Ero sivun ”Airbus A350 XWB” versioiden välillä

Ohjaamon näyttöpinta-alaa on suurennettu huomattavasti. Kokonaan uusiin ominaisuuksiin kuuluvat mm. koneen törmäysvaroitusjärjestelmän yhdistäminen autopilottiin siten, että väistöliikkeet muuhun liikenteeseen nähden voidaan suorittaa automaattisesti, sähköjärjestelmän uudelleensuunnittelu siten, että autopilotti pysyy päällä molempien moottorien häiriötilanteessa, kolmen hydrauliikkajärjestelmän korvaaminen kahdella hydraulisella sekä useammalla osittain ja täysin sähköisellä varajärjestelmällä (koneen ohjattavuus säilyy jopa täyden hydraulipainekadon sattuessa) sekä kehittyneempi automaattijarrutusjärjestelmä, joka optimoi pyöräjarrutuksen kiitotieolosuhteiden perusteella. Kasvaneen sähköntarpeen takia generaattoreita on kaksi moottoria kohden. Kone pystyy myös näyttämään luotettavan ilmanopeustiedon, vaikka kaikki pitot-staattisen järjestelmän anturit olisivat epäkunnossa. Tämä nopeustieto lasketaan kohtauskulma-anturin ja digitaalisen moottorinohjausjärjestelmän (FADEC) saaman syötteen pohjalta. Tämän parannuksen taustalla on halu estää [[Air Francen lento 447|Air Francen lennon 447]] kaltaisen onnettomuuden toistuminen.

Myös koneen lennonhallinta- (FMS) sekä keskusvalvontajärjestelmät (ECAM) on päivitetty aiempaan sukupolveen nähden ja niitä voidaan ohjata pallohiiren kaltaisen ohjaimen sekä täyden QWERTY-näppäimistön avulla (Keyboard Cursor Control Unit, KCCU). Myös kaikki tarkastuslistat saadaan sähköisinä näkyviin uusimpien Boeing-koneiden tapaan. Yleisesti tehtyjä parannuksia luonnehtii entistä parempi vikatilannekestävyys sekä valmius uusien lennonjohdon tukijärjestelmien hyödyntämiseen (mm. digitaalinen tiedonsiirtoyhteys eri muodoissaan). Lentotuntumaltaan kone simuloi tarkoituksellisesti A330-konetta, joten periaatteessa A330staA330:sta siirryttäessä ei varsinaista lentokoulutusta viranomaisnäkökulmasta edellytetä. Tästä huolimatta useat operaattorit ovat sisällyttäneet siirtymätyyppikurssiin myös varsinaisen simulaattorilento-osuuden.

Ensimmäisen kymmenen A350-lentokoneen tilauksen teki espanjalainen [[Air Europa]] joulukuussa 2004.<ref>http://www.airbus.com/en/presscentre/pressreleases/pressreleases_items/06_01_05_air_europa.html</ref> Myöhemmin lentokonetta tilasi myös muun muassa [[Finnair]].<ref>http://www.airbus.com/en/presscentre/pressreleases/pressreleases_items/06_03_30_finnair.html</ref>. Uuden version ensimmäinen tilaaja oli Singapore Airlines, joka tilasi 22.7.2006 20 kplkaksikymmentä A350-900 -malliamallista konetta heinäkuussa 2006 ja varasi lisäksi 20 optiota. Finnair oli ensimmäinen, joka muutti alkuperäisen mallin tilauksen uuden mallin tilaukseksi sovittuaan koneen uudelleen suunnittelun aiheuttaman viivästyksen aiheuttamista korvauksista Airbusin kanssa. Tässä yhteydessä Finnair kasvatti tilaustaan yhdeksästä yhteentoista ja varasi lisäksi 8 optiota.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = | Nimeke =Finnair, first airline to sign firm contract for the A350XWB | Osoite = http://www.airbus.com/newsroom/press-releases/en/2007/03/finnair-first-airline-to-sign-firm-contract-for-the-a350xwb.html| Selite = | Ajankohta =8.3.2007 | Julkaisija =Airbus | Viitattu =27.11.2017 | Kieli = }}</ref> Koneesta on sitovia tilauksia marraskuussa 2017 48 eri yhtiöltä yhteensä 888 kpl<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://sites.google.com/site/a350xwbproduction/orders | Nimeke = A359 XWB Production | Ajankohta = 27.11.2017 | Viitattu = 27.11.2017}}</ref>