Ero sivun ”Dyykkaus” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Lisäsin lähteitä.
Rivi 1:
{{Lähteetön|YksiPuutteellisia lähdeosia kokovieläkin tekstissä.}}
[[Kuva:Man rummaging thought a skip.jpg|thumb|270px|Dyykkaaja tonkimassa jätelavaa]]
'''Dyykkaus''' (joskus myös '''Roskisdyykkaus''') on toimintaa, jossa kerätään erilaisia tarpeellisia asioita [[roska-astia|roska-astioista]]. Dyykkaaja voi etsiä roskiksista esimerkiksi [[lehti]]ä, [[ruoka]]a, [[vaatteet|vaatteita]], [[pullo]]ja tai muuta käyttökelpoista tavaraa. Sana ''dyykata'' tulee ruotsin kielen sukeltamista tarkoittavasta sanasta ''dyka''.
 
Sana ''dyykata'' tulee ruotsin kielen sukeltamista tarkoittavasta sanasta ''dyka''.<ref name="Haku.dyka">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.sanakirja.org/search.php?id=51771&l2=17 | Nimeke = Haku sanalle ''dyka'' | Ajankohta = 2018 | Julkaisu = Sanakirja.org | Viitattu = 18.01.2018 }}</ref>
 
==Dyykattavia asioita==
'''Vanhoja lehtiä''' kerätään lehtienkeräyspisteistä. Samalla kun ihmiset vievät vanhat lehtensä keräykseen, he saattavat napata mukaansa päällimmäisiä heitä kiinnostavia lehtiä.<ref name="Toiset.dyykkaavat.ruokaa.Yle">{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-7144283 | Nimeke = Toiset dyykkaavat ruokaa, toiset aikakauslehtiä | Tekijä = Laakso, Antti & Kauvo, Matti | Ajankohta = 22.3.2014 | Julkaisu = Yle - Uutiset | Viitattu = 18.01.2018 }}</ref>
 
'''Ruokaa''' dyykataan ruokakauppojen tai ravintoloiden roska-astioista. Kaupat heittävät ruoan roskiin yleensä poistamatta sitä pakkauksesta. Koska ne eivät saa myydä ruokaa parasta ennen -päivän jälkeen, pois heitetty ruoka on yleensä syötävissä tai jopa tuoretta. Parasta ennen -merkintöjä saatetaan jopa manipuloida myynnin edistämiseksi.<ref>http://yle.fi/uutiset/saksalaisvaite_elintarvikkeiden_parasta_ennen_-paivamaaria_manipuloidaan_myynnin_edistamiseksi/7591909</ref> Roskiin heittämisen syynä voi olla myös pakkauksen rikkinäisyys tai virheellisyys, säilytystilan puute, tai haluttomuus myydä sesonkituotteita väärään aikaan (esimerkiksi joulukinkkuja joulun jälkeen). Useat kaupat saavat uuden erän vihanneksia kerran viikossa ja heittävät vanhat pois, vaikka ne olisivat vielä tuoreita. {{Lähde|18.01.2018}}
 
Jotkut kaupat eivät pidä siitä, että heidän roskakorejaan tongitaan ja ovat siksi laittaneet jäteastiat lukkojen tai aidan taakse. Jotkut kaupoista suhtautuvat asiaan kuitenkin välinpitämättömästi eivätkä lukitse jäteastioita.<ref name="He.tietävät.mitä.tekevät.Yle">{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-7331274 | Nimeke = Dyykkaamisesta kaupoille vain vähän ongelmia – "Ruokaa etsivät tietävät mitä tekevät" | Tekijä = Raunio, Silja | Ajankohta = 16.7.2014 | Julkaisu = Yle - Uutiset | Viitattu = 18.01.2018 }}</ref> Monet kauppaketjut ovat ottaneet käyttöön puristinsäiliöt, jotka tiivistävät roskat niin, ettei niihin pääse käsiksi.{{Lähde|18.01.2018}}
 
'''Vaatteita ja tavaroita''' löytää erityisesti kirpputorien ja vanhojen tavaroiden myymälöiden roskakoreista. Siellä voi olla ehjiä tavaroita, joita entinen omistaja ei tarvitse. Monesti käyttökelpoisia, toimivia ja jopa hyväkuntoisia ja rahanarvoisia tavaroita (kuten huonekaluja ja elektroniikkaa) löytää myös tavallisten asuintalojen roskakatosten alta. Syynä tähän on usein se, että uuteen asuntoon muuttavat asukkaat katsovat vanhojen tavaroidensa myymisestä tai mukana raahaamisesta olevan liikaa vaivaa, joten ne päätyvät roskikseen.
 
'''Pullojen''' keräämistä roskakoreista ja lasinkeräyspisteistä harrastetaan yleisesti. Erityisesti vilkkaissa paikoissa näkyy välillä roska-astioihin kurkkijoita, jotka etsivät palautuspulloja, joista saa rahaa.<ref name="Soininvaara">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.soininvaara.fi/2009/02/12/paastettaisiinko-pullonkeraajat-toihin/ | Nimeke = Päästettäisiinkö pullonkerääjät töihin? | Tekijä = Soininvaara, Osmo | Ajankohta = 12.2.2009 | Julkaisu = Soininvaara.fi | Viitattu = 18.01.2018 }}</ref> Pullojen noukkimiseen lasinkeräysastioistajotkut käyttävät työkalua jota nimitetään ''roskapihdeiksi'', se on kehitetty omanlainenalunperin työkaluroskien poimimiseen.<ref name="Ryhdy.puistopummiksi">{{Verkkoviite | Osoite = http://hyvakasvaa.fi/puistokummit/ | Nimeke = Ryhdy puistokummiksi - Hyva kasvaa – lupa tehdä hyvää | Ajankohta = 2017 | Julkaisu = Lasipalatsin mediakeskus - Helsingin kaupunki | Viitattu = 18.01.2018 }}</ref> Siinä on varsi, jonka päässä jonkinlainenon tartuntamekanismi,pinsettiotetta käyttävä haarukka jolla jolla pulloon tartutaan ja nostetaan se pois lasinkeräysastiasta, myös omatekoisia virityksiä putkesta jonka sisään on pujotettu naru jonka päässä on lenkki käytetään.
 
'''Tietokoneita''' ja muuta elektroniikkaa voi myös löytää roskiksesta. Ihmiset toimittavat yleensä vanhat tietokoneensa roska-astioihin tai kaatopaikalle eivätkä kierrätyskeskuksiin. Tietokoneita dyykataan niiden korkean hinnan takia myyntiin. Myös tietokoneharrastajat dyykkaavat tietokoneita omiin projekteihinsa, jopa käyttökoneiksi tai servereiksi. Kierrätyskeskuksiin viedyt laitteet muuttuvat kierrätysliikkeen omaisuudeksi, eikä niitä saa laillisesti dyykata.
 
==Laillisuus==
Tavaran kaivaminen roska-astiasta ja sen ottaminen omaan käyttöön ei ole varkaus, kun taas esimerkiksi tavaran ottaminen keräyslaatikosta puolestaan on rikos. Toisinaan dyykkaus voidaan mieltää varastamiseksi, koska kaupat pitävät roskiksien sisältöä omaisuutenaan ja koska liikkeet saattavat menettää myös asiakkaita dyykkaamisen seurauksena.<ref>Demari-lehti: [http://web.archive.org/web/20061009052057/http://www.demari.fi/Article.jsp?article=5340&category=12&main=12 Dyykkaus ei ole rikos ] arkistokopio [[Internet archive]]n palvelimella.</ref> Jos roskasäiliöt kuuluvat jätehuoltoyhtiölle ovat jätteet kuitenkin sen omaisuutta, ei kaupan. Jätehuoltoyhtiöt ovatkin joskus vedonneet kannanotoissaan jätteen omistusoikeuteen ja tulojen menetykseen.{{Lähde|18.01.2018}}
 
Laitonta on myös rikkoa kaupan omaisuutta, kuten lukkoja, roska-astioita tai portteja tai tehdä niistä helpommin avattavia.<ref name="He.tietävät.mitä.tekevät.Yle"/> Laillista ei ole myöskään sotkea jäteastian ympäristöä.
 
==Freeganismi==
{{Pääartikkeli|[[Freeganismi]]}}
 
Roskisdyykkaus liittyy läheisesti myös freeganismiksi kutsuttuun elämäntapaan, jossa pyritään toisten hukkaan heittämien tarvikkeiden käytöllä minimoimaan omaa osuutta ympäristön kuormittamisesta.<ref name="Finto">{{Verkkoviite | Osoite = https://finto.fi/ysa/fi/page/Y161605 | Nimeke = freeganismi | Tekijä = Finto | Ajankohta = 23.5.2016 | Julkaisu = Finto - YSA - Yleinen suomalainen asiasanasto | Viitattu = 18.01.2018 }}</ref><ref name="Haluan.dyykata.Yle">{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-9907973 | Nimeke = ”Haluan dyykata, vaikka pystyn ostamaan ruokaa kaupastakin” – Niina Luomala, 25, etsii ruokaa kauppojen roskiksista | Tekijä = Kallio, Liisa | Ajankohta = 7.11.2017 | Julkaisu = Yle | Viitattu = 18.01.2018 }}</ref> Freeganismi on sanana muunnelma [[vegaani|veganismi]]-käsitteestä, ja monet freeganit kieltäytyvätkin esimerkiksi syömästä eläinperäistä ruokaa, jos se on ostettua eikä esimerkiksi dyykattua. Perusteluna on se, että ostaminen tukee eettisesti arveluttavia aloja toisin kuin jätteen kierrätys.<ref name="Onnen.tongintaa">{{Verkkoviite | Osoite = https://onnentongintaa.net/2017/09/30/barnard-freegans/ | Nimeke = Fregaanit nostivat hävikkiruoan kaikkien huulille | Tekijä = Tonkija, Onni | Ajankohta = 30.9.2017 | Julkaisu = Onnen tongintaa | Viitattu = 18.01.2018 }}</ref>
 
== Katso myös ==
Rivi 30 ⟶ 32:
 
== Lähteet ==
{{Viitteet|Sarakkeet}}
 
== Kirjallisuutta ==
Rivi 38 ⟶ 40:
== Aiheesta muualla ==
* [http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=5&ag=35&t=91&a=6665 YLE Elävä arkisto: Dyykkarit (dokumentti Torre-kommuunista)]
 
* [http://www.dyykkarit.tk Dyykkarit.Tk (Dyykkarit.Net:in seuraaja)]
 
[[Luokka:Keräily]]