Ero sivun ”Marxilainen kansantaloustiede” versioiden välillä

p
l, fix
p (ISBN oikea versio)
p (l, fix)
{{tämä artikkeli|käsittelee vuonna 1966 julkaistua kirjaa Marxilainen kansantaloustiede. Se on myös yksi taloustieteen [[Marxilainen taloustiede|koulukunnista]]. }}
{{Kirja
| nimi-suomi =Marxilainen kansantaloustiede
| kuva =Marxilainen kansantaloustiede-kansikuva.jpg
| kuvateksti =Neljännen painoksen kansikuva (1972).
| kirjailija =Eino Nevalainen ja Matti Antero Peltonen
| kuvittaja-alkuperäinen =
| kansitaiteilija-alkuperäinen =
| kieli =Suomi
| genre =[[Tietokirjallisuus]]
| kustantaja-alkuperäinen =Kansankulttuuri OY Helsinki
| julkaistu-alkuperäinen =1966 ja 1972
| ulkoasu-alkuperäinen =
| sivumäärä-alkuperäinen =525
| isbn-alkuperäinen =951-615-002-0 (nidottu)<br>951-615-003-9 (sidottu)
| sarja =
| edeltävä =
| seuraava =
}}
'''Marxilainen kansantaloustiede''' on alun perin vuonna 1966 julkaistu oppikirja, joka nimensä mukaisesti käsittelee taloutta [[Marxilainen taloustiede|marxilaisen talouden]] näkökulmasta. Kirja pohjautuu [[Eino Nevalainen|Eino Nevalaisen]] 1948–1949 kirjoittamaan oppikirjaan.<ref>{{Kirjaviite | Nimeke =Marxilainen kansantaloustiede | Julkaisija =Kansankulttuuri OY Helsinki | Vuosi =1972 | Tekijä =Nevalainen, Eino; Peltonen, Matti Antero | Luku =Alkulause | Sivu =6 | Selite =Ensimmäisen painoksen alkulauseesta | Tunniste = | Isbn =951-615-003-9 | Viitattu = }}</ref>
 
| Nimeke =Marxilainen kansantaloustiede | Julkaisija =Kansankulttuuri OY Helsinki | Vuosi =1972
| Tekijä =Nevalainen, Eino; Peltonen, Matti Antero | Suomentaja =
| Luku =Alkulause | Sivu =6 | Sivut = | Selite =Ensimmäisen painoksen alkulauseesta
| Julkaisupaikka = | Tunniste = | Isbn =951-615-003-9
| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto =
| Viitattu = | Kieli = }}</ref>
== Sisältö ==
===Sisällysluettelo===
* Alkulause s. 5
* ''A. Johdanto''
* I luku. Kansantaloustieteen tutkimuskohde ja metodi s. 9<br><br>
* B. Kapitalismia edeltäneet tuotantotavat
* II luku. Alkukantainen yhteisö s. 29
* V luku. Tavara ja arvo s. 62
* VI luku. Rahateoria s.92
* VII luku. Kapitalistisen tuotantotavan edellytysten muodostuminen s. 120<br><br>
* ''C. Kapitalistinen tuotantotapa''<br>
* VIII luku. Pääoma ja lisäarvo s. 133
* XX luku. Kapitalismin monopolinen vaihe s. 444<br><br>
* ''D. Kommunistinen tuotantotapa''<br>
* XXI luku. Lyhyt katsaus sosialismin taloudellisiin lakeihin s.495<ref>{{Kirjaviite | Nimeke =Marxilainen kansantaloustiede | Julkaisija =Kansankulttuuri OY Helsinki | Vuosi =1972 | Tekijä =Nevalainen, Eino; Peltonen, Matti Antero | Luku =Sisällysluettelo | Sivut =521-525 | Selite = | Tunniste = | Isbn =951-615-003-9 | Viitattu = }}</ref>
| Nimeke =Marxilainen kansantaloustiede | Julkaisija =Kansankulttuuri OY Helsinki | Vuosi =1972
| Tekijä =Nevalainen, Eino; Peltonen, Matti Antero | Suomentaja =
| Luku =Sisällysluettelo | Sivu = | Sivut =521-525 | Selite =
| Julkaisupaikka = | Tunniste = | Isbn =951-615-003-9
| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto =
| Viitattu = | Kieli = }}</ref>
 
===Lainaus===
[[Kuva:Marxilainen_kansantaloustiede-takakansi.jpg|thumb|vasen|200px|Kirjan takakansi.]]
{{sitaatti|Tavarafetišismi<br><br>
Tavarantuotannon vallitessa esineet, tavarat, saavat erityisiä ikään kuin yliluonnollisia ominaisuuksia joiden selittäminen on tarpeellista tavarantuotannon ymmärtämiseksi.<br>
Kun kengät ja takki markkinoilla vaihdetaan toisiinsa, on se ilmausta siitä, että suutari ja räätäli ovat työskennellet toisiansa varten. Kun takki ja kengät markkinoilla saavat arvon, jonka mukaan niitä verrataan toisiinsa, on tässä kysymys vain kahden tavarantuottajan työmäärien vertailusta. Suutarin ja räätälin väliset tuotannolliset suhteet ilmenevät markkinoilla esineiden kenkien ja takin välisenä suhteena.<br>
Sellaisenaan ei tavaroissa enempää kuin rahassakaan ole mitään salaperäistä eikä selittämätöntä. Käyttöarvoina eli hyödykkeinä ne ovat välineitä ihmisten erilaisten tarpeiden tyydyttämiseksi ja arvoina tulosta yleisinhimillisten työn kuluttamisesta. Mitään yliluonnollisia ominaisuuksia eivät työn esineet voi saada sen johdosta, että ihminen niitä jalostaa. Se että ihmisten väliset suhteet näyttävät esineiden välisiltä suhteilta eli tavarafetišismi, kuten Marx sitä nimittää, johtuu tietyistä yhteiskunnallisista suhteista.|{{Kirjaviite | Nimeke =Marxilainen kansantaloustiede | Julkaisija =Kansankulttuuri OY Helsinki | Vuosi =1972 | Tekijä =Nevalainen, Eino; Peltonen, Matti Antero | Luku =V luku. Tavara ja Arvo | Sivu =90 | Sivut = | Selite = | Tunniste = | Isbn =951-615-003-9 | Viitattu = }}}}
| Nimeke =Marxilainen kansantaloustiede | Julkaisija =Kansankulttuuri OY Helsinki | Vuosi =1972
| Tekijä =Nevalainen, Eino; Peltonen, Matti Antero | Suomentaja =
| Luku =V luku. Tavara ja Arvo | Sivu =90 | Sivut = | Selite =
| Julkaisupaikka = | Tunniste = | Isbn =951-615-003-9
| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto =
| Viitattu = | Kieli = }}}}
 
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
 
[[Luokka:Oppikirjat]]
[[Luokka:Suomalaiset tietokirjat]]
[[Luokka:Vuoden 1966 kirjat]]
33 538

muokkausta