Ero sivun ”Syväjärvi (Pälkäne)” versioiden välillä

Järvi sijaitsee [[Kokemäenjoen vesistö]]ssä [[Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alue]]ella [[Mallasveden ja Pälkäneveden alue]]eseen, jonka Sappeenjärvenojan valuma-alueeseen se kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 112,2 metriä [[mpy.|mpy]]. Järven on johdettu vain pari metsäojaa. Sen laskuoja lähtee järven länsipäästä. Oja laskee puolen kilometrin päässä [[Vähä Arajärvi (Pälkäne)|Vähään Arajärveen]]. Reitin vedet laskevat lopuksi [[Sappeenjärvi|Sappeenjärven]] kautta [[Pälkänevesi|Pälkäneveden]] Jouttesselän Hiukonlahteen.<ref name=syke/><ref name=kp/>

 

== Historiaa ==

Lähialueen pikkujärvien muodostumishistoria alkaa [[Viime jääkauden loppuvaihe|viimeisen jääkauden lopussa]] noin 10&nbsp;000 vuotta sitten, kun [[mannerjäätikkö]] suli ja paikalle jäi [[Itämeri|Itämeren]] [[Yoldiameri|Yoldia-vaiheen]] aikainen saaristo, jonka vedenpinnan korkeus sijaitsi nykyisen 145–150 metrin korkeuskäyrällä. Vapautuneiden alueiden [[Moreeni|morenimaat]] huuhtoutuivat rannasta mereen ja aallokko jätti mäkien rinteille rantavoiminen paljastamia kalliopintoja. Toikanvuori kuului tällaiseen muinaissaareen, jonka ranta alkoi Syväjärveltä ja jatkui Pikku-Kailan ja Kailajärven ohi Isolle Hirvijärvellä. Saari oli kolme kilometriä pitkä ja kaksi leveä, ja siihen kuuluivat Korppivuori, Kylmänkorvenmäki, Vuorenkallio, Haisjärvenmäki, Multivuori ja Toikanvuori. Merenpinta laski nopeasti ja järvet jäivät alueen lähekkäisten kallioisten moreenimäkien välisiin painaumiin, jotka tämän jälkeen alkoivat soistua.<ref name=gtk_2141>Kukkonen, Marjatta: [http://tupa.gtk.fi/raportti/arkisto/p13_1_047.pdf Raportti Kangasalan karttalehden N:O 2141 maaperäkartoituksesta kesällä 1978 ja 1979], Espoo 1980, Geologinen tutkimuskeskus, viitattu: 20.1.2018</ref>