Versio 28. syyskuuta 2017 kello 03.43 muokkaa Pihamies (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 31 373 muokkausta p w ← Vanhempi muutos		Versio 21. tammikuuta 2018 kello 12.17 muokkaa kumoa Huhdanjo (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 18 008 muokkausta kappalointi, Struve-ketju ja unesco-kohde lisäyksenä, tynkä pois Uudempi muutos →
Rivi 1: [[Tiedosto:Aavasaksa 1.jpg\|thumb\|Aavasaksa.]] [[Tiedosto:Moreaustone.jpg\|thumb\|[[Pierre Louis Moreau de Maupertuis\|Maupertuis'n]] retkikunnan muistomerkki Aavasaksalla.]] '''Aavasaksa''' on [[vaara]] [[Ylitornio]]n kunnassa [[Tornionjoki\|Tornionjoen]] varrella 70 kilometrin päässä [[Tornio]]sta ja noin viiden kilometrin päässä Ylitornion keskustasta pohjoiseen. Sen korkeus on 242 metriä merenpinnasta, ja se on selvästi lähiseudun vaaroja korkeampi. [[Ranska]]n tiedeakatemia teki [[Pierre Louis Moreau de Maupertuis\|Pierre Louis Moreau de Maupertuis'n]] johdolla [[Geofysiikka\|geofysikaalisia]] mittauksia Aavasaksalla vuosina [[1736]]–[[1737]]. ▼ ▲'''Aavasaksa''' on [[vaara]] [[Ylitornio]]n kunnassa [[Tornionjoki\|Tornionjoen]] varrella 70 kilometrin päässä [[Tornio]]sta ja noin viiden kilometrin päässä Ylitornion keskustasta pohjoiseen. Sen korkeus on 242 metriä merenpinnasta, ja se on selvästi lähiseudun vaaroja korkeampi~~. [[Ranska]]n tiedeakatemia teki [[Pierre Louis Moreau de Maupertuis\|Pierre Louis Moreau de Maupertuis'n]] johdolla [[Geofysiikka\|geofysikaalisia]] mittauksia Aavasaksalla vuosina [[1736]]–[[1737]]~~. Aavasaksa on vanhastaan ollut tunnettu [[maisema]]nähtävyys ja [[näköalapaikka]], ja se on yksi [[ympäristöministeriö]]n valitsemista 27 virallisesta [[kansallismaisema]]sta. Aavasaksan rinteillä on näkyvissä [[Veiksel-jääkausi\|jääkauden]] jälkeisen, [[Saksa]]sta Lappiin ulottuneen [[Ancylusjärvi\|Ancylusjärven]] muinaista huuhtoutunutta rantakivikkoa.<ref name="Valkama">{{Kirjaviite \| Tekijä= Valkama, Jorma \| Nimeke= Suomen soiden rakenne ja tutkimus sekä hyötykäyttö\| Vuosi=2007\| Sivu=13–15\| Julkaisupaikka=Rovaniemi \| Julkaisija = Geologian tutkimuskeskus \| Tunniste = }}</ref> Aavasaksa-nimen oletetaan saaneen alkunsa saksalaisten hansakauppiaiden ylläpitämistä kulttuurisuhteista.<ref name="Ainionvaaran luontopolku">Ainionvaaran luontopolun opastaulu</ref>▼ == Historiaa == ▲~~Aavasaksa on vanhastaan ollut tunnettu [[maisema]]nähtävyys ja [[näköalapaikka]], ja se on yksi [[ympäristöministeriö]]n valitsemista 27 virallisesta [[kansallismaisema]]sta.~~ Aavasaksan rinteillä on näkyvissä [[Veiksel-jääkausi\|jääkauden]] jälkeisen, [[Saksa]]sta Lappiin ulottuneen [[Ancylusjärvi\|Ancylusjärven]] muinaista huuhtoutunutta rantakivikkoa.<ref name="Valkama">{{Kirjaviite \| Tekijä= Valkama, Jorma \| Nimeke= Suomen soiden rakenne ja tutkimus sekä hyötykäyttö\| Vuosi=2007\| Sivu=13–15\| Julkaisupaikka=Rovaniemi \| Julkaisija = Geologian tutkimuskeskus \| Tunniste = }}</ref> Aavasaksa-nimen oletetaan saaneen alkunsa saksalaisten hansakauppiaiden ylläpitämistä kulttuurisuhteista.<ref name="Ainionvaaran luontopolku">Ainionvaaran luontopolun opastaulu</ref> == Kulttuurikohde == Aavasaksa on vanhastaan ollut tunnettu [[maisema]]nähtävyys ja [[näköalapaikka]], ja se on yksi [[ympäristöministeriö]]n valitsemista 27 virallisesta [[kansallismaisema]]sta. == Tutkimuskohde == [[Ranska]]n tiedeakatemia teki [[Pierre Louis Moreau de Maupertuis]]’n johdolla [[Geofysiikka\|geofysikaalisia]] mittauksia Aavasaksalla vuosina 1736–1737. Aavasaksa oli myös [[Struven ketju]]n yksi mittauskohde 1800-luvun alkupuoliskolla ja sellaisena nimetty [[Luettelo Unescon maailmanperintökohteista Suomessa\|Unescon maailmanperintökohteeksi]]. == Vapaa-ajan kohde == Aavasaksalla on lomakylä ja hiihtokeskus, kahvila ja [[Aavasaksan näkötorni\|näkötorni]] sekä vuonna 1882 rakennettu [[Keisarinmaja]]. Vaara tunnetaan Suomen eteläisimpänä pisteenä, jossa voidaan [[juhannus\|juhannuksena]] nähdä [[yötön yö\|keskiyön aurinko]]. Varsinkin 1950- ja 1960-luvuilla siellä pidettiinkin vuosittain suuri juhannusjuhla, jonne saapui joka vuosi tuhansittain ihmisiä.<ref>http://personal.inet.fi/koti/sirola/index42.htm</ref> Aavasaksalla on järjestetty myös [[Aawastock]]-rockfestivaaleja. == Tengeliön kylä == Tengeliö on ~~[[Tornionjoki\|~~Tornionjoen]] itärannalla lähellä Aavasaksan vaaraa sijaitseva kylä. Sen kautta kulkevat [[valtatie 21]] ja [[Kolarin rata]]. Kylästä johtaa vuonna [[1965]] valmistunut [[kantatie 98\|kantatien 98]] [[Aavasaksan silta\|silta]] Tornionjoen yli [[Ylitornion kunta\|Ruotsin Ylitornion]] keskustaan [[Matarenki]]in. Kylässä on aikoinaan ollut myös [[Aavasaksan rautatieasema\|rautatieasema]], joka ei enää ole kaupallisen liikenteen käytössä. [[Lontoo]]ssa sijaitsevassa [[Harrods]]in luksustavaratalon ravintoloissa ja kahviloissa myydään talon vetenä aavasaksalaista lähdevettä.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = http://www.kaleva.fi/plus/juttu808564_page0.htm \| Nimeke = Pullovettä myydään luksushintaan \| Tekijä = Anna Mård \| Julkaisu = Kaleva.fi \| Ajankohta = 11.8.2009 \| Julkaisija = Kaleva Oy \| Viitattu = 12.5.2010}}</ref> Rivi 25 ⟶ 34: * [http://www.fennevision.fi/aavasaksa-syksy.html Kuvia Aavasaksalta] ~~{{Tynkä/Vuori}}~~ {{coord\|66\|23\|52\|N\|023\|43\|31\|E\|region:FI-10_type:mountain(242)\|display=title}} {{Unescon maailmanperintökohteet Suomessa}} [[Luokka:Unescon maailmanperintökohteet Suomessa]] [[Luokka:Suomen talviurheilukeskukset]] [[Luokka:Vaarat]]

Ero sivun ”Aavasaksa” versioiden välillä