkirykmentti 36:n]] joukossa ja jatkosodassa v.vuosina 1941–421941–1942 hän palveli [[jalkaväkirykmentti 26 (jatkosota)|jalkaväkirykmentti 26:ssa]]. Hänet lomautettiin huhtikuussa 1942 ja ylennettiin kapteeniksi, minkä jälkeen Laiho toimi kansanperinteen tallennustyössä kesällä 1942 [[Itä-Karjala]]ssa. Toukokuusta 1943 Laiho palveli valistusupseerina. Vuonna 1945 hän otti takaisin suvun vanhan nimen Simonsuuri. Pekka Laaksosen mukaan Lauri Simonsuuri oli "suomalaisten tarinoiden paras tuntija", jonka suurtyö oli uskomustarinoiden tyyppiluettelo ''Typen- und Motivverzeichnis der finnischen mythischen Sagen.''