Ero sivun ”Vasajärvi (Pälkäne)” versioiden välillä

Järven pinta-ala on 13,5 [[hehtaari]]a ja se on 1,3 kilometriä pitkä ja 250 metriä leveä. Pakkalan karttalehden alueella kallioperä on suurimmaksi osaksi [[Liuske|liuskeista kiveä]]. Siihen on syntynyt [[Viime jääkausi Suomessa|jääkauden]] aikana [[mannerjäätikkö|mannerjäätikön]] kalliomurroksiin kuluttamia pitkiä ja syviäkin laaksoja, joiden suunta on luoteesta kaakkoon. Eräs tällainen näkyy maastossa kaakossa Läyliän järvestä alkavana ja luoteessa [[Keljonjärvi (Kangasala)|Keljonjärveen]] päättyvänä murroslinjana. Tähän laaksoon on muodostunut [[Iso Hirvijärvi (Pälkäne)|Iso Hirvijärvi]], [[Vähä Hirvijärvi (Pälkäne)|Vähä Hirvijärvi]], Vasajärvi, [[Iso Saarijärvi (Kangasala)|Iso Saarijärvi]], [[Iso Kaakkojärvi]], Holtanoja ja sedimenttien peittämänä Keljonjärvi <ref name=mpk_214108>Kukkonen, M. & Sten, C-G.: [http://tupa.gtk.fi/kartta/maaperakartta20/mps_214108.pdf Maaperäkartan 2141 08 selitys], Geologinen tutkimuskeskus, 1990, viitattu 19.1.2018</ref>. Järvellä ei ole kartan mukaan saaria. Sen rantaviivan pituus on 2,8 kilometriä ja sen rannat ovat luoteessa metsämaata ja kaakossa suota. Järven luoteispäässä on yksi vapaa-ajan asunto, jolle tulee tie Sappeelta. [[Kangasala]]n vastainen kuntaraja ylittää Vasajärven luoteispään.<ref name=syke/><ref name=kp/><ref name=kp_orto/>